Tyttöystävä- ja vaimomateriaalin ero?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Cherry,
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Elliviira:
Alkuperäinen kirjoittaja lapsellinen:
Eikö tuo ole vähän omituista, että teidät MOLEMMAT on steriloitu. Siitä tulee sellainen mielikuva, että kuljette kenen kanssa hyvänsä, molemmat.

Bormaalisti kai riittää, että toinen kumppaneista on hedelmätön, niin lapsia ei tule.

Miksi pelkästään naisen tai miehen pitäisi mennä? Meillä meni myös molemmat samoihin aikoihin, eli jos kumpikin on veloja taholtaan niin tasa-arvon puitteissa molemmilta putket poikki.

Vai onko pelkästään naisten asia huolehtia ehkäisystä ja hankkia pillerit, kierukat, ehkäisylaastarit, ehkäisykapselit??????

Ei toki. Voihan mies mennä sterilisaatioon. Eikö se jo riitä? Vai kenestä muusta se nainen voisi sitten tulla raskaaksi, jos omasta miehestään ei?

 
^ tuo tuplasterilisaatio on tuplavarmennus sellaisille jotka todella vihaavat lapsia, eli tuolla tavoin raskaaksi tulemisen mahdollisuus on 0,000%, sterilisaatiolla kai 0,001% tai jotain........
 
Ai, että lapsia tarvitsee ihan VIHATA, jotta voi hankkia sterilisaation. Siis ihan molemmat. Jos sietää tai pitää lapsista, niin silloin kumpikaan ei voi sterilisoitua. Hienoa päättelykykyä kyllä nämä sekopoltsiäitiköiden teoriat osoittaa. Ei ihme, että teidän miehen juoksee tyttöystävämateriaalien perässä, kun äitimatskut on noin outoja.
 
Tää taas liittyy suoraan alkuperäiseen aiheeseen. :P Mulle sanoi miespuolinen ystävä opiskeluaikoina, että sä oot just sellainen, joka saa poikaystäviä, mutta et yhden yön juttuja. Kuulemma oon liian viattoman oloinen, kukaan ei halua "turmella" mua. On ihan totta, että näytän vielä kolmikymppisenäkin ihan joltain maitotytöltä, mutta ulkonäölleen ei vaan kukaan voi mitään.

Oma rakas mies sit onneksi löytyi, yhteinen elämä on ollut onnellista jo vuosia ja lapsikin saatu aikaiseksi. Minä taisin olla vaimoainesta siksi, että:

- olen valinnut sellaiset sosiaaliset ympyrät, joita ymmärrän. Olen maalta ja deittaillut lähinnä maalaispoikia, joten meidän on aina ollut helppo ymmärtää toistemme taustat, ja erot maalais- ja kaupunkikulttuurin välillä.

- olen aika rauhallinen ja looginen, mikä tarkoittaa, että miehen on helppo ymmärtää minua, koska ehtii eri tavalla keskusteluun mukaan, kun saa rauhassa sanoa sanottavansa. (Sori vaan, mutta monet viehättävät ja älykkäät naiset puhuu niin nopsasti, eikä pidä riittävän isoja taukoja välillä, että kaikki miehet ei pysy perässä, vaikka älyssä ja verbaalisissa taidoissa ei ois mitään vikaa. Miestä turhauttaa, jos tuntee jatkuvasti olevansa puoli kierrosta naista jäljessä) Kun keskustelu on rauhallista, päästään yleensä yhteisymmärrykseen asioista. Se luo miehelle luottamusta, että hän on hyvä ja pärjää tässä ihmissuhteessa.

- Vaikka naiset onkin sisäistäneet, että heidän pitäisi olla Maailman Vahvimpia ja pärjätä aina kaikessa (mieluiten yksin), niin miehet ei tätä juttua oikein ymmärrä. Heistä olisi mukava päästä välistä tuntemaan, että voivat suojella ja auttaa rakastaan. Se ei tarkoita, että pitäisi teeskennellä olevansa heikko, vaan että tunnustaa oman inhimillisen heikkoutensa, eikä yritä kätkeä sitä hyvän jätkän käytökseen. Yllättäen monia rakastetaan osittain juuri tuon heikkoudenkin takia, ei siitä huolimatta. Ehkä tää eloveena- look herättää tietynlaista suojelunhalua. :)

- Miehen kanssa ei pidä kilpailla, vaan olla hyvä tiimi, oltiin sitten vasta seurustelu - tai tapailuvaiheessa. On aika rasittavaa, jos nainen on vaan jatkuvasti iskettelyn kohteena ja mies analysoinnin kohteena, tyyliin kelpaakohan toi mulle. Naisen tehtävä on myös huolehtia, että mies saa tapaamisen aikana onnistumisen kokemuksia, tuntee olevansa hyvä ja arvostettu, vaikka molemmille on selvää, ettei juttu jatkuiskaan. Alussa jokainen tapaaminen voi miehelle olla suoritus ja ponnistus, jota hän arvioi itsekin kriittisesti. Jos miehen saa rentoutumaan ja tuntemaan itsensä hyväksi seuramieheksi, joka hallitsee tilanteen, niin on jo päästy pitkälle. Aviomies- tyypit ei jaksa pelata mitään sosiaalisia pelejä, vaan tulevat niistä vaan epävarmoiksi ja stressaantuneiksi. Treffeillä kannattaa siis keskittyä muuhun kuin omaan napaan ja omaan ulkonäköön ja olla reilu tiimipelaaja. Vaimomatsku yleensä on vähän vaatimattomampaa tyyppiä, ja voi olla tarvittaessa myös hyvän yleisön roolissa, jos se auttaa miestä rentoutumaan.

Mut, kyllä totta on, että nainen aika pitkälle päättää,miten parisuhteessa edetään. Jokainen luo oman parisuhteensa, eikä kaikki naiset edes halua perinteistä aviomiestyyppiä. Tässä on nähty niin monenlaista onnistunutta parisuhdetta niin erilaisilla kokoonpanoilla, ettei yhtä reseptiä taida olla..
 
Hehheh, miehetkö ne valitsee kuka kelpaa tyttikseksi ja kuka vaimoksi, naiset vaan pähkäilee että miten mä voin muuttaa itseäni että joku huolii? ;)

Mulle on yks lysti pitääkö joku mua "vaimomatskuna" vai ei, keskityn siihen mitä mies voi mulle tarjota - onko se yhden yön pano vai onko siitä pitempään suhteeseen. Jos toiveet natsaa ja molemmista tuntuu hyvältä, niin sitten jatketaan. Jos jommankumman tai molempien kohdalta ei niin se on sit kiitos ja sayonara.
Ihmiset sopii yhteen tai ei sovi, ei ole mitään tietynlaista "materiaalia" joka "kelpaa" jotenkin yleisellä taholla kelle tahansa. Ja vaikka olis kuinka "vaimomatskua" (hahhah mikä typerä sanakin, tulee mieleen se Flavor Flave-reality :)) ei se takaa että oltais ikuisesti aina forever onnellisesti yhdessä. Aina voi osua vielä parempaa matskua vastaan, kummalle tahansa...
 
JOo pullillahan ne pari suhteet pidetään koossa.. kun nainen nalkuttaa mies juoksee vieraissa.. lapsella koliikki.. ja työnjohtaja sanoi että ensi kuussa ei ole töitä.. minä se vaan pullaa paistan ..

Tosi asia on kuitenkin se että itsenäisellä itsetuntoisella naisella on vara valita. Jokaista ison auton omistajaa ei kannata äiteen eteen kärrätä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihme länkytystä:
Hehheh, miehetkö ne valitsee kuka kelpaa tyttikseksi ja kuka vaimoksi, naiset vaan pähkäilee että miten mä voin muuttaa itseäni että joku huolii? ;)

Mulle on yks lysti pitääkö joku mua "vaimomatskuna" vai ei, keskityn siihen mitä mies voi mulle tarjota - onko se yhden yön pano vai onko siitä pitempään suhteeseen. Jos toiveet natsaa ja molemmista tuntuu hyvältä, niin sitten jatketaan. Jos jommankumman tai molempien kohdalta ei niin se on sit kiitos ja sayonara.
Ihmiset sopii yhteen tai ei sovi, ei ole mitään tietynlaista "materiaalia" joka "kelpaa" jotenkin yleisellä taholla kelle tahansa. Ja vaikka olis kuinka "vaimomatskua" (hahhah mikä typerä sanakin, tulee mieleen se Flavor Flave-reality :)) ei se takaa että oltais ikuisesti aina forever onnellisesti yhdessä. Aina voi osua vielä parempaa matskua vastaan, kummalle tahansa...

Ihan samaa tässä mietin... Onko naiset nyt niin epävarmoja ittestänsä, ett miettivät miten voisivat itteensä muuttaa jotta jollekkin miehelle vaimoks kelpais? Ihan naurettavaa :-) Ja onko sitten niin, että jokainen mies kelpais aviomieheks? Ihan sama kunhan vaan naimisiin pääsee ja mielummin äkkiä!

Itelläni on kyl rima sen verran korkeella miesten suhteen, että musta ei itellensä ees helposti vaimoo kuka tahansa sais! Kyllä naisen pitää itteensä luottaa ja ittensä tuntee, jotta mieskin kiinnostuis joko sitten tyttöystävä- tai vaimomateriaalina... Todellakin naurettava sana :-D
 
Tämä keskustelu on melkein yhtä korkeatasoinen kuin tuo kilot kuriin palstan tissien ja pepun keskinäisen suhteen merkityksen analysointi miehen saamiseen.

Kaivakaa nyt tekin vielä ne mittanauhat laatikoistanne...
 
Alkuperäinen kirjoittaja elämänkumppanin valinnasta:
On aika mahdotonta yleistää ja pistää kaikkia miehiä tai kaikkia naisia yhteen nippuun. Itse (naisena) arvioin vakavaa suhdetta harkitessani miehessä ainakin seuraavia seikkoja (eivät ole tärkeysjärjestyksessä):

- ulkonäössä on ainakin jotain miellyttävää, joka vetoaa minuun
- tyydyttävä seksielämä laadullisesti ja määrällisesti (seksikumppaneitten määrällä ei ole merkitystä)
- kykenee uskollisuuteen
- tulee toimeen omillaan taloudellisesti
- sietää normaalia arkielämää (työssäkäynti, kodin hoito, lasten metelöinti, lasten kuskaus harrastuksiin, kaupassakäynti jne)
- osaa tarvittaessa pitää hauskaa (erityisesti ilman viinaa!), hyvä huumorintaju
- omistaa edes yhden harrastuksen, joka ei ole baarissa riekkuminen eikä tv:n katselu tai netissä surffailu. Joku liikuntaharrastus on plussaa kuten myös älyllinen harrastus vaikkapa lukeminen
- osaa kommunikoida myös vaikeista asioista ja toisaalta ei pelkää näyttää tunteitaan
- ei omista pahoja riippuvuuksia (lääkkeet, huumeet, alkoholi, läheisriippuvuus, peliriippuvuus, tupakkakin miinusta).
- kykenee normaaliin siisteystasoon niin henkilökohtaisella tasolla kuin kotioloissakin
- kykenee rakastamaan minua kuten minäkin häntä

Uskon, että miehetkin pitkälti valitsevat tämäntyyppisillä kriteereillä naisia. Toki joku saattaa huumaantua niin voimakkaasti ulkonäkö- ja seksisyistä, että vaikka läheiset heti näkevät, että liitto on tuhoontuomittu, niin joillakin ehkä järki sumenee, kun antaa alapään tehdä valintoja. Kuitenkin suurin osa miehistä ja naisista haluaa jälkikasvua. Silloin sitä miettii sellaisia kriteerejä, että lapsella on perheessä hyvä olla ja että tullaan toimeen niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Jos siihen päälle vielä tulee fyysisesti miellyttävät geenit, niin aina parempi.

Mielestäni tämä listä on hyvä, riippumatta lasten olemassaolosta. Oman hyvinvointini vuoksi haluan tasapainoisen puolison. Tai halusin, olen saanut jo. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Kyllä vaan moni parisuhde pelastuisi, jos paistettaisiin pullaa; siitä tulee kodin henki, ihana tuoksu ja leppoisa mieliala. Kokeilkaa edes.

Saakohan pullantuoksua ilmanraikasteena kiireiselle sinkkunaiselle? Olisi taas yksi markkinarako.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tavismama:
Niitä baariruusuja, narkkareita ja kolmannen ja viimeisen polven sossuelättejä löytyy veloista enemmän kuin perheellisistä lasten vanhemmista, etenkin sitten kun sama pukupolvi on järjestään lisääntynyt ja vela huoma jäänensä pullonsa kanssa yksin. Kyllä luoja on todella viisas.
Itse asiassa harhaluulo. Mitä korkeammin koulutettu, sitä todennäköisemmin lapseton. Mitä alhaisemmin koulutettu ja alhaisempi tulotaso sekä yhteiskunnan tuilla elävä, sitä enemmän on lapsia.

Terveisiä tilastokeskuksesta. Lapsiperheiden vanhemmat ovat juuri sossuelättejä, narkkareita ja baariruusuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Get your facts right:
Alkuperäinen kirjoittaja tavismama:
Niitä baariruusuja, narkkareita ja kolmannen ja viimeisen polven sossuelättejä löytyy veloista enemmän kuin perheellisistä lasten vanhemmista, etenkin sitten kun sama pukupolvi on järjestään lisääntynyt ja vela huoma jäänensä pullonsa kanssa yksin. Kyllä luoja on todella viisas.
Itse asiassa harhaluulo. Mitä korkeammin koulutettu, sitä todennäköisemmin lapseton. Mitä alhaisemmin koulutettu ja alhaisempi tulotaso sekä yhteiskunnan tuilla elävä, sitä enemmän on lapsia.

Terveisiä tilastokeskuksesta. Lapsiperheiden vanhemmat ovat juuri sossuelättejä, narkkareita ja baariruusuja.

Totta. Tulevaisuudessa älykkäät ihmiset tulevat häviämään ja ne tavikset sekä alemman sosiaaliluokan ihmiset kansoittavat maailman. Siitä ei sitten olekaan enää maailmanloppu kaukana...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihme länkytystä:
Hehheh, miehetkö ne valitsee kuka kelpaa tyttikseksi ja kuka vaimoksi, naiset vaan pähkäilee että miten mä voin muuttaa itseäni että joku huolii? ;)

Mulle on yks lysti pitääkö joku mua "vaimomatskuna" vai ei, keskityn siihen mitä mies voi mulle tarjota - onko se yhden yön pano vai onko siitä pitempään suhteeseen. Jos toiveet natsaa ja molemmista tuntuu hyvältä, niin sitten jatketaan. Jos jommankumman tai molempien kohdalta ei niin se on sit kiitos ja sayonara.
Ihmiset sopii yhteen tai ei sovi, ei ole mitään tietynlaista "materiaalia" joka "kelpaa" jotenkin yleisellä taholla kelle tahansa. Ja vaikka olis kuinka "vaimomatskua" (hahhah mikä typerä sanakin, tulee mieleen se Flavor Flave-reality :)) ei se takaa että oltais ikuisesti aina forever onnellisesti yhdessä. Aina voi osua vielä parempaa matskua vastaan, kummalle tahansa...

Just näin, miks ihmeessä naiset pyrkii vain miellyttämään miestä, että se pitäisi mua YÖK- "vaimomatskuna". Kannattais jormien miettiä, onko niistä aviomieheks mulle..

 
itse olen kai vaimomateriaalia, kun en ole itseäni yhden illan jutuilla korventanut. Onneksi löytyi myös mies ehtaa aviomiesmateriaalia. Mutta mistä löytyy tulevaisuudessa, jos vaikka leskeksi jäisi, kun tuntuu olevan "vapaa rakkaus" arvossaan vain..??
 
LAPSET ovat rakkauden hedelmä kahdelle toisiaan rakastavalle ihmiselle.
Toivottavasti lapsia ei "hankittaisi" minkään muun syyn takia!!!
Jos joku tietää muitakin syitä lasten/lapsen hankintaan, voisiko ystävällisesti "valaista" minuakin, kun mulla taitaa olla paha aukko sivistyksessä tässä kohtaa?
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä