Tyttöjen pää ei kestä opiskelua yliopistossa

vierailija
vierailija
, että hänen oma stressikäyränsä on noussut yliopisto-opintojen aloittamisen jälkeen. Linna on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja ja on jo ehtinyt olla myös työelämässä vanhuspuolella.

Opiskelujen ohessa hän tekee keikkatyötä hoitoalalla. Kesätöistä kertyneet säästöt ovat välttämättömiä toimeentulon varmistamiseksi.

– Ajatus lomasta tuntuu aika utopistiselta, Linna sanoo.

Hän kokee myös yhteiskunnan asettamia paineita: opinnoista pitäisi suoriutua tavoiteajassa, olisi hankittava oman alan työkokemusta ja valmistauduttava yhä epävarmemmaksi muuttuvaan työelämään.

Tänä syksynä stressi on vaikuttanut yöuniin. Linna on pyörinyt valveilla aamuyölle asti.

Viivi Linna tekee parhaillaan työharjoittelua kuraattorina ammattikoulussa. Harjoittelupäivien jälkeen pitäisi vielä tehdä opintojen kirjallisia töitä.

Nyyti ry:ssä on pistetty merkille, että monia stressaantuneita opiskelijoita yhdistää armoton maailmankuva yksin pärjäämisestä.

Viivi Linna on keksinyt muutamia konkreettisia keinoja stressin selättämiseksi. Hän on hankkinut paperikalenterin, joka auttaa hahmottamaan ajankäyttöä paremmin.

Toinen opeteltava asia on hellittämisen taito.

– Jos esseen kirjoittaminen ei kerta kaikkiaan suju, nousen koneen äärestä tekemään hetkeksi jotakin muuta."


Tuohan on aivan oikein mut YTHS nyyteineen ei ymmärrä

Pojat ei sinne ees pääse vaan alkaa hikikomoroimaan.
No tuossa nyt kerrottiin tytöistä ja esimerkkitapaus kävi samalla töissä.
 
vierailija
vierailija
Yhteiskunnassamme on mielestäni ongelma ja se on se, että kaikilta kysellään jatkuvasti olethan ahdistunut olethan, tunnethan itsesi stressaantuneeksi tunnethan, koetko uupumusta koethan jne. Vähemmästäkin ahdistuu.
On tullut burnoutit, paniikkihäiriöt, ahdistuneisuudet, stressit, raskaus-, synnytys-, ja häiden jälkeinen masennus, lomaltapaluun stressi.... tätä voisi jatkaa loputtomiin. Ei näitä ollut viimevuosituhannella ja jos oli niin todella harvoilla.
Onko ihmisillä niin paljon aikaa että he voivat makustella jatkuvasti miltä minusta nyt tuntuu vai ollaanko kansalaisita tekemässä "sairaita"?
 
vierailija
vierailija
Ehkä kannattaisi tutkia eroja 10 oppilaiden ja keskiverto sellaisten välillä unohtaen sukupuoli.
Vaikuttaako pakonomainen menestyminen ja onnistumisen tarve kaikessa josta seuraa automaattisesti uupuminen kun aika ei riitä täydellisyyteen.
 
vierailija
Yhteiskunnassamme on mielestäni ongelma ja se on se, että kaikilta kysellään jatkuvasti olethan ahdistunut olethan, tunnethan itsesi stressaantuneeksi tunnethan, koetko uupumusta koethan jne. Vähemmästäkin ahdistuu.
On tullut burnoutit, paniikkihäiriöt, ahdistuneisuudet, stressit, raskaus-, synnytys-, ja häiden jälkeinen masennus, lomaltapaluun stressi.... tätä voisi jatkaa loputtomiin. Ei näitä ollut viimevuosituhannella ja jos oli niin todella harvoilla.
Onko ihmisillä niin paljon aikaa että he voivat makustella jatkuvasti miltä minusta nyt tuntuu vai ollaanko kansalaisita tekemässä "sairaita"?
👍
 
vierailija
 
vierailija
Siis opiskelijoiden älykkyysosamäärän ja pääaineen sukupuolijaon välinen korrelaatio on muuttunut vuoden 2014 jälkeen? Kerrot varmaan sitten lähteen tälle. Mitä älykkyystutkimukseen tulee, olen aika hyvin perillä aiheesta ja samat lainalaisuudet toistuvat kyllä tutkimuksesta toiseen.
Tämä on se vanha juttu mies- ja naisvaltaisista aloista olipa kyse sitten pääaineesta opiskelijoilla tai työstä. Jotkut alat vain kiinnostavat eri sukupuolta eri tavoin. Älykkyydellä ei ole suurtakaan merkitystä.
 
vierailija
Tämä on se vanha juttu mies- ja naisvaltaisista aloista olipa kyse sitten pääaineesta opiskelijoilla tai työstä. Jotkut alat vain kiinnostavat eri sukupuolta eri tavoin. Älykkyydellä ei ole suurtakaan merkitystä.
On älykkyydellä se merkitys, että toisissa pääaineissa opiskelee keskimäärin älykkäämpiä ihmisiä kuin toisissa. Vaikka olisi miten kiinnostunut fysiikasta, on vaikea päästä opiskelemaan tai ainakaan menestyä opinnoissaan, jos ei älli riitä. Jotain toista alaa voi sitten taas päästä opiskelemaan vähän helpommin. Edelleen ne aidosti haastavat alat ovat miesvaltaisia.
 
vierailija
Tutkimusten mukaan matemaattisten kykyjen erot ovat suurempia eri maiden kuin sukupuolten välillä.
Aivotutkimukseen ja artikkeliin liittyen; miesten ja naisten aivot tuottavat useita välittäjäaineita kuten serotoniinia, dopamiinia, asetyylikoliiia, gamma-aminovoihappoa, vasopressiiniä.... eri määriä. Määrät vaikuttavat siihen, että naiset kärsivät miehiä useammin masennuksesta jne ja vastaavasti miehet tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöistä.
Aivoista vielä, naisilla on 12% enemmän hermosoluja useilla aivokuoren alueilla joka kumoaa sen, että hieman isommat aivot eivät tuota miehelle älyllistä ylivertaisuutta. Summa summarum miehet ja naiset ovat aivan yhtä älykkäitä.
 

Yhteistyössä