Tyttöjen pää ei kestä opiskelua yliopistossa

vierailija
vierailija
, että hänen oma stressikäyränsä on noussut yliopisto-opintojen aloittamisen jälkeen. Linna on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja ja on jo ehtinyt olla myös työelämässä vanhuspuolella.

Opiskelujen ohessa hän tekee keikkatyötä hoitoalalla. Kesätöistä kertyneet säästöt ovat välttämättömiä toimeentulon varmistamiseksi.

– Ajatus lomasta tuntuu aika utopistiselta, Linna sanoo.

Hän kokee myös yhteiskunnan asettamia paineita: opinnoista pitäisi suoriutua tavoiteajassa, olisi hankittava oman alan työkokemusta ja valmistauduttava yhä epävarmemmaksi muuttuvaan työelämään.

Tänä syksynä stressi on vaikuttanut yöuniin. Linna on pyörinyt valveilla aamuyölle asti.

Viivi Linna tekee parhaillaan työharjoittelua kuraattorina ammattikoulussa. Harjoittelupäivien jälkeen pitäisi vielä tehdä opintojen kirjallisia töitä.

Nyyti ry:ssä on pistetty merkille, että monia stressaantuneita opiskelijoita yhdistää armoton maailmankuva yksin pärjäämisestä.

Viivi Linna on keksinyt muutamia konkreettisia keinoja stressin selättämiseksi. Hän on hankkinut paperikalenterin, joka auttaa hahmottamaan ajankäyttöä paremmin.

Toinen opeteltava asia on hellittämisen taito.

– Jos esseen kirjoittaminen ei kerta kaikkiaan suju, nousen koneen äärestä tekemään hetkeksi jotakin muuta."


Tuohan on aivan oikein mut YTHS nyyteineen ei ymmärrä

Pojat ei sinne ees pääse vaan alkaa hikikomoroimaan.
No tuossa nyt kerrottiin tytöistä ja esimerkkitapaus kävi samalla töissä.
 
vierailija
vierailija
Yhteiskunnassamme on mielestäni ongelma ja se on se, että kaikilta kysellään jatkuvasti olethan ahdistunut olethan, tunnethan itsesi stressaantuneeksi tunnethan, koetko uupumusta koethan jne. Vähemmästäkin ahdistuu.
On tullut burnoutit, paniikkihäiriöt, ahdistuneisuudet, stressit, raskaus-, synnytys-, ja häiden jälkeinen masennus, lomaltapaluun stressi.... tätä voisi jatkaa loputtomiin. Ei näitä ollut viimevuosituhannella ja jos oli niin todella harvoilla.
Onko ihmisillä niin paljon aikaa että he voivat makustella jatkuvasti miltä minusta nyt tuntuu vai ollaanko kansalaisita tekemässä "sairaita"?
 
vierailija
vierailija
Ehkä kannattaisi tutkia eroja 10 oppilaiden ja keskiverto sellaisten välillä unohtaen sukupuoli.
Vaikuttaako pakonomainen menestyminen ja onnistumisen tarve kaikessa josta seuraa automaattisesti uupuminen kun aika ei riitä täydellisyyteen.
 
vierailija
Yhteiskunnassamme on mielestäni ongelma ja se on se, että kaikilta kysellään jatkuvasti olethan ahdistunut olethan, tunnethan itsesi stressaantuneeksi tunnethan, koetko uupumusta koethan jne. Vähemmästäkin ahdistuu.
On tullut burnoutit, paniikkihäiriöt, ahdistuneisuudet, stressit, raskaus-, synnytys-, ja häiden jälkeinen masennus, lomaltapaluun stressi.... tätä voisi jatkaa loputtomiin. Ei näitä ollut viimevuosituhannella ja jos oli niin todella harvoilla.
Onko ihmisillä niin paljon aikaa että he voivat makustella jatkuvasti miltä minusta nyt tuntuu vai ollaanko kansalaisita tekemässä "sairaita"?
👍
 

Yhteistyössä