typerintä mitä sinulta on kysytty?

Pakko lisätä viel yks.. Mä olin ala-asteella varmaan neljännellä tai viidennellä luokalla ja musiikinopettajan sijainen kysyi multa että "onks noi ripset oikeet?" Eiku mulla on tapana joka aamu liimailla tekoripsiä..

 

kun aloin esikkoa odottaa ja kerroin siitä mummille: "onko se "masan" (avopuolisoni)?"

 

Olin ekaluokalla kun mummoni kuoli. Aamulla oli äiti tullu herättämään ja kertomaan asiasta. Menin kouluun kumminkin, vaikkakin vähän myöhässä. Luokkakaveri (poika) kysyi:" Oliko mukava, ku teidän mummu kuoli?"

Olin sitten yläasteella, kun pappani kuoli ja oltiin edellisenä päivänä oltu hautajaisissa, ku aamulla luokassa luokkakaveri (tyttö) kysyi: "Oliko hyvät monttubileet?"

Sit vielä viime syksynä, kun todettiin ultrassa rv15, et vauva oli kuollu ja jouduin seuraavana päivänä vielä kaavintaan synnytyksen jälkeen, niin leikkaussalihoitaja kysyi ensin:
"Onko ollu muita raskauksia?"
Minä siihen, että tämä oli kuudes.
"Onko tämä sitten abortti?" :headwall:
Itku kurkussa sanoin, että ei oo, ku jo kolmas keskenmeno ja että edellisenä päivänä olin kuullu et vauvasta oliki tullu enkeli. Meni täti vähän vaikeeksi.

Että tämmöisiä järjenjättiläisiä on kohalleni sattunu. :headwall:

 

\

äitienpäivän jälkeisenä aamuna anoppi soitti että onko mies viemässä mua Rovaniemelle (tarkoitti muurolaan, mielisairaalaan) mies ammatiltaan taksikuski, ja oli jotain käyttämässä sairaalassa (anoppi tiesi ketä, koska sen tuttuja ja jutelleet siitä käynnistä)
olin kai liian hullu ku annoin lapsille kukkia matkaan ku kävivät isännän kans mummolassa.. ja soitin anopille onnittelut isäntä oli vienyt omat kukkaset jo aikaisemmin
mulla tosin on synnytyksen jälkeinen masennus ja syvä uupumus dg.. poika tosin on kohta vuoden, mutta ei meinaa tää mennä ohi

Ei menny ihan jakeluun.. :\|

 

Ensimmäisen mieheni kuoleman jälkeen (½v - vuosi):

Meille tuli sellainen gallup-kysely liittyen maatalouteen. Siihen liittyi myös puhelinosuus. Olin töissä kun kyselijä soittaa lapsista joku puhelimessa ja kertoo isän kuolleen, ei voi tulla puhelimeen, eikä meillä ole enää maataloutta. Saman päivän aikana lastenhoitaja vastaa ja kertoo mieheni kuolleen eikä täällä ole enää maataloutta, halusi tietää koska minä tulen töistä. Soittavat illalla vastaan "saisiko vihdoinkin isännän puhelimeen". Minä kerroin sen olevan aika vaikeaa kun hän on kuollut. "No niinhän ne ovat väittäneetkin, mutta kun tämä galuppi pitäisi saada tehtyä..."

Maaseuduntulevaisuutta kauppasivat.

Myyjä: Olisiko isäntä tavattavissa?
Minä: Ei ole, kun on kuollut
Myyjä: Otan osaa mihin hän kuoli?
minä : syöpään
myyjä: koskahan hän mahdollisesti olisi tavattavissa?
minä: hän tosiaan on kuollut....

Toinen myyjä, sama lehti:

myyjä : olisiko isäntä kotosaslla?
minä: Ei ole, hän on kuollut
myyjä: ai jaa, olen pahoillani, saisiko hänet mahdollisesti mistä numerosta kiinni?
minä: odottakaa hetkinen katson luettelosta kappelin numeron. Voitte toki kysyä jos haudankaivaja veisi hänelle puhelimen. En kyllä lupaa, että hän kykenee kuitenkaan puhua.
Myyjä otti numeron ylös... Liekö soittanut

 

\

Ensimmäisen mieheni kuoleman jälkeen (½v - vuosi):

Meille tuli sellainen gallup-kysely liittyen maatalouteen. Siihen liittyi myös puhelinosuus. Olin töissä kun kyselijä soittaa lapsista joku puhelimessa ja kertoo isän kuolleen, ei voi tulla puhelimeen, eikä meillä ole enää maataloutta. Saman päivän aikana lastenhoitaja vastaa ja kertoo mieheni kuolleen eikä täällä ole enää maataloutta, halusi tietää koska minä tulen töistä. Soittavat illalla vastaan "saisiko vihdoinkin isännän puhelimeen". Minä kerroin sen olevan aika vaikeaa kun hän on kuollut. "No niinhän ne ovat väittäneetkin, mutta kun tämä galuppi pitäisi saada tehtyä..."

Maaseuduntulevaisuutta kauppasivat.

Myyjä: Olisiko isäntä tavattavissa?
Minä: Ei ole, kun on kuollut
Myyjä: Otan osaa mihin hän kuoli?
minä : syöpään
myyjä: koskahan hän mahdollisesti olisi tavattavissa?
minä: hän tosiaan on kuollut....

Toinen myyjä, sama lehti:

myyjä : olisiko isäntä kotosaslla?
minä: Ei ole, hän on kuollut
myyjä: ai jaa, olen pahoillani, saisiko hänet mahdollisesti mistä numerosta kiinni?
minä: odottakaa hetkinen katson luettelosta kappelin numeron. Voitte toki kysyä jos haudankaivaja veisi hänelle puhelimen. En kyllä lupaa, että hän kykenee kuitenkaan puhua.
Myyjä otti numeron ylös... Liekö soittanut

Siis onko tää ihan totta?

 

\

Meillä nuo typerimmät kysymykset liittyy yleensä noihin meitin koiriin... Viimeksi yksi mies katseli vähän aikaa koiriamme...

Mies: Onko nuo Huskyja?

Mie: Ei, kun Alaskanmalamuutteja.

Mies: Eikö nuo muka oikeesti oo Siperianhuskyja...mitä eroa noilla ja Huskyilla muka sit on?

Öö...mitäs tuohon sit vois sanoo Jotkut kun ei vaan tajua, et ne on ihan täysin eri rotuja...sama ky kysyis, et mitä eroa on toyvillakoiralla ja Napolinmastiffilla...näin jos ajattelee...onhan nekin molemmat koiria...vaikkakin eri rotua...

No ei muuttia ja huskya erota sellaset jotka ei tunne rotuja. Mastiffin ja villakoiran kyllä erottaa maallikkoki että ovat erirotua.

Muutenki oon näitä lukiessa huomannu että ihmisillä eroaa nää että mikä on kenenki mielestä tyhmä kysymys tai kommentti.

Onko teillä monta muuttia??

 

niinpä. tosi paljon eroa siinä mitä joku pitää tyhmänä ja toinen ei... törkeistä ollaan vissiin aika yksmielisiä....

 

\

\

Ensimmäisen mieheni kuoleman jälkeen (½v - vuosi):

Meille tuli sellainen gallup-kysely liittyen maatalouteen. Siihen liittyi myös puhelinosuus. Olin töissä kun kyselijä soittaa lapsista joku puhelimessa ja kertoo isän kuolleen, ei voi tulla puhelimeen, eikä meillä ole enää maataloutta. Saman päivän aikana lastenhoitaja vastaa ja kertoo mieheni kuolleen eikä täällä ole enää maataloutta, halusi tietää koska minä tulen töistä. Soittavat illalla vastaan "saisiko vihdoinkin isännän puhelimeen". Minä kerroin sen olevan aika vaikeaa kun hän on kuollut. "No niinhän ne ovat väittäneetkin, mutta kun tämä galuppi pitäisi saada tehtyä..."

Maaseuduntulevaisuutta kauppasivat.

Myyjä: Olisiko isäntä tavattavissa?
Minä: Ei ole, kun on kuollut
Myyjä: Otan osaa mihin hän kuoli?
minä : syöpään
myyjä: koskahan hän mahdollisesti olisi tavattavissa?
minä: hän tosiaan on kuollut....

Toinen myyjä, sama lehti:

myyjä : olisiko isäntä kotosaslla?
minä: Ei ole, hän on kuollut
myyjä: ai jaa, olen pahoillani, saisiko hänet mahdollisesti mistä numerosta kiinni?
minä: odottakaa hetkinen katson luettelosta kappelin numeron. Voitte toki kysyä jos haudankaivaja veisi hänelle puhelimen. En kyllä lupaa, että hän kykenee kuitenkaan puhua.
Myyjä otti numeron ylös... Liekö soittanut

Siis onko tää ihan totta?

Kyllä vain. Gallupisti ei siis ollut uskonut lasta, eikä sen kummemmin lastenhoitajaa. Koitti sitten ruinata, että minä hatusta vastailisin vaikkei meillä viljelyä enää ollutkaan... Oli vähän epätoivoisen oloinen muutenkin..

Ensimmäinen lehtimyyjä tosiaan meni aika hämilleen, joten toi toistokysymys lienee ollut sellainen "koitan kiireesti sanoa jotain ja päästä eroon tilanteesta" heitto ja meni metsään...
Toinen oli oikeasti joku uuvatti joka mielessään käänsi asian niin, että puhun kuvakieltä (eli olisimme eronnet ja mies olisi minulle ollut ns.kuollut)

Vastaavanlaisia typeriä heittoja tuli paljon kaupustelijoilta. Aika yleistä oli, että sitä isäntää pyydettiin puhelimeen ja kun minä kerroin heti kättelyssä hänen kuolleen, niin se hämmensi ja monia uskomattomia kommentteja tuli... Monet esim lupasivat yrittää myöhemmin uudelleen paremmalla onnella, johon minä toki vakuutin, että tuskin henkiin herää... Monella varmaan oli ikä (syntymävuosi) näkyvissä, joten eihän sitä osaa olettaa, että alle 30 v olisi kuollut.

 

joku voi pitää jonkun kysymystä tyhmänä, kun ei vaan ymmärrä kysyjän ajatuksen juoksua. Siis kysymys ei välttämättä olekaan niin tyhmä kuin toisen korvissa kuulostaa. Esim. "tuleeko kummastakin tissistä maitoa?" No entäs jos kysyjä on joskus kuullut, että jollain ei ole jostain syystä tullut kummastakin. Tämä on vaan esimerkki, en tiedä onko oikeasti mahdollista

 

Puolessa välissä raskautta terveyskeskuslääkäri kysyi että tiedänkö olevani raskaana.... Eikun ihan muuten vaan kuljen äitiyshousuissa, maha pystyssä.... :headwall:

 

\

Puolessa välissä raskautta terveyskeskuslääkäri kysyi että tiedänkö olevani raskaana.... Eikun ihan muuten vaan kuljen äitiyshousuissa, maha pystyssä.... :headwall:

 

kahvipöydässä vieras otti leipomaani omenapiirakkaa ja kysyi samalla:
-onko tässä valkosipulia?

 

"oletko piirtänyt tussilla naamaan?". Kyse oli mun alakasvoissa oleva pinnalla oleva verisuoni, näkyy jos ei meikkiä.

Ja "Oletko sä Lola Odusoka"? Hmmm Hiukset oli sillon kyllä mustat....

 

 

Tämä on varmaan yllättävin kysymys:

Kuopus oli ihan pieni ja vaunuissa häntä työntelin, kun vastaan tuli vanhempi herrahenkilö, joka oli "hyvänpäiväntuttu" entisestä asuintalostani. Hän tervehti hyvin kohteliaasti, onnitteli, vilkaisi vauvaa ja kysyä pamautti:" Onko tisseissä hyvin maitoa?" Varmaan suuni loksahti auki, oli niin yllättävä kysymys vanhalta herralta.. Mutisin kai, että juu, onhan sitä maitoa...

 

Ootko kokeillu mitään voidetta tuohon ihottumaan?

Joo siis mulla atooppinen ihottuma ollu koko ikänsä.. joo thanks en oo älynny laittaa voidetta!!! :kieh:

 

Olin vähän aikaa työttömänä ennen kuin aloin odottaa esikoista. Yritetty oli jo yli vuosi. Tästä ei tosin oltu kellekään puhuttu, mutta yllätyin melkoisesti, kun setäni vaimo kysyi "Ette ole ajatellu lasta laittaa, kun ei sulla nyt muuta tekemistä ole" (heillä itsellä ollut lapsettomuutta, joten tietää varmasti, ettei niitä lapsia ihan tuosta vaan laiteta alulle)

Opiskeluaikana olin ehkäisyasioissa lääkärillä, piti pillereitä uusia. Ennen gynekologista tutkimusta lääkäritäti täytteli papereihin esitietoja. Käytiin seuraava keskustalu:
Lääkäri: Onko ollut raskauksia?
Minä: Ei.
Lääkäri: Entä synnytyksiä?
Minä:........? Ööö....no ei.....
Mitenkähän minä olisin tohtorin mielestä synnyttämään päätynyt, kun en kerran raskaanakaan koskaan ollut ollut?

Puolituttu kysyi leikkipuistossa "Ootteko te jotakin uskontokuntaa tai jotain?" kun selvisi, että meille tulossa kolmas. Edelliset silloin reilu 3v ja vajaa 2v.

 

käytin tuota pikkusta silloin 2kk ikäistä lääkärillä ja lääkärisetä aloitti kyselyn...
Lääkäri:Onko hän pystynyt hyvin juomaan?

minä: On

Lääkäri:Entä onko hän miten muuten pystynyt syömään?

minä:Edelleen on juu *hymy huulilla*

Lääkäri n.3kympillä oleva mies hörötti täysillä itsekkin että niin tosiaan...ei varmaan kovasti maidonlisäksi syö muuta! :kieh:

 

Hakiessani mallisopimusta toisen kerran, isäni kysyi: kannattaako toi nyt, kun ei se edelliselläkään kerralla onnistunut?! :headwall:

Joo ei kannata yrittää uudelleen, koskaan
Vaikka kannatti se sitten

 

"Onko äiti kotona?" kysyi eräs oven takana ollut sotainvalideille avustuksia kerännyt täti vähän päälle vuosi sitten. Olin vielä ihan viimeisilläni raskaana... Tuumasin vaan että "Juu, minä olen" Tädillä meni hetkeksi pasmat sekaisin.

Taksikuski kysyi joskus, että mitenkäs uskallan vieraan miehen kyytiin lähteä Naurahdin kuin läpälle, vaan kuski piti naamansa peruslukemilla ja näytti ihmettelevän, mitä hauskaa hänen kysymyksessään oli :$

Niin, ja baarissa yksi dorka kertoi etsivänsä säpiä ja kysyi tiedänkö missä mahtaa olla. Kysyin että kuka Säpi, ja jätkä tokas että säälip.illu.

 

\

Esikoisen allergiatestissä hoitaja kysy, että "mikäs eläin se pupu nyt olikaan?" (Olin vastannut, että meillä on 2 eläintä, 2 pupua.)

Oli muuten pokassa pitelemistä, että juu kaneja ovat. Tyttökin katto tätiä ihan että hääh.

pupuhan on pehmolelu eikä mikään oikea eläin, joten hoitajan kysymysessä ei ollu mitään ihmeellistä.

 

Tuli mieleen, että sillon kun vielä yöelämässä pyörin, olin siis nuori ja nätti, niin mun ja tuntemattomien miesten keskustelu meni yllättävän niin, että minulta tentattiin kaikki mahdollinen, ja kun selvisi, että olen varattu, kysymys kuului:

"No mitä sä täällä sitten teet?"

:headwall: Ja kyseessä kaiken kansan yökerho.

 

\

kahvipöydässä vieras otti leipomaani omenapiirakkaa ja kysyi samalla:
-onko tässä valkosipulia?

 

No tämä mun viesti saattaa saada monenlaista kommenttia, mutta pakko kertoo ku kysymys oli niin "fiksu":

me asutaan about 100m päässä psykiatrisesta hoitokodista, jonka parempikuntoset pääsee ulos lyhyelle kävelylle ilman saattajaa. No, oltiin tässä viime viikolla miehen ja meijän vajaa 1v:n esikon kanssa kävelyllä ku yks tuon hoitokodin asukkaista polki pyörällä vastaan ja huikkas ohimennen vakavana:

"Päivää! Ootatko sä lasta?"

Juu, enhän minä.. en kai vaan... muuten vaan vyötärö on kaventunu niin että massu tönöttää nutun alta yhtä selvästi ku synnyttämään menevällä (eli ihan selvä vauvamassu vaikka aikaa h-hetkeen on vielä reilu kuukaus) Nii ja tää vastaan tullu asukki on nähny mut esikon kanssa lenkillä läpi talven ja ennen esikon syntymääkin maha pystyssä ni "Ootatko sä lasta?"... en varmaan...