Kiitos
Hunajabubu! Oli kyllä ihan tutun näköinen numero. On tainnu tulla aika monta kertaa sinne soiteltua... Nuo soittoajat varsinkin mietitytti, jos niissä olis jotain muutoksia tms. tapahtunu. Mutta yhtä lyhyet ajat ovat edelleen.
Lupasin itsestäni kertoilla. Voipi olla, että tulee hiukan turhan paljon tekstiä, mutta itsekin haluan kerrata meidän hoitohistorian. Monia ei ole joille siitä voisi puhua, niin että tietää toisen ymmärtävän myös ne sanomattomat jutut
Kysykää, jos kaipaatte tarkennusta. Mie yritän tiivistetysti kirjoittaa...
Meillä syytä on vähän molemmissa. Minulla on lievä PCO ja miehellä siittiövasta-aineita, vieläpä sitä huonompaa laatua johon ei pesu tepsi. Meillä on hoidot aloitettu suoraan ICSInä, inseminaatiota ei kannattanut edes kokeilla. Ensimmäinen ICSI tehtiin loppuvuonna 2005. Tuolloin kerättiin 78 munarakkulaa, mutta saatiin vain 3 jakautumiskykyistä alkiota. PASsista alkoi raskaus, mutta se keskeytyi rv6. Lääkäri totesi sen olleen tuulimunaraskaus.
2.ICSI tehtiin 2006. Minun osoittamani suuren vasteen takia, lääkitys oli hyvin mieto. Osa pistoksista korvattiin Clomeilla. Siitä huolimatta munarakkuloita punktoitiin yli sata
Solu oli 51ssä ja alkioita saatiin 18. Minulle on molemmat punktiot tehty nukutuksessa, suuren rakkula määrän vuoksi. Jouduin punktion jälkeen jäämään yöksi sairaalaan, hypeririskin vuoksi. Sain kyllä lievän hyperin, mutta se hoitui runsaalla veden juomisella :x Tämän punktion jälkeen lääkäri sanoi, ettei enää suosittele minulle pistoshoitoja, koska hyperstimulaation riski on niin suuri. Luultavasti tämä oli siis meidän viimeinen ICSI.
2007 alkuvuodesta tehtiin PAS, josta tuli plussa
Alku oli melko stressaavaa. Tuhruvuoto alkoi samana päivänä, kun plussa vahvistettiin veritestillä ja kesti rv7 asti. Sitten oli rauhallinen jakso kunnes rv12 alkoi runsas vuoto, joka diagnosoitiin uhkaavaksi keskenmenoksi. Näin aikaisessa vaiheessa ei tehdä muuta kuin katsotaan miten käy. Vuoto onneksi tyrehtyi nopeasti, vaikka jatkui epämääräisenä tuhruiluna rv20 asti. Mitään muita ongelmia ei raskausaikana ollut ja loppuaikakin sujui hyvin. Poika syntyi 11/07.
Nyt on poika vuoden ja meillä tosiaan toive sisaruksesta. Pakkasessa on vielä neljä olkea, kussakin kolma alkiota, joten toiveikkaita ollaan. Nyt pitäisi vain soittaa IVF-hoitajalle ja varata se aika suunnittelukäynnille. Hiukan jännittää, kuinka pitkät jonot mahtaa olla ja miten tulee käymään tällä kertaa.
Mut mie pyörähdän täällä silloin tällöin, hoitojen lähetessä/edetessä varmasti enempi.
Onnea kaikille hoitoihin!!! :wave: