Tutti pois

[hemmetin äijä]

Että mua suututtaa...

Vähän taustaa: Odotan lasta ihan viime metreillä ja edellinen on nyt 2v... tutin pois ottamista (unilla oli) tuli lykättyä (ihan omaa laiskuutta) suunniteltua pidemmälle. En vaan jaksanut alkaa sitä ramppausta öisin kun muutenkin olen ollu tosi kipeä puolestä välin raskautta, ja nukkunu tosi huonosti jo pitkään.

No, äijä sitten päätti perjantai iltana (sanomatta sanaakaan mulle) ottaa tutin pois. Olen ihan raivona... 3 yötä on menny tosi huonosti ja nyt ei sitten päikkärillekkään ilmeisesti osaa rauhottua. Multa meni se ainoa päivän lepohetki. Sauhu nousee päästä ja tekis mieli huutaa ja pirun kovaa!

Voi kertokaa mulle että tää helpottaa pian...kertokaa että tutti on unohtunu ja lapsi on oppinu nukkumaan pian... kaipaa nyt rohkaisua ja virtuaaliolkapäätä...

 

[*Auringonkukka*]

Meille tulee talvella vauva ja samoihin aikoihin esikoinen täyttää 2v. Tutti jätettiin pois, kun neiti oli hilkkua vaille 1v 6kk. Puhuttiin jo ennalta, että jätettäisiin tutti siskoni vastasyntyneelle vauvalle. Autossa heille kun oltiin matkalla, neiti jo innoissaan repi turvavöissäkin kiinni ollutta tuttia vauvalle... Perillä vauvan itkiessä vei tutin siskolleni ja minä tietty käskin ottamaan. Kotimatka oli kamala, kun oikeestaan vasta silloin tajusi, että tutti nyt jäikin lopullisesti serkulle... Kotona unille mennessä kysyi tuttia kaksi kertaa ja välillä joskus satunnaisesti sen jälkeen, mutta kun kysyi, kenelle se jätettiin, niin ite vastasi "vauvalle" ja homma meni sillä. Meillä tutti jäi kyllä helposti pois, mutta ehkä syynä oli se, että tyttö antoi tuttinsa itse pois, eikä sitä "riistetty" pois. En osaa sanoa kauanko itkee sen perään, mutta jos jo 3 yötä ootte menneet ilman, älä anna takaisin. Mekin mietittiin, että täytyy hyvissä ajoin ennen kakkosen tuloa ottaa tutti pois. Unipullo meillä on vielä... :/ Pinnasängystä luovuttiin kuukausi sitten.

 

[AP...]

Juu, en anna takaisin.. siitähän ne ongelmat vasta alkaiskin...

Hitto että ottaa päähän ton ukon ajattelemattomuus, mulla on LA tosiaan alta 3 viikkoa... ja niin kun sanoin äijällekkin että tällasista asioista PITÄÄ sopia yhdessä.

Helppohan sen on kun tekee nyt sellasta työvuoroa että tulee vasta myöhään illalla kotiin töistä ja menee seuraavana iltapäivänä töihin...

Näissä hormooniheittelyissä ottaa kyllä niin pattiin koko tyyppi

Mutta kaipa se tästä vielä iloksi muuttuu, ajotus oli vaan nyt ihan peestä.

 

[kisuli*]

Meillä tyttö voitti tutin jätössä ekan erän Eli jätettiin pelkästään unilla ollut tutti vajaa 1.5v ikäisenä pois, mutta lapsi ei osannut ollenkaan rauhoittua unille sen jälkeen vaikka käytössä edelleen oli uniriepu. Kaksi viikkoa touhua kateltiin, ei kertaakaan itkenyt tutin perään, mutta unille ei osannut käydä vaan saattoi hillua kaksikin tuntia pinniksessä iltaisin ja päikkäreille. Mitään laantumista ei tuossa alkanut näkymään joten meiltä meni hermot ja tutti annettiin takaisin. Puolen vuoden kuluttua eli vajaa 2v. sitten vietiin tutit yhdessä roskiin ja selvittiin hommasta parin illan itkuilla. Tehtiin ehkä se virhe, että tuolla ekalla kerralla tutti vaan jätettiin pois eikä tehty sitä yhdessä lapsen kanssa, tosin ei tuolloin vielä puhunut sanaakaan mutta toki olisi varmaan homman paremmin ymmärtänyt. Mutta meillä tosiaan tässä asiassa annettiin periksi vaikka yleensä olen kyllä tiukka ja tutti sai puoli vuotta lisäaikaa.

 

[----neito----]

Anteeksi jo alkuun jos pahoitan jonkun mielen, mutta miksi ihmeessä olette antaneet yli vuoden vanhalle tutin, miksi ette ole lopettaneet jo aiemmin? Meillä luovuttiin tutista kun poitsu oli 7kk:ta ja unohti tutin parissa päivässä. Mua muutenkin ärsytti koko ajan tuo hemmetin tutin lutskutus.

Välillä ihmettelen ihmisten hinkua laitaa vauvalle/taaperolle tutti. Kaupassa n. 4 kuukautta vanha tyttövauva oli aivan rauhallisena kaupan vauvaistuimessa ja isä tunki tuttia koko ajan suuhun, kun tyttö tiputti tutin pois. Tyttö oli aivan rauhallinen, ei kitissyt, ei pitänyt minkään sortin ääntä ja silti isä tunki tuttia suuhun. Miksi ihmeessä?

Sanoisin kyllä, että mitä aiemmin tutista päästään eroon sen helpompaa. Meillä poitsu oppi nopeasti rauhoittumaan unille ilman tuttia. Päivä unet teettävät vähän ongelmaa (poika 8kk:ta), mutta suurin syy on kyllä se, että poika on innostunut liikkumaan, ryömii ja kiipeilee minkä kerkiää. Niin eihän sitä malttais silloin nukkua ollenkaan, sehän pois liikkumiselta ja tutkimiselta.

 

[tutittaja]

Kyllä oli ap:n ukolla huono ajoitus, kun LA:han on noin vähän aikaa. En usko, että tuon ikäinen unohtaa tuttia niin helposti, ja kun vauva syö tuttia (?), on mustasukkaisuus varmaa. Tuosta kyseisestä syystä meidän 2-vuotias saa käyttää vielä nukkumaan mennessä tuttia, koska pikkuvelikin käyttää. Ja 2v. on ollut todellinen tuttiaddikti jostain puolivuotiaasta alkaen. En osaa valitettavasti ap:ta auttaa, itse varmaan jossain vaiheessa luovuttaisin ja antaisin tutin takaisin, jos ei hommasta muuten tule mitään. Helpommin varmaan sujuu vieroittaminen sitten, kun taaperolla on vähän enemmän jo ymmärrystä ja tutin voi "antaa vaikka oraville".

neito ei varmaan tiedä, että lapsia on niin erilaisia ja vanhemmilla on erilaisia elämäntilanteita ja sietokykyjä. Jotkut vauvat eivät huoli tuttia ollenkaan ja joillekin siitä tulee huipputärkeä turvalelu. Hyvä että teillä on tutista vieroitus onnistunut, mutta yhtä paljon kuulee tarinoita, että päiväunet jäivät lopullisesti pois epäonnistuneen tutistavieroituksen takia.

 

[tutittaja]

Kyllä oli ap:n ukolla huono ajoitus, kun LA:han on noin vähän aikaa. En usko, että tuon ikäinen unohtaa tuttia niin helposti, ja kun vauva syö tuttia (?), on mustasukkaisuus varmaa. Tuosta kyseisestä syystä meidän 2-vuotias saa käyttää vielä nukkumaan mennessä tuttia, koska pikkuvelikin käyttää. Ja 2v. on ollut todellinen tuttiaddikti jostain puolivuotiaasta alkaen. En osaa valitettavasti ap:ta auttaa, itse varmaan jossain vaiheessa luovuttaisin ja antaisin tutin takaisin, jos ei hommasta muuten tule mitään. Helpommin varmaan sujuu vieroittaminen sitten, kun taaperolla on vähän enemmän jo ymmärrystä ja tutin voi "antaa vaikka oraville".

neito ei varmaan tiedä, että lapsia on niin erilaisia ja vanhemmilla on erilaisia elämäntilanteita ja sietokykyjä. Jotkut vauvat eivät huoli tuttia ollenkaan ja joillekin siitä tulee huipputärkeä turvalelu. Hyvä että teillä on tutista vieroitus onnistunut, mutta yhtä paljon kuulee tarinoita, että päiväunet jäivät lopullisesti pois epäonnistuneen tutistavieroituksen takia.

 

[mama**]

joo ei ole kyllä ap:n ukko ollut kovin järkevä... :/ Suututtas itelläki.
Meillä kävi niin hyvä tuuri muksujen kanssa että vieroitettiin tutista heti kun pukkas hampaat. Molemmilla tuli se kaksi-kolme hammasta aina kerralla joten se oli meille merkki että tutti pois. Pojat olivat 5kk ikäisiä. Purulelut ja rievut olivat heti sitten "turvana ja lohtuna" eikä sitä tutin menettämistä enään harmitellut kumpikaan.

 

[----neito----]

Kyllä todellakin tiedän, että on erilaisia lapsia ja vanhempia. Pistäisin tässä tapauksessa kyllä enemmän vanhempien piikkiin. Sietokyky on hyvin heikko. AP:lla kyllä ajoitus on huono. Vauvan suurin imukausi on alle puolivuotiaana, joten sen jälkeen tuo tutin lutskutus on kyllä vain tapa. Tiedän, että joillakin lapsilla on suuri imun tarve, mutta ei kai nyt enää yli vuoden ikäisenä.... Kysyin vain lähinnä, että miksi ihmeessä jätätte tutista vieroittamisen ylipäätään noin myöhään? Ja miksi olette antaneet tulla siitä niin tärkeän, että ilman sitä ei voi nukkua ja päiväunetkin ovat pilalla jos sitä ei saa. Sanoisin kyllä, että vanhempien oma vika. Tiedän kärjistäväni asioita. Lähinnä vain siksi, että saisi ihmiset miettimään miksi ihmeessä tutti on vielä yli yksi vuotiaalla? Kyllä lapsen on osattava olla niin, että suussa ei koko ajan ole jotain. Tiedän saavani vihaisia kommenteja, että en ymmärrä muita ihmisiä ja muiden valintoja. Tiedän ,ettei teidän lapsi ole samanlainen kuin minun tai naapurin. Etkä sinä samanlainen kuin minä. Mutta miksi ihmeessä pitää sitä tuttia lutskuttaa 2vuotiaaksi?

 

[neidolle------]

Tiedätkö, neito, että kommenttisi "miksi ette ole jättäneet tuttia jo aikaisemmin pois" ei auta ap:ta yhtään, kun vahinko on jo tapahtunut. Tuskin sinä tosin auttamaan pyritkään, viisastelemaan vain.

 

[*Auringonkukka*]

No, mielestäni paras on niin, että lapsi on joko reilusti alle 1v tai sitten ymmärtää itse, kun tutti luovutetaan pois. Meidän nyt 1v 8kk tyttö on jo kauan puhunut paljon ja ymmärsi mistä oli kyse, kun tutti annettiin pois. Ja on ollut synnäriltä asti "tuttiaddikti", sanoinkin jossain vaiheessa, että tutti on varmaan eskariin asti...Lisäksi kaikki tekee näissä asioissa omat valintansa. Jos neidolla tutin jättö sujui hyvin jo noin varhain, niin todella loistavaa!

 

[AP...]

Neidolle tiedoksi että ennen tätä nykyistä raskauttani koin 3 perättäistä keskenmenoa ja olin tosi paljon sairaalassa.

Tiedätkö, en vain jaksanut... Ja juu ei kyllä kauheesti auttanut toi ''' mitäs ettet ottaneet aiemmin''' kommenttisi.

 

[Äiti kahdelle]

Todella huono ajoitus miehelläsi tosiaan. Meillä kun jätettiin tutti pois esikoiselta myös 2-vuotiaana, oli illalla nukahtaminen viikon verran tuskaista itkua. Mutta ei siinä vielä mitään, en halua peloitella, mutta meillä meni yli kuukausi ennen kuin saatiin lapsi nukahtamaan taas päiväunille. Ainoastaan autoon nukahti, jos satuttiin olemaan siihen aikaan liikenteessä.

Yrittäkää keksiä jotain kivaa tutin tilalle, esim. uusi unilelu kaupasta tms...Me korvasimme tutin unilella ja aloittamalla lukemaan joka ilta iltasatua lapsen sängyssä ja mies jäi aina hetkeksi nukuttamaan lasta (siihen asti oli aina nukahtanut itsekseen). Rasittavaa aikaa, mutta menee kyllä ajallaan ohi. Tosin teidän tapauksessa toivon että menee nopeasti ohi, kun on uusi vauvakin tulosssa. Toivon kovasti tsemppiä ja voimia tuttivieroituksen kanssa, tosiaan perääntyä ei enää voi!

 

[toivottavasti teillä helpottaa]

Meillä yritettiin ekan kerran luopua tutista, kun lapsi oli vuoden vanha. On siis aina käyttänyt vain unituttia. Itku oli niin hysteeristä, että totesin sitä aikani kuunneltuani, että ei tule onnistumaan. Niinpä vieroitettiin vasta 1v 10 kk iässä. Leikattiin tutti rikki ja selitettiin, että näin käy kaikille, kun on jo paljon hampaita suussa. Yhtään itkua ei tutin perään enää itketty, mutta päiväunet jäi ja yöunille nukahtaa vasta kun sammutamme kaikki valot ja laitamme hänet meidän väliimme nukkumaan. Siitäkin yrittää vielä lähteä, mutta palaa takaisin, kun me ei seurata. Öisin herää pari kolme kertaa ja yrittää väkisin lähteä sängystä pois. Vuorokauden unista on leikkautunut kertarysäyksellä 2-4 tuntia. Pari viikkoa on nyt mennyt, en tiedä koska tilanne rauhoittuu vai rauhoittuuko ollenkaan.

 

[omia ajatuksia vaan kirjoitan..]

Apua, pelottaa jo etukäteen meidän neidin tuttivieroitus... Nyt ikää 1 v 10 kk, ja tarkoitus olisi jouluun mennessä jättää tutti pois. Se on ollut käytössä jo viime talvesta ainoastaan yöunille mennessä. Päiväunet menevät hienosti ilman tuttia, eikä silloin alussakaan ollut ongelmia kun tutti jätettiin päiväunilta pois. (Tyttö nukkui tuolloin ulkona päiväunet, ja nukahti vaunujen heijaukseen helposti ilman tuttiakin.) Yöllä syö tuttia vain nukahtaessaan, eikä enää heräile juurikaan öisin, joten toivon että tutti jää helposti pois. Päivisin meillä ei olla koskaan syöty tuttia "turhaan". Mielenkiintoista kyllä lukea näitä juttuja!

 

[*Auringonkukka*]

edelliselle vastaan...

Teidän neidillä on jo sen verran ikää, että kannattaa hyvissä ajoin alkaa puhumaan, että josko se tutti annettaisiin pois, älä riistä sitä pois! Jos lähipiiriin on syntymässä vauva viekää se hänelle ja anna tytön antaa se itse pois. Puhukaa, että vauva sitä nyt tarvitsee ja teidän on aika siitä luopua. Tai viekää jonnekin metsään orava-vauvoille, jonkun kannon nokkaan ja vaikka seuraavana päivänä käytte katsomassa, josko orava-äiti olisi tuonut jotain kivaa tilalle??? Esim. jonkun uuden lelun??? Ja siis tutit olis tietysti täytyneet kadota Tsemppiä! Hyvin se menee!!!

 

[tutittaja]

Eräs tuttu lääkäri sanoi, että ihan turha kiirehtiä alle 2-vuotiaiden vieroittamista. Lapsi vieroittuu kyllä helposti, kun on itse siihen valmis. Nimenomaan jotain oravavauva-tyyppistä juttua kannattaa kuulemma yrittää lanseerata, lapsi vie ne tutit oraville, kun on itse siihen valmis. Tietenkään tämä tuttuni ei kannusta natustamaan tuttia yöt ja päivät, mutta esim. unitutti ei hänestä ollut erityisen haitallinen, varsinkin kun usein se tutti kuitenkin putoaa nopeasti nukahtamisen jälkeen.