turha syyllistää toista naista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ulman
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Syyllinen on se ensimmäinen nainen ja syyllinen on se sen mies. Syyllinen on se toinen nainen kun se pettää sen syyllisen miehen kanssa sitä syylliistä ensimmäistä naista.
Pääasia että se syyllinen aina löytyy kun ilman syyllistä ei olisi syytöntäkään., vai miten se nyt oli.
 
Kummallista, että tällaistakin asiaa pitää pohtia. Saako enää syyllistää varasta tai tappajaa? Saako syyllistää valehtelijaa?

Länsimainen käytöskoodimme ja lainsäädäntömme perustuu juutalais-kristilliseen säännöstöön. Kymmeneen käskyyn. Vaikka en olekaan uskovainen, mielestäni kymmenen käskyä ovat edelleen hyvä ohjenuora elämän polulla.

Käskyssä numero 6 käsketään olemaan tekemättä huorin. Onko se ok? Onko oikein käydä vieraissa? Minusta ei.

Käskyssä numero 10 käsketään olemaan himoitsematta lähimmäisen puolisoa. Onko se oikein vongata varattua ihmistä? Minusta ei.

Siksi koko keskustelun aloitus on epärelevantti. Jos tappajaa tai varasta saa syyllistää, niin miksi ei saa syyllistää toista miestä/naista? Yhtä pahoja ovat kaikki.

Tietenkään kakkoskumppanit eivät pyhitä lepopäiviään tai kunnioita vanhempiaan. Vaikka pitäisi.
 
Jos meistä jokainen lukisikin aapisen sijasta raamatun ja varsinkin sen käskyt ihan ensimmäisenä oppikirjanaan, niin varmaan me kaikki olisimme ihan putipuhtaita eikä koskaan eikä mistään tarvitsisi käydä keskustelua. Ja maailma olisi aivan viaton, ilman minkäänlaista epäkohtaa, ilman ainoatakaan syyllistä ihmistä.

Mutta ikävä kyllä, varmaan olet huomannutkin; niin ei ole koskaan ollut ja tuskimpa tulee olemaankaan.

On mielettömän hienoa, jos ihminen on omaksunut arvot, jotka kantavat elämässä. Mutta eikö sekin, että löytää ne vaikkapa keskustellen jonkun toisen mielestä "sopimattomasta" aiheesta.

Ja eikös vaan, jos sinusta tuntuu, ettei keskustelua tässä asiassa tarvita, niin tiedätkö, ihan voit jättää osallistumattakin, helppoa -eikö totta
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mutta kuules:
Jos meistä jokainen lukisikin aapisen sijasta raamatun ja varsinkin sen käskyt ihan ensimmäisenä oppikirjanaan, niin varmaan me kaikki olisimme ihan putipuhtaita eikä koskaan eikä mistään tarvitsisi käydä keskustelua. Ja maailma olisi aivan viaton, ilman minkäänlaista epäkohtaa, ilman ainoatakaan syyllistä ihmistä.

Mutta ikävä kyllä, varmaan olet huomannutkin; niin ei ole koskaan ollut ja tuskimpa tulee olemaankaan.

On mielettömän hienoa, jos ihminen on omaksunut arvot, jotka kantavat elämässä. Mutta eikö sekin, että löytää ne vaikkapa keskustellen jonkun toisen mielestä "sopimattomasta" aiheesta.

Ja eikös vaan, jos sinusta tuntuu, ettei keskustelua tässä asiassa tarvita, niin tiedätkö, ihan voit jättää osallistumattakin, helppoa -eikö totta

Repliikistäsi puuttui jotain. Olisikohan se ollut se pointti?
 
En viitsinyt lukea aloitusta, sivuhistoriasta löytyy varmasti tuhansia viestejä tästä samasta asiasta.

Oletetaan, että ihminen menee heikoille jäille ja hukkuu, niin ei kai se ole jään vika? Mutta, jos jää onkin vahvaa, mutta siellä on lumen alla merkkaamaton avanto, niin se on jään vika. Sitten , jos lapsi karkaa heikoille jäille, niin se on lapsen valvojien vika.

Enpäs sano aloitukseen mitään, koska en tunne tilannetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Nimimerkille "Ajatuksia": En ole rakkausnarkomaani, jos sellaista (jostain ihme syystä?) minusta luulit. Päinvastoin, olen aika pitkälti jalat maassa -tyyppi eli omasta mielestäni realistinen, muiden mielestä ehkä kyynikko.
Minulla on hyvä parisuhde, mutta sillä on tietyt reunaehdot: Pettämistä en suvaitse.

En ole kohdistanut aikaisempia kirjoituksiani erityisesti sinulle enkä tiedä sinun parisuhteestasi mitään eikä se minua kiinnostakaan. Puhun yleisellä tasolla.

Pidän itseäni jonkin sortin feministinä ja siksi minua oksettaa naisten taipumus puolustella pettäviä ukkojaan. Tämä ketju alkoi sillä, että ap ehdotti, että toisen naisen syyttelyn sijasta petetty nainen kohdistaisi vihansa sinne, minne se kuuluu: pettävälle miehelle.
Kuitenkin alta aikayksikön ketju kääntyi "toisten naisten" haukkumiseksi ja miehet unohtuivat keskustelusta kokonaan.

Ajatelkaa asiaa toisin päin: Jos nainen narahtaa pettämisestä, ryhtyykö mies puolustelemaan petollista akkaansa, hehkuttaen miten kypsä ja viisas ihminen itse on, ja miten nyt menee parisuhteessa paremmin kuin koskaan?

Ei ryhdy! Miehet eivät ole niin tyhmiä. Mutta me naiset ollaan, kerta toisensa jälkeen.
Niin kauan kuin löytyy naisia, jotka katsovat tätä käyttäytymistä sormiensa läpi ja selittelevät asiat parhain päin, löytyy myös näitä ukkoja jotka yrittävät jokaisen naisen hameen alle firman pikkujouluissa.

Naiselle parisuhde on saavutus, ja sitä pitää puolustaa kynsin ja hampain. Vaikka sitten itsepetoksella. Uskoen, että on suurikin saavutus kun saa pitää pettävän ukkonsa. Onpa hienoa.
Miehelle saavutus on se, että saa jatkaa huvituksiaan eikä jää kiinni. Ja siinä hän yleensä onnistuukin.

En ymmärrä mistä ammennat nämä laajat kokemuksesi siitä, että naiset käyttäytyvät aina niin ja miehet noin? Rakkausromaaneistako ja elokuvista?

Eikös nykypäivänä joka kolmas pari eroa? Mistä siis käsityksesi siitä, että parisuhteesta pidetään kiinni kynsin hampain?

En ymmärrrä tuota kyynisyytesi lähdettä. Kirjoitat paatoksellisesti asiasta, jota et itse omien sanojesi mukaan koskaan kokisi, koska et jäisi sellaiseen suhteeseen.

Kaikki kiihkomieliset puolustukset tai herjaukset ovat minusta outo tapa esittää asia. Varsinkin jos itsellä ei ole niihin minkäänlaista kokemuspohjaa.

Mitä tule siihen, että jos nainen pettäisi, niin mies ei sitä sietäisi, niin eipä tuo enää pidä paikkansa. Tiedän useammankin tapauksen, jossa vaimo on pettänyt, mutta parisuhde on jatkunut miehen toiveesta. Joten tuokin toteamuksesi on jo aikansa elänyt.

Tasa-arvoa ovat naiset halajaneet ja sitä elävät. Elämme tänä päivänä "vapaita suhteita, pettämisiä, jättämisiä" enemmän kuin koskaan. Toisaalta uutisoidaan lähes kuukausittain traagisista ampumisista, missä mies ampuu vaimonsa tai molemmat. Onko maailma mennyt tasa-arvon myötä parempaan suuntaan? Henkilökohtaisesti olen tasa-arvon kannalla, mutta sen sijaan että se on laajentunut moraalittomuutteen, uskoisin että tasa-arvon alullepanijat toivovat toisenlaista muutosta. . .
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Mutta, jos jää onkin vahvaa, mutta siellä on lumen alla merkkaamaton avanto, niin se on jään vika.

Eihän tuokaan ole jään vika. Avannon on tehnyt jokin ulkopuolinen tekijä, eikä siinä ole jäältä kyseltyä lupaa. . .

 
Alkuperäinen kirjoittaja joopajoo taas:
Alkuperäinen kirjoittaja pointti.:
Ainokainen: Jos nainen pettää, mies ei eroa, vaan lyö turpaan sitä vierasta miestä. Se on nähty, ei ole pelkkää mutu-tuntumaa.

Ehkä teidän white trash -piireissänne tehdään noin.

Riippuu tietysti, että kuinka korkealle yrittää itsensä ylentää.. ., mutta kyllä noin tapahtuu "ihan hienoissakin" piireissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaahas:
Alkuperäinen kirjoittaja joopajoo taas:
Alkuperäinen kirjoittaja pointti.:
Ainokainen: Jos nainen pettää, mies ei eroa, vaan lyö turpaan sitä vierasta miestä. Se on nähty, ei ole pelkkää mutu-tuntumaa.

Ehkä teidän white trash -piireissänne tehdään noin.

Riippuu tietysti, että kuinka korkealle yrittää itsensä ylentää.. ., mutta kyllä noin tapahtuu "ihan hienoissakin" piireissä.

No ei tapahdu. Jos tapahtuu, ei paljon tarvitse ihmetellä, miksi kumppani on alun perinkin vieraaseen päin ollut kallellaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja been there:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaahas:
Alkuperäinen kirjoittaja joopajoo taas:
Alkuperäinen kirjoittaja pointti.:
Ainokainen: Jos nainen pettää, mies ei eroa, vaan lyö turpaan sitä vierasta miestä. Se on nähty, ei ole pelkkää mutu-tuntumaa.

Ehkä teidän white trash -piireissänne tehdään noin.

Riippuu tietysti, että kuinka korkealle yrittää itsensä ylentää.. ., mutta kyllä noin tapahtuu "ihan hienoissakin" piireissä.

No ei tapahdu. Jos tapahtuu, ei paljon tarvitse ihmetellä, miksi kumppani on alun perinkin vieraaseen päin ollut kallellaan...

Siis sinä tiedät varmuudella, että jos nainen pettää, niin mies haluaa heti eron? Niinkö? Siitähän tässä oli kyse. . .

Kun toinen vaihtoehto oli, että mieskin haluaa jatkaa sitä liittoaan.

Kun mies pettää, niin perusnainen purkaa pahaa oloaan puhumalla ja vatvomalla asiaa ja haukkumalla sitä toista naista. Kun nainen pettää, niin perusmies menee mätkäisemään turpaan sitä toista miestä.

Näinhän se on ollut jo kautta aikain. Ei pitäisi olla mikään uutinen.

 
Minulla oli aikanaan liki kahden vuoden suhde ukkomieheen. Suhteemme oli ihana ja antoisa, siinä oli iloa, seksiä, harrastamista. Koko sopasta syytän meitä kaikkia kolmea jollain tasolla.

Miehen vaimo oli ilkeä ja pihtari. Kuulin monta kertaa kaiuttimen kautta hänen puheluitaan, aika kovaa mäkätystä ja sättimistä miehelle. Ei ihme, että hän kaipasi välillä hellempää seuraa. Mutta petti ja huijasi aviovaimoaan kumminkin. MInä taas olin itsekin hellyyden puutteessa ja sorruin hyväsupliikkiseen mutta silti fiksuun, ei lipevään mieheen. En kuitenkaan sinänsä sotkenut heidän välejään, koska tiesin kaiken olevan vain väliaikaista, enkä omakseni tuota miestä edes vaatinut, ehkä vain mielessäni haaveilin. Korkeintaan vein miehen perheeltä aikaa. Toisaalta hän jaksoi sitten kotona ollessaan olla iloisempi.

Lopulta mies jätti sekä vaimon että minut ja otti kolmannen naisen puolisokseen. Kai ovat onnellisia.

Kuka tässä oli se pahin pahis, jaa-a?
 
"Olen tyytyväinen ja ihmetellyt aina, kuinka miehillä aikaa löytyy minulle? kun minun on taas soviteltava aikatauluni. Ja hyvä juttu, kun varatuilla miehillä on muitakin naisia. Ei minua haittaa ollenkaan, päinvastoin kun aikaa jää tavata toisia varattuja miehiä? Vaikeata järjestää aikaa useamman varatun kanssa? joskus sekin on ollut mahdollista aikoinaan. Minä petän samanlailla kuin varatut miehet. Ei ne jätä niin vain rauhaan varatut miehet..ei vain?"

Ainakin kielioppirakenteesi on vähintäänkin mielenkiintoinen, ehkä ei sitten kuitenkaan jäänyt aikaa sivistykselle muiden "harrastustesi" lomassa :D. papukaija merkki kuitenkin isoista alkukirjaimista ja pisteistä....lol


 
Alkuperäinen kirjoittaja Ajatuksia:
En ymmärrä mistä ammennat nämä laajat kokemuksesi siitä, että naiset käyttäytyvät aina niin ja miehet noin? Rakkausromaaneistako ja elokuvista?

No jos lukee esim. tätä palstaa, ja jos nyt oletetaan että nämä jutut täällä kuvastavat todellisuutta edes vähän, niin tuntuu että naisilla pettävä mies, tai se että pelkää miehen pettävän, on aika yleistä.
Kaikenlaista elämäntarinaa on tullut myös töissä vastaan (olen terveydenhoitaja aiemmalta ammatiltani).

Huomaan, että meillä on hyvin erilaiset arvot. Sanoit itsekin, että meillä on vuosikymmenien ero näkemyksissämme. Todellakin. Sijoittaisin sinut jonnekin 1800-luvulle. Kristillis-moraaliseen perheidylliin, jossa nainen passaa miestä ja lapsia kodin sydämenä.

Minun perhetaustani on boheemi ja varmasti se näkyy minun arvomaailmassani siten, että perhekeskeisyys ei ole minulle korkein ideaali. Perheen koossa pysyminen hinnalla millä hyvänsä ei ole minulle mikään arvo.

Äitini sanoi aina: "Valitset itse, miten sinua kohdellaan". Tämä on se pointti, mitä olen yrittänyt tuoda tässä esille.

Mielestäni nykyajan naiset vaativat miehiltä liian vähän. Katsotaan sormien läpi uskottomuutta, annetaan miesten pörrätä harrastuksissa ja poikien illoissa. Nainen hoitaa kodin ja lapset, ja käy vielä töissä.

Onko tämä tasa-arvoa? Ei ole.
Perinteisessä parisuhteessa ja perheessä valiitsee tilanne, joka palvelee kaikkien muiden tarpeita, mutta ei naisen itsensä. Varmasti on naisia, joille tällainen kuvio (syystä tai toisesta) sopii. He saavat minun puolestani leikkiä kotileikkejään ihan rauhassa.
Silti, hirveän usein ihmetytt'ää, mihin kaikkeen naiset alistuvat oman hyvinvointinsa hinnalla. Minusta naisten olisi vaadittava enemmän.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Ajatuksia:
No jos lukee esim. tätä palstaa, ja jos nyt oletetaan että nämä jutut täällä kuvastavat todellisuutta edes vähän, niin tuntuu että naisilla pettävä mies, tai se että pelkää miehen pettävän, on aika yleistä.

Tuo minua hieman mietityttää. Epäilen, että tosiaan kuvastaa aika vähän. En tiedä, onko tehty tutkimusta, minkälaiset ihmiset kirjoittavat nettipalstoille ja mikä ihmistyyppi kirjoittaa vähemmän, mutta arvelisin jollain mutu-tuntumalla, ihan omallani ja täysin virattomalla, etteivät ne välttämättä ole yks yhteen.

Toki tänne kirjoittaa äärettömän monenlaisia ihmisiä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Mutta epäilen, että se kirjoittamaton kansanosa voi painottua jonnekin, joten kyllä minun käsitykseni ympäristön ihmisistä on positiivisempi kuin täältä väkisin syntyvä. Tänne kun ehkä helposti kirjoitetaan huolista, ei niinkään niiden puutteesta??
 
sählää TAAS tuon kopioinnin kanssa, ei onnistu ikinä, ei... Siis oma tekstini taas tuolla seassa, eli lopussa....olen kohta lopussa, jos ei tämä tekniikkataju parane..huokaus...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin täällä taas:
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Ajatuksia:
No jos lukee esim. tätä palstaa, ja jos nyt oletetaan että nämä jutut täällä kuvastavat todellisuutta edes vähän, niin tuntuu että naisilla pettävä mies, tai se että pelkää miehen pettävän, on aika yleistä.

Tuo minua hieman mietityttää. Epäilen, että tosiaan kuvastaa aika vähän. En tiedä, onko tehty tutkimusta, minkälaiset ihmiset kirjoittavat nettipalstoille ja mikä ihmistyyppi kirjoittaa vähemmän, mutta arvelisin jollain mutu-tuntumalla, ihan omallani ja täysin virattomalla, etteivät ne välttämättä ole yks yhteen.

Toki tänne kirjoittaa äärettömän monenlaisia ihmisiä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Mutta epäilen, että se kirjoittamaton kansanosa voi painottua jonnekin, joten kyllä minun käsitykseni ympäristön ihmisistä on positiivisempi kuin täältä väkisin syntyvä. Tänne kun ehkä helposti kirjoitetaan huolista, ei niinkään niiden puutteesta??


Minä olen joskus selvästi ahdistunut täällä käydessäni, kun niin paljon tuskaa, pettämistä, kärsimystä ja epäsopua löytyy. Itsekin joskus olen suruistani kirjoittanut ja melkein vaan masentunut lisää, kun saman kokeneet ihmiset kertovat omia tarinoitaan. Nytkin elämä on huonossa jamassa ja taidan häipyä näistä kuvioista vähäksi aikaa, etten tule enää surullisemmaksi! Toisaalta "vertaistuki" auttaa, mutta toisaalta se lisääkin tuskaa. Tuntuu, että eihän ole mitään mahdollisuutta tullakaan enää onnelliseksi, kun kaikilla muillakin menee huonosti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Ajatuksia:
En ymmärrä mistä ammennat nämä laajat kokemuksesi siitä, että naiset käyttäytyvät aina niin ja miehet noin? Rakkausromaaneistako ja elokuvista?

No jos lukee esim. tätä palstaa, ja jos nyt oletetaan että nämä jutut täällä kuvastavat todellisuutta edes vähän, niin tuntuu että naisilla pettävä mies, tai se että pelkää miehen pettävän, on aika yleistä.
Kaikenlaista elämäntarinaa on tullut myös töissä vastaan (olen terveydenhoitaja aiemmalta ammatiltani).

Huomaan, että meillä on hyvin erilaiset arvot. Sanoit itsekin, että meillä on vuosikymmenien ero näkemyksissämme. Todellakin. Sijoittaisin sinut jonnekin 1800-luvulle. Kristillis-moraaliseen perheidylliin, jossa nainen passaa miestä ja lapsia kodin sydämenä.

Minun perhetaustani on boheemi ja varmasti se näkyy minun arvomaailmassani siten, että perhekeskeisyys ei ole minulle korkein ideaali. Perheen koossa pysyminen hinnalla millä hyvänsä ei ole minulle mikään arvo.

Äitini sanoi aina: "Valitset itse, miten sinua kohdellaan". Tämä on se pointti, mitä olen yrittänyt tuoda tässä esille.

Mielestäni nykyajan naiset vaativat miehiltä liian vähän. Katsotaan sormien läpi uskottomuutta, annetaan miesten pörrätä harrastuksissa ja poikien illoissa. Nainen hoitaa kodin ja lapset, ja käy vielä töissä.

Onko tämä tasa-arvoa? Ei ole.
Perinteisessä parisuhteessa ja perheessä valiitsee tilanne, joka palvelee kaikkien muiden tarpeita, mutta ei naisen itsensä. Varmasti on naisia, joille tällainen kuvio (syystä tai toisesta) sopii. He saavat minun puolestani leikkiä kotileikkejään ihan rauhassa.
Silti, hirveän usein ihmetytt'ää, mihin kaikkeen naiset alistuvat oman hyvinvointinsa hinnalla. Minusta naisten olisi vaadittava enemmän.

Pidät itseäsi nykyaikaisena naisena, mutta mielestäni olet päivitystä vailla.

Kirjoittamasi piti paikkansa vielä 90-luvullakin, muttei enää nykyään.

En tiedä oletko seurannut ihan oikeasti liveperhe-elämään, vai oletko muodostanut mielipiteesi nettikirjoittelujen pohjalta. Tai kuten itse kirjoitit, olet joskus toiminut terveydenhoitajana.

Katsopa ympärillesi. Minkälaisia naisia näet? Uusien tutkimusten mukaan naiset pettävät puolisoitaan ainakin yhtä ahkerasti kuin miehet konsanaan. Tasa-arvon nimissä kurotaan eroa kiinni. Muutos on ollut huimaa viime vuosina.

Naisethan polttavat tupakkaakin tutkimusten mukaan jopa enemmän kuin miehet. Hurraa tasa-arvo.

Tasa-arvo on hieno asia, mutta järjenkäyttö siinäkin on sallittua. Mielestäni ei ole enää rintaliivien polttamisen arvoista kuroa tasa-arvo kiinni, jos itse asia ei ole kiinnikuromisen arvoista.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin onko maailmamme menossa parempaan suuntaan nyt kun inhoamasi perhekeskeisyys on vähenemässä? Petetään, jätetään, salataan, nyt tasa-arvon nimissä molemmat puolisot. Salarakkaat ovat olleet jo vuosia trendin kärjessä. Voiko ihminen nyt hyvin? Voiko nainen nyt paremmin? Kuka on voitolla?

Ei ongelma ole miesten pettäminen, harrastaminen ja poikien illat. Herää todellisuuteen. Kotileikkejä ei kohta leiki enää kukaan. Naiset vaativat saman kuin miehet. Hurraa tasa-arvoisuus!

Äitisi on viisas nainen, valitset itse, miten sinua kohdellaan. Minäkin valitsen. En alista itseäni tasa-arvonkaan nimissä missään muodossa.

P. S Tämähän on naisten palsta, jossa pääasiassa kirjoittelevat naiset. Ehkäpä siinä syy, miksi otantasi mukaan aina mies pettää ja vaimo vikisee. Menepä tekemään tutkimustasi joku lauantai-ilta johonkin kuppilaan, ja katso kuinka nainen vaatii. Kuten eräs miestuttavani sanoi tässä taannoin, ei hitto eihän tässä ole enää yhtään ideaa. Yhden illan suhteissakin toivoisi edes vähän haastetta, eikä päällekäyvää agressiivisuutta. . . Hurraa tasa-arvoisuus!
 
Alkuperäinen kirjoittaja tasa-arvon nimissä:
Terveydenhoitajalta hain aina lähetteen sukupuolitautitesteihin kesäloman jälkeen ennen kuin oli intiimisiti oman mieheni kanssa.

Ja kerroit tietenkin sille terveydenhoitajalle, että sikamiehesi pettää? Eroa et kuitenkaan halua, sillä pitkä parisuhde on elämäsi tarkoitus. . .
 
Mekin erosimme toisen naisen vauhdittamana ja en aio koskaan antaa hänelle anteeksi osuuttaan ja todellakin syytän häntä kaikesta, mistä vain suinkin voin. Ilmastonmuutoksestakin.

Ja se on vain, ja vain, minun oma asiani. Minä saan syyttää häntä, jos haluan.

HÄN ON SYYLLINEN OSALTAAN!

 
Sama täällä. Mieheni petti minua ja todellakin syytän tuota naapurin naikkosta siitä asiasta!! Jos olisin mies vetäisin sitä turpaan. Kehtaakin vielä tällä kadulla kävellä. Koiranpaskat lapioin hänen pihalleen ilomielin joka päivä. Tietää kyllä syyn.

Enkä häpeä sitä tai tunne syyllisyyttä siitä että syytän syyllistä. Lapsemmekin syyttävät häntä perheen rikkonaisesta tilanteesta.
 
Ai että toinen nainen ei ole syyllinen? Vain mies?

Kukin ajatelkoot omalla tavallaan. Minun maailmassani aikuinen ihminen tekee jatkuvasti valintoja ja ´kantaa niistä vastuun. Myös se toinen nainen joka tietoisesti jatkaa kolmannen osapuolen satuttamista, loukkaamista ym. Naisella olisi myös mahdollisuus valita ja sanoa ukolle, että "hoida kotiasiasi ensin kuntoon, en halua tunteideni satuttavan muita ihmisiä." Mutta tämä siis vain minun maailmassani. Todellisuus on karunpi ja kylmempi paikka, kuten tässäkin ketjussa on huomattu.

Myös minä koin hyökkäyksen mieheni kakkoselta. Ikävän ja ruman haukkumisen ja vakuuttelun siitä, kuinka mieheni ei ikinä olisi minun kanssani onnellinen, rakastaisi ja elämä minun kanssani oli vain kulissia ja velvollisuutta. Tämän sanoi ihminen, joka ei ikinä ollut tavannut minua, nähnyt meidän perheen arkea ym. Kun rauhallisesti kieltäydyin elämästä ja toimimasta hänen ohjeiden ja tahtonsa mukaan, hän lopuksi ilmoitti tekevänsä kaikkensa hajoittaakseen meidän perheen.

No yhdessä ollaan, takana vaikea ja kivulias prosessi. Mies on hävennyt ihastustaan (onneksi ei sentään mennyt seksin puolelle!) ja typeriä viestejään. Ei ymmärrä itseään.

Mua voi sääliä ja ajatella, että ylpeyttä ei ole tippaakaan. Mutta on sitä. Olen ylpeä, että olen selviytyjä, jaksoin sen kaiken ja osasin antaa anteeksi ja pystyin rakentamaan pahasta ja huonosta jotain parempaa.
 

Yhteistyössä