Tuntuu niiiiin pahalta.....

[axuta]

Kirjoitanpa minäkin tänne tarinani mikäli saisi oloa helpotettua edes vähän. Eli kävin eilen ensimmäisellä neuvolakäynnillä eikä sitä ennen ollut mitään "ongelmia", raskausoireetkin olivat todella vähäisiä(ainoastaan rinnat arat ja ehkä vähän huono olo) . Olen menossa rv9+2. Neuvolakäynnin jälkeen huomasin vessassa, että rusehtavan punertavaa jäi paperiin pyyhkiessä. Vuoto jatkui ja vieläkin tulee samanlaista mutta vain sen verran, että juuri huomaa siteessä. Ja tuntuu, että vähäisetkin raskausoireet ovat hävinneet(tosin on entistä huonompi olo mutta se on varmasti psyykkistä ) . Eli kuulostaa keskenmenolta vaikka ei kipuja olekaan?! Olen jotenkin tiennyt koko ajan, ettei kaikki ole kunnossa...

Kaikista harmittavinta tässä on se, että raskaaksi tulo oli täysi vahinko enkä ole koskaan edes pitänyt lapsista, saatikka sitten kuvitellut itselleni lapsen. Mutta tässä lähiviikkojen aikana asenteeni on muuttunut täysin ja lapsi olisi ollut todella toivottu alkujärkytyksen jälkeen. Mieheni oli myös tosi onnellinen tulevasta lapsesta!! Tuntuu niin pahalta tämä kaikki, varsinkin kun mikään ei ole varmaa mutta silti itse tietää että kesken se on mennyt. :'( Tietysti toivon kovasti että olen väärässä kun ei jaksaisi enää vastoinkäymisiä.... :ashamed: Maanantaina pitää soittaa neuvolaan ja kysyä jatkosta. Alkuraskauden keskenmenot ovat "melko yleisiä" mutta tuntuu silti nii pahalta. Tämän piti olla uusi alku kummankin elämässä ja etenkin parisuhteessa mutta toisin taitaa käydä. Mutta ehkä tämä oli vaan jonkinlainen opetus ja sai ainakin oman asenteeni muuttumaan...

 

[Mommy05]

Kuulostaa kovin tutulta.. Viime viikolla aloin myös vuotamaan.. Ei vuotanut kunnolla, ei tullut edes siteeseen asti mutta vähän joka kerta kun kävin vessassa. Ei myöskään ollut kipuja. Muutamana päivänä ei vuotanut ollenkaan. Kävin ultrassa yksityisellä, sykettä ei löytynyt (rv 7+1). Lääkäri lohdutteli, ettei aina tässä vaiheessa näy. Itselle tuli kuitenkin tunne, että kaikki ei ole hyvin. Esikoisen syke näky ultrassa jo rv 6+0. Sain uuden ultra-ajan parin viikon päähän, se tosin täytyi perua koska verenvuoto ei lakannut ja kävin tk:n päivystyksessä ja sain lähetteen gynen polille. Siellä ultrattiin eikä sykettä löytynyt. Tällöin viikkoja piti olla 8+0, mutta alkio vastasi rv 6. Lääkäri kysyi haluanko odotella luonnollista keskenmenoa vai haluanko lääkkeet. Valitsin lääkkeet. Sain heti Mifegyne- tabletin. Eilen (pe 15.2.) heräsin neljältä yöllä koviin vatsakipuihin, joihin ei särkylääkkeet auttaneet (supistuksia). Puoli kuusi tämä alkio tuli itsellään pihalle. Se oli sellainen superpallon kokoinen möykky. Menin silti gynen polille ja sain siellä Cytotecit, jotta saadaan kaikki varmasti pihalle ettei tule tulehduksia. Ultrattiin ja tyhjä oli. Jouduin menemään Cytotecin ottoa varten gynen polille, koska asun kauempana. Lähellä asuvathan saavat ne kotiin... Vointini on ollut ihan hyvä. Jokainen tietenkin kokee nämä yksilöllisesti. Itse on sinut tämän asian kanssa, näin vain kävi. Se helpottaa, että on kotona kaksivuotias tytär jonka kanssa vapaa-aika menee joutuisasti.. Tietää myös ettei vika ole minussa tai miehessäni, koska olemme jo yhden terveen lapsen saaneet. Itselläni oli koko tämän raskauden ajan tunne, että huonosti käy. Osasyynä oli, että raskausoireita ei tullut ollenkaan. Mies jaksoi uskoa viimeiseen asti ja hänelle pettymys oli ehkä suurempi. Uutta yritetään heti kun on mahdollisuus.

Tekstini saattaa olla vähän sekavaa.. Voimia sinulle axuta! Kaikki on vielä mahdollista.