tunnetko epäonnistuneesi naisena jos...

[Myöskin nainen]

Mä osaan tehdä ruokaa ja teen sitä, koska tykkään ruuanlaitosta. Osaisin leipoakin, todella hyvin mutta en leivo, koska inhoan leipomista.

Tää on kun suoraan mun suusta/näppikseltä. Pitsataikinan teen sillontällön ja se riittää mun leipomiseks. Mua ei kyllä pätkääkään innosta olla kyynerpäitä myöden jossain pullataikinassa. :x Ihan hyvää pullaa saa pakastekaapistakin, minkä voi ite sit paistaa. Mä en edes pullaa syö, mut toi ukko on kehunu, että hyvää se pulla on sieltä pakastin lokerostakin.

 

[...]

En tuntisi, ei ne maatalojen emännät yleensä niin kovin naisellisia ole vaikka leipominen ja perinteisen kotiruuan laitto onnistuukin

 

[äftsicä]

no en minäkään osaa laittaa ruokaa enk leipoo mut silti tunnen ihna naiselliseksi itteäni.

 

[juuh taas]

No voi hyvänen aika. Onneksi minun naiseuteni ei ole kiinni pullataikinan leipomistaidoista.

 

[FionaFauna]

En tuntisi, ei ne maatalojen emännät yleensä niin kovin naisellisia ole vaikka leipominen ja perinteisen kotiruuan laitto onnistuukin

Just näin!

Jos ruuanlaittotaito ja leipominen ovat naiseuden merkki, niin Suomessa todella monta mieskokkia, jotka ovat yhteydessä feminiiniseen puoleensa..

Itse kysymykseen vastauksena - osaan laittaa ruokaa ja leipoakin jotain, en kuitenkaan koe tätä intohimokseni enkä näe ruuanlaittotaitoa naiseuden mittana.

 

[Non compos mentis]

En pidä tarvetta syödä mitenkään perinaisellisena. Täten myöskään ruoanvalmistus ei ole minulle feminiininen teko. En oikeastaan tunne miehiä, jotka eivät kokkaisi. Esimerkiksi oma isäni ja kummisetäni eivät ole koskaan pysyneet kaukana keittiöstä.

 

[Huspati Huta]

Ehkä minä äitiyteen jollain lailla ruoanlaiton voisin taikinoida, mutta heti myös isyyteen. En itse ainakaan ollut lapsettomana vielä juuri kiinnostunut ruoanlaitosta, vähän mentiin voileipälinjalla ja käytiin ulkona syömässä, söin elääkseni ja oli melko sama mitä söin. Lasten myötä, mutta varmasti muutenkin, kun ikäännyin samalla, alkoi myös ruoanlaitto kiinnostaa. Lasten vuoksi myös tunsin siihen velvollisuutta. Samoin on ymmärtääkseni myös lasten isän kohdalla.

Lisään vielä; velvollisuudella tarkoitan sitä, että ruoan laatu alkoi kiinnostaa sekä sen tarjoamisen säännöllisyys.

 

[shihtzu]

Minä en ole mikään ruoanlaittaja, osaa kyllä tehdä välttävästi normiruokia, kyllä niitä pystyy syömään, mutta olisihan se kiva osata paremmin. Leipojana olen todella käsi, aina välillä yritän ja kokeilen, mutta melkein joka kerta jotain menee pieleen ja ei tule sellaista kuin haluaisin, vaikka kuinka tekisin ohjeen mukaan, mä en vaan osaa, haluja olisi kyllä.

 

[poipoipoi]

Mun mielestä tuolla asialla ei ole naiseuden kanssa mitään tekemistä. Onko uraa tekevä nainen jotenkin vähemmän nainen kuin hellan edessä seisova Justiina??

Myös uraaa tekevät nasiset leipovat ja tekevät kotiruokaa kun ei haluta lisäaineita.

Tai isät...

Minusta tuollaisilla taidoilla ei ole mitään tekemistä naiseuden kanssa, mutta mä en ehkä olekaan perinteisen naismallin puolestapuhuja - että siis naiset vain osaa kotihommat, keittiöhommat ja olla lasten kanssa. Meillä tämä on kylmästi työnjakoasia plus että kumpi tykkää tehdä mitäkin eikä mikään naiseuden tai miehuuden mittari, miten työt jaetaan. Osaan kyllä kokata, mutta mies yleensä hoitaa sen puolen ja on siinä hemmetin hyvä

 

[Non compos mentis]

Teen "uraa" ja teen myös ruokaa sekä leivon.

 

[vieras]

Leipoa en osaa, mutta onneksi minulla on torttu omasta takaa. Miehenikin maistelee mielummin sitä, kun jotain kerma-taikinakäärylettä

Sitä onkin sitten kiva tarjoilla kahvipöydässä sukulaisille?

 

[Rukoilijasirkka]

IHMISENÄ hävettäisi, jos en osaisi ollenkaan tehdä mitään ruokaa. Jokaisen pitäisi osata edes vähän.

 

[Horuksen silmä]

Kokisin epäonnistuneeni ihmisenä jos mulle naiseuden mitta ois leipomistaito ja se kuinka hyvin osaan laittaa kotiruokaa.

 

[äiti86]

anteeksi mut jos ei osaa tehdä tavallista kotiruokaa niin mitä silloin syö kotona?

 

[Horuksen silmä]

anteeksi mut jos ei osaa tehdä tavallista kotiruokaa niin mitä silloin syö kotona?

Eineksiä

 

[kookosta]

en tunne epäonnistuneeni.

Toki mä nyt jotain osaan tehdä ja jotkut ruoat teen jopa hyvin ja jotkut leipomuksetkin onnistuu ihan kivasti, mutta on useita ruokia ja jopa niitä leivonnaksia mitkä mies tekee paremmin enkä edes viitsi opetella tekemään niitä hyvin kun ei tartte =)

 

[joku äiti]

Musta jokaisen naisen ja miehen pitäisi osata tehdä ruokaa! Ei se nyt niin vaikeeta oo. Tekemällä oppii. Mä muutin kotoolta 16-vuotiaana enkä oikeen osannut tehdä ruokaa, hankin keittokirjoja ja opettelin.

Nykyään teen ruuan aina alusta asti itse, eikä siihen yleensä mee ku 15 min. Käytän usein pakastevihanneksia, joku voi tietty sanoo niitäkin valmisruuaksi...

 

[Mamma italiana]

osaan tehdà ruokaa koska pidàn ruoanlaitosta, atreiosita perheen ja ystàvien kesken. jokainen tekee elàmàssààn semmoisia asioita jotka itse kiinnostavat ja jokainen osaa tehdà jotain mità suurin osa porukasta taas ei halua tehdà tai ei osaa tehdà. en pidà ketààn epàonnistuneena valitojensa takia.

 

[Kowalski]

Mä en tee näitä suomalaisia oikeita kotiruokia oikeastaan ikinä. Mutta osaan kyllä tehdä hyvää ruokaa; en vaan ole makaronilaatikko-muussi ja lihapullat-kastiketyyppiä . Keitettyä perunaa meillä ei ole syöty varmaan viiteen vuoteen!

Osaan leipoakin, mutten leivo, koska en pidä siitä. Lapset leipovat mamman kanssa, se pysyköön heidän omana juttunaan. Kenelle leipoisin jotain pullaa yms viikoittain, kun kukaan ei sitä meillä syö?

 

[Keittiönoita]

En pidä ruuanlaittotaitoa naiseuden merkkinä. Olisi nimittäin aika ikävää, jos poikani kuolisi kotoa muutettuaan nälkään vain siksi, että on mies. Arjen taitoja ruuanlaitosta viemäreiden puhdistamiseen pitää mun mielestä osata sukupuolesta riippumatta. Ellei sitten satu olemaan niin paljon pätikkää, että voi aina palkata jonkun tekemään kaikki hommat.

 

[täti]

Osaan leipoa, mutta leivon todella harvoin. Ei ole aikaa, ja toisaalta makeita ei tarvii mussuttaa muutenkaan kuin juhlapäivinä. En myöskään ompele, askartelepaskartele tai siivoa...

Tykkään laittaaa ruokaa, mutta mun kotiruoka on 95-prosenttisesti kasvisruokaa. Tänään herkutellaan parsalla En käytä eineksiä, mitä nyt joskus töissä lounaaksi käyn lähikaupasta.

Mut enhän ole muutenkaan palstakriteerien mukaan täydellinen nainen, kun minulla ei ole lapsia

 

[jadal]

Ei se mun naiseuteeni vaikuta, vaikka sähellän keittiössä niin, että pohjaan palaneet makaroonit on enemmän poikkeus kuin sääntö. Se taas ei johdu osaamisesta, vaan turhasta sähläämisestä.

 

[Jaska-]

Mun mielestä tuolla asialla ei ole naiseuden kanssa mitään tekemistä. Onko uraa tekevä nainen jotenkin vähemmän nainen kuin hellan edessä seisova Justiina??

Onko nämä kaksi toisensa pois sulkevia jotenkin?
Ilmeisesti on tässä mustavalkeassa maassa.