tuli tuosta lahjanpalautusketjusta mieleen...

[inhottava muisto]

Äitini ei ole koskaan pitänyt lajoista mitä olen hälle ostanut.

Ollan kaksin asuttu ja siitä asti kun olen jostain rahaa saanut ja jonkun pienen lahjan saanut ostettua, on aina antanut pettymyksensä ilmi hyvin selkeästi.

Alkoi oikein vituttaa kun tuli mieleen se "voi ei, kun ei tää oikein oo mun tyylinen, tai kun en mä oikein varmaan käyttäisi tätä. Suututko jos palautetaan. Joo no hyvä jos et suutu, niin saat säkin rahat takaisin. joo, viedään takaisin jne..."

Ja sen surkuhupaisa ilme tyyliin voi ei mitä se on mennyt mulle antamaan, voi paska.

En tietenkään sanonut että suutun koska enhän halunnut että äiti pitää typerän tavaran jonka olin sille hommannut.

Sisällä taas tunsin niin suurta pettymystä ja typeryyttä etten voi edes kuvailla.

 

[ap]

Ja siis kyllä mä aina sitten jossain vaiheessa sanoin että suututtaa, joko itkien tai mussuttaen..
että tiesi sen kyllä, mutta ei välittänyt vaikka pahoitin mielen. silti ei voinut edes yrittää pitää lahjasta, oli sitten miten pieni tahansa.

 

[Nytkyn]

mikset ole lakannut ostamasta kerran on tuollainen

 

[Peppari]

Mulla mummo kerran sanoi ettei hän tarvii mitään lahjaa ja kun jankutin että mistä olis ny tarve niin sano että huulirasvaa. Ostin siis mummolle huulirasvaa ja kyllä oli hapan ilme mummolla kun paketin avasi. Pah, itsehän pyysi.

 

[ap]

No lapsena sitä on aina halunnut yrittää miellyttää äitiään tietnkin. Nyt vanhempana en osta enää mitään.

Äiti on muutenkin ollut niin inhottava monessa asiassa vaikka kaikille muille kuin itse pyhimys, joka haluaa vain antaa itsestään kaiken ja olla niin auttavainen että .

Mulle se taas on aiheuttanut katkeruutta ja pahaa mieltä monestakin asiasta. Monia asioita olen vasta tajunnut omien lasten myötä ja tajunnut että mikään ei olekaan ollut mun syytä mitä se on antanut ymmärtää.

 

[:(]

Itsellä kans kokemusta. Joka ikinen lahja minkä osti tai teki oli viallinen. Tyyliin *naama nyrpeänä* "mikä tää on?" *kädessä kukkavaasi joita vielä kuukausi aiemmin ei ollut yhtään sopivan kokoista * "ai, kukkavaasi? *naurahdus* onhan näitä ennestäänkin, mihinkähän tämänkin nyt mahduttaa?
Joskus ei lahjapakettia edes vaivattu avaamaan vaan ilmoitettiin suoraan etten halua sitä.
:kieh:

kivoja lapsuus muistoja

 

[,]

Mulla mummo kerran sanoi ettei hän tarvii mitään lahjaa ja kun jankutin että mistä olis ny tarve niin sano että huulirasvaa. Ostin siis mummolle huulirasvaa ja kyllä oli hapan ilme mummolla kun paketin avasi. Pah, itsehän pyysi.

kumma tyyppi.
Mun kaveri sai kerran sellasen pikkuauton. Porschen =)
Mitäs sanoi kaikille haluavansa auton

 

[pippis]

Meillä äiti ei kans ikinä edes yrittäny teeskennellä että olis tykännyt mun tekemistä lahjoista tai ostamista. Hyvä kun sai nyrpeästi kiitos sanottua.