tuleva biologinen lapsi...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja löllykkä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

löllykkä

Jäsen
28.06.2005
585
0
16
Mein tarina lyhykäisyydessään...

Mulla ennestään jo poika ja nyt 10.2.06 olisi pikkukakkosen maailmaan tulo päivä. (sectio) Sitä tässä miettiny että kun tuo mun poika ollu isälleen (mun nyk miehelle) kaikki kaikessa ja aina on mieheni pitänyt poikaa kuin omaansa. (ex eli biologinen isä ei ikinä välittäny) Niin kuin kaikki muuttuu kun vauva syntyy??? Mies kyllä sanoi ettei mitenkään muutu ja tunteet ja rakkaus pysyy poikaa kohtaan vaikka ei "oma" olekaan. Sisimmässä mulla kumminkin pelko siitä että poika jää "kakkoseksi" kun oma biologinen tytär syntyy. (tyttäreksi ultrassa sanoivat tulokasta) Ja tytär saa kaiken huomion isältään. Niin ja tätä yhteistä lasta yritettiin yli 8 vuotta. Onko muilla ollu samanlaisia pelkoja ja mietteitä miten aiemman lapsen/lasten käy kun oma biologinen lapsi syntyy? Tais tulla hieman sekavasti tää teksti mutta toiv tästä saa selvää....

 
Moi löllykkä!!
Sinä tiedätkin jo entuudestaan mun tarinan.. Samaa pelkään kuin sinäkin. Tosin kuten tiedät, ei ole juuri nyt ajankohtaista mutta tulevaisuudessa kyllä.
Avokilleni on tosi tärkeää saada se ihan omakin lapsi. Tällä hetkellä luulen että vasta kun oma lapsi tulee alamme esim. käyttämään sanaa: isä. Jotenkin nyt tuntuu että se olisi "liikaa"/ väärin.. Vauva on sitten "isätön" siihen saakka. Seuraavalla kerralla varmasti miehenikin osaa nauttia enempi odotusajasta kuin nyt. Hän kun ei ole "syyllinen" mihinkään esim. mun mielialan vaihdoksiin ym..
En hetkeäkään epäile että alkaisi syrjiä "tyyneä", mutta varmasti se tunneside on eri luokkaa silloin.
Seuraava ois kuitenkin omaa lihaa ja verta. Se on miehille yllättävänkin tärkeä asia!
Poikaa toivoo kovasti seuraavaksi jatkamaan sukua. "Tyynen" ottaa varmaan jossain vaiheessa nimillensä, mutta ei vielä.
En tahdo vielä että joutuisi maksamaan toisen tekosista...
Toivotaan, että sinulla ja minulla menee kaikki hyvin!!! Tulevaisuus näyttää.. :hug:

 
Mua epäilytti sama, kun perheeseen syntyi kahden lapseni lisäksi yhteinen, biologinen lapsi. Mutta paremmin, kuin hyvin on mennyt, toinenkin yhteinen on syntynyt.
Minun lapseni eivät koskaan kutsu miestäni isäksi, mutta mieheni puhuu aina neljästä lapsestaan!!! :heart:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 15:02 Mia kirjoitti:
Hyvin, hyvin usein miehen käytös muuttuu kun oma lapsi syntyy. Toivon, että teille ei käy niin. Mutta pidä sinä huoli, että molemmat lapset ovat samanarvoisia. :flower:

Ja naisen kanssa, siis jos saa oman lapsensa uusperheeseen, jossa miehellä ennenstään lapsia.

Muista pitää myös esikoisesi puolta!!!!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 22:02 Vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 15:02 Mia kirjoitti:
Hyvin, hyvin usein miehen käytös muuttuu kun oma lapsi syntyy. Toivon, että teille ei käy niin. Mutta pidä sinä huoli, että molemmat lapset ovat samanarvoisia. :flower:

Ja naisen kanssa, siis jos saa oman lapsensa uusperheeseen, jossa miehellä ennenstään lapsia.

Muista pitää myös esikoisesi puolta!!!!!


Varmasti pidän huolen että lapset ovat minulle samanarvoisia. Olen koko raskaus ajan ottanut esikoisen (9.5v) tarpeet huomioon. Alussa puhuimme esikoiselle tulevasta sisaruksesta ja odotimme kysymyksiä esikoiselta. Niitä ei tullut ja poika ei puhunut kertaakaan tulevasta vauvasta. Meni aikaa ennenkuin sanoi ettei olisi halunnut että meille tulee vauva. Keskustelin silloin asiasta pojan kans ja päätin että vähään aikaan ei vauvasta puhuta. Sanoin miehellenikin että nyt ollaan ihan hiljaa vauvasta ja siitä ei puhuta. Se oli jo miehelleni kova pala ja ei oikein ymmärtänyt sitä.

Annettiin pojalle aikaa sulattaa vauva uutinen ja vietettiin pojan kans laatuaikaa ja tehtiin asioita mitä poika halusi. Jonkin ajan kuluttua poika alkoi itse kyseleen vauvasta ja nyt odottaa innolla tulokasta. Toivoi tietenkin että olisi pikku veli mutta ultra paljasti että saa siskon. Ei pettynyt edes siitä vaikka niin pelkäsin. Nyt sai synnytys lääkäriltä luvan tulla sairaalaan synnytykseen mukaan. (odottaa aulassa sen aikaa kun sectio suoritetaan) Toki pidän esikoisen puolia kun vauva on syntynyt. Värkkäsin pojalle isonveljen pakkauksen jotta hällä on omat hoitotarvikkeet vauvaa varten. Ja myös siksi ettei tunne oloa syrjäytetyksi kun vauva saapuu kotiin.

Aikahan sen näyttää miten isä toimii lasten välillä. Onko oma tärkeämpi vai ovatko tasa-arvoisessa asemassa niinkuin on luvannut.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 14:50 löllykkä kirjoitti:
Mein tarina lyhykäisyydessään...

Mulla ennestään jo poika ja nyt 10.2.06 olisi pikkukakkosen maailmaan tulo päivä. (sectio) Sitä tässä miettiny että kun tuo mun poika ollu isälleen (mun nyk miehelle) kaikki kaikessa ja aina on mieheni pitänyt poikaa kuin omaansa. (ex eli biologinen isä ei ikinä välittäny) Niin kuin kaikki muuttuu kun vauva syntyy??? Mies kyllä sanoi ettei mitenkään muutu ja tunteet ja rakkaus pysyy poikaa kohtaan vaikka ei "oma" olekaan. Sisimmässä mulla kumminkin pelko siitä että poika jää "kakkoseksi" kun oma biologinen tytär syntyy. (tyttäreksi ultrassa sanoivat tulokasta) Ja tytär saa kaiken huomion isältään. Niin ja tätä yhteistä lasta yritettiin yli 8 vuotta. Onko muilla ollu samanlaisia pelkoja ja mietteitä miten aiemman lapsen/lasten käy kun oma biologinen lapsi syntyy? Tais tulla hieman sekavasti tää teksti mutta toiv tästä saa selvää....
Mulla oli lapsi kun tapasin exän.ALusta alkaen suhtautui poikaan kuin omaansa.Me saatiin lisäksi neljä yhteistä lasta.Vaikka sittemmin erottiinkin niin siinä suhteessa exä saa täydet pisteet että aina on kohdellut kaikkia lapsia ominaan eikä erotellut ekaa lasta senkään jälkeen kun omia sai.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.02.2006 klo 11:12 saunan takana tilaa kirjoitti:
Mulla oli lapsi kun tapasin exän.ALusta alkaen suhtautui poikaan kuin omaansa.Me saatiin lisäksi neljä yhteistä lasta.Vaikka sittemmin erottiinkin niin siinä suhteessa exä saa täydet pisteet että aina on kohdellut kaikkia lapsia ominaan eikä erotellut ekaa lasta senkään jälkeen kun omia sai.


Helpottavaa kuulla/lukea että teillä meni kaikki silloin hyvin. Vielä olisi 5 kokonaista päivää että tytär syntyy. Sittenhän sen näkee pikkuhiljaa miten mies poikaan suhtautuu..
 
Käy kertomassa miten menee. Onnea sektioon. Ja muistakaa, että ei se 9-v. vielä aikuinen ole ts. mustasukkaisuus on ihan ok!!!!! Muitsele siinä vauvaa hoitaessasi millainen poika ollut vauvana. Mukavaa hänellekin! Ja jos löytyy vielä samoja luonteen tai ulkonäön piirteitä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.02.2006 klo 16:18 Vieras kirjoitti:
Käy kertomassa miten menee. Onnea sektioon. Ja muistakaa, että ei se 9-v. vielä aikuinen ole ts. mustasukkaisuus on ihan ok!!!!! Muitsele siinä vauvaa hoitaessasi millainen poika ollut vauvana. Mukavaa hänellekin! Ja jos löytyy vielä samoja luonteen tai ulkonäön piirteitä.


Kiitos. Toivotaan että sectio sujuu hyvin. Meinaa alkaa jo jännittämään tuo tuleva perjantai. Tietty se kuuluu asiaankin. Ei ole 9v aikuinen vaikka toinen koittaa joskus toimiakkin kuin aikuinen. Yksi ilta istuttiin pojan kas sohvalle katselemaan hänen vauva ajan kuvia ja siinä kerroin samalla jokaisen kuvan tarinan. Kyllä oli pojalla hauskaa kun kuuli millainen on ollut pienenä. Yhdessä myös kateltiin pieniä vaatteita vauvalle ja sanoin mitä vaatetta on poika pienenä pitänyt. Ja näytin mikä oli lempi vaate jota ei saanut edes pestä kuin varkain. Ja uskon myös että tämä mustasukkaisuuskin nostaa jossain vaiheessa päätään esiin. Tulen kertomaan miten asiat lähtee rullaamaan kun kotiin päästään ja kyllä sen jo varmaan osaksi sairaalassakin näkee miten isukki suhtautuu kun on biologinen ja ei biologinen vieressä.
 

Yhteistyössä