Meillä isi hoitaa siinä missä minäkin. Tai siis toki minä hoidan eniten, kun kotona olen, mutta ei ole ikinä huolettanut, etteivätkö pojat pärjäisi keskenään. Ja meillähän myöskään mies ei ollut ennen toukokuuta edes pitänyt vauvaa sylissä :O. Eniten huolettaisi jättää poika vaikka anopille, kun on luonteeltaan vähän suurpiirteinen. Meillähän poikaa ei ole hoitanut muut kuin minä ja mies, lukuunottamatta sitä, että mummot ovat vahtineet joskus sen ajan, kun ollaan oltu kahdestaan saunassa. Tuskin mitään hoitajia saadaankaan pitkään aikaan, kun ei kukaan ole tarjoutunut tai edes asu täällä.
Meille unikouluttaja sanoi, että 6kk iässä periaatteessa selviää ilman yösyömistä, mutta toki voi syöttää öisin senkin jälkeen. Periaate kuulemma on, että paras tapa on se, minkä kukin perhe jaksaa. Ja jotkut vauvat vaan tarvitsevat ruokaa enemmän ja useammin, onhan tuossa maidon rasvaisuudessakin eroja! Meillä poika söi tänään ekan kerran puoli kasilta :O!!! Ja muuten mennään yhdellä syötöllä.. Toki tuo puoli kasihan on jo varmaan aamua, eli vaikka jatkoi uniaan sen jälkeen, niin kaipa tuo oli nyt eka kokonainen yö. Huraa! Itsekin mietin, etten nyt ihan heti unikouluta, vaan katson, josko lopettaisi yösyömiset itse. Mitään kahden tunnin välein tapahtuvaa syöttämistä en kyllä enää jaksaisi, hatunnosto teille, jotka jaksatte!
Taantuma huolettaa kyllä. Meillä isä ei pidä isäkuukautta, koska itse jään kuitenkin keväällä työttömäksi. Kevään poika siis kotona, ja teen päivän-parin sijaisuuksia sen verran, kun saan/ isi voi tehdä töitään kotona. Syksyllä vaihdan sitten alaa, kun ei näin perheellisenä voi kaupunkiakaan vaihtaa ja päivän sijaisuudet ei oikein pitkällä aikavälillä kiinnosta. Luotan siihen, että jotain puhelinmyyntiä kyllä maisterina saan. Onneksi sain yliopistosta muutaman rakkaan kaverin, muuten voisi sanoa, että oli kokonaisvaltaisesti turha kuuden vuoden reissu.
Kylläpä tekisi mieli päästä vähän tuulettumaan! Ulos syömään, drinkeille tms. Eilen tajusin, että olen ollut samassa kotihupparissa nyt 7 kk . Olisi niin ihana saada päälle jotain, missä EI voi imettää, ja mennä johonkin, minne EI pääse vaunujen kanssa. Äitikavereiden kanssa vaan on ihan älyttömän hankala saada mitään aikaa sopimaan ja ei-äitikaverit taas eivät tajua, etten voi koko iltaa olla poissa. Ja yksin olen aika huono lähtemään . Mutta mikäs tässä kotihupparissa ollessa!
Meille unikouluttaja sanoi, että 6kk iässä periaatteessa selviää ilman yösyömistä, mutta toki voi syöttää öisin senkin jälkeen. Periaate kuulemma on, että paras tapa on se, minkä kukin perhe jaksaa. Ja jotkut vauvat vaan tarvitsevat ruokaa enemmän ja useammin, onhan tuossa maidon rasvaisuudessakin eroja! Meillä poika söi tänään ekan kerran puoli kasilta :O!!! Ja muuten mennään yhdellä syötöllä.. Toki tuo puoli kasihan on jo varmaan aamua, eli vaikka jatkoi uniaan sen jälkeen, niin kaipa tuo oli nyt eka kokonainen yö. Huraa! Itsekin mietin, etten nyt ihan heti unikouluta, vaan katson, josko lopettaisi yösyömiset itse. Mitään kahden tunnin välein tapahtuvaa syöttämistä en kyllä enää jaksaisi, hatunnosto teille, jotka jaksatte!
Taantuma huolettaa kyllä. Meillä isä ei pidä isäkuukautta, koska itse jään kuitenkin keväällä työttömäksi. Kevään poika siis kotona, ja teen päivän-parin sijaisuuksia sen verran, kun saan/ isi voi tehdä töitään kotona. Syksyllä vaihdan sitten alaa, kun ei näin perheellisenä voi kaupunkiakaan vaihtaa ja päivän sijaisuudet ei oikein pitkällä aikavälillä kiinnosta. Luotan siihen, että jotain puhelinmyyntiä kyllä maisterina saan. Onneksi sain yliopistosta muutaman rakkaan kaverin, muuten voisi sanoa, että oli kokonaisvaltaisesti turha kuuden vuoden reissu.
Kylläpä tekisi mieli päästä vähän tuulettumaan! Ulos syömään, drinkeille tms. Eilen tajusin, että olen ollut samassa kotihupparissa nyt 7 kk . Olisi niin ihana saada päälle jotain, missä EI voi imettää, ja mennä johonkin, minne EI pääse vaunujen kanssa. Äitikavereiden kanssa vaan on ihan älyttömän hankala saada mitään aikaa sopimaan ja ei-äitikaverit taas eivät tajua, etten voi koko iltaa olla poissa. Ja yksin olen aika huono lähtemään . Mutta mikäs tässä kotihupparissa ollessa!