Mymmelintytär > Meillä esikoinen nappasi ensimmäisestä ehkäisyttömästä kierrosta. Kyllähän se kummalliselta tuntui. Minäkin olin ajatellut, että kyllä siihen ainakin muutama kierto menee, kun kuitenkin todella monimutkaisesta asiasta on kyse. Joskus niin, joskus sitten odotellaan ja toivotaan vuositolkulla. Itsestäänselvyys ei lapsen saaminen ole, mutta joskus käy satumainen tuuri. Vaikka minulla kesti tämän toisen alulle saaminen (jos saadaan tämä pitää) melkein neljä vuotta, niin hoidoissa käyneenä luomuplussa on vastaavalla tavalla hämmentävä onni. Tarrasukkia!
Oireet on minulla olleet aika vähäiset ja lievät. Rinnat on arat välillä enemmän, välillä vähemmän. Esikoista odottaessa oli todella kipeät, halaaminenkin sattui. Nyt ei haittaa edes seksiä ja halutkin on tallella. Etovaa oloa on närästyksen tapaisena lähinnä iltaisin, mutta välillä aika voimakkaana. Selvästi liittyy juomani veden määrään, joten koitan tankkailla tasaisesti pitkin päivää ihan reilusti. Turvottelee ja välillä ummetteleekin. Joka yö herään pissalle, mutta muuten nukun melkolailla hyvin. Väsynyt olen kyllä. Menkkakivun kaltaisia lieviä juilintoja on alavatsalla ja nälkä tulee herkemmin. Säännöllisesti täytyy syödä myös huonon olon välttämiseksi. Marjat ja hedelmät maistuvat. Salmiakkihimo iskee aina välillä. hajuaisti on välillä herkkänä, mutta se on minulle ihan tyypillistä. Repäisykivutkin ovat tuttuja.
Plussatestin tein menkoista laskettuna rv5, mutta ultran mukaan viikot tippui kahdella eli plussa olisi tullut jo rv3-4 vaihteessa. Hurjaa. Vaikea uskoa, että normaali raskaus noin aikaisin näkyisi, mutta viiva kyllä tummeni vähitellen ja digitestitkin oli samassa linjassa ultrassa todetun kanssa. Ensimmäinen testihän oli roskishaamu ja seuraavanakin aamuna tosi haalea testiajalla. En olisi edes testannut tuossa vaiheessa, jos en olisi ollut Polille soittamassa. Testejä edeltävinä iltoina välttelin juomista eli pysyttelin janoisena, jotta saisin vahvan näytteen. Saattoi vaikuttaa asiaan.
Raskaudesta kertominen on asia, johon suhtaudutaan maltilla. Esikoisesta kerrottiin rv17, koska nähtiin silloin molempien perheet. Edellisestä raskaudesta kerrottiin keskenmenon myötä miehen vanhemmille ja tästä kerrotaan heille tarvittaessa syksyn aikana. Muuten mennään mieluiten aina rakenneultraan asti. Tavalla tai toisella minua hoitavat / hoitaneet ihmiset tietävät. Heitä on muutama. Heillä on vaitiolovelvollisuus, joten salaisuutemme pysyy turvassa. Emme halua kertoa ennen kuin olemme turvallisemmilla viikoilla ja maha näkyy. Onneksi olen pullukkana tottunut mahani kyttäämiseen, joten saan salattua varmaankin aika hyvin. En halua joutua jakamaan huonoja uutisia, jos niitä tulee. Omien vanhempieni kanssa en halua muutenkaan aiheesta keskustella. Esikoiselle kerrotaan raskauden puolenvälin tietämillä eli rakenneultran jälkeen, jos hän ei ennen sitä itse asiaa ota puheeksi.
mammuzki > Onko sinulla munasarja kuitenkin tallella siellä poistetun munanjohtimen puolella? Joskus keltarauhaskipu saattaa säteillä toiselle puolelle, joten kyse voi olla ihan siitä. Toivottavasti ei ole ainakaan mitään huolestuttavaa.
Facebook on minulle tapa pitää yhteyttä muualla asuviin kavereihin, mutta toki sieltä löytyy myösä läheltä asuvia ja sukulaisia. FB-ryhmään en aio tulla, sillä en luota asian pysyvän siellä salassa. (En siis luota ryhmän salausominaisuuteen) Muutenkin pysyn mieluummin anonyyminä. Jos omalla nimelläni porukkaan liityn, niin sitten tapaamisen muodossa raskauden ollessa pitemmällä.
nansku > Meillä sama LA ja sairaala.
Tähtisilmä* > Kiitos päivityksestä! :flower: Onhan tuo porukka kasvanut alkuperäisestä ihan reilusti.
Hankintoja ei varmaankaan tehdä vielä pitkään aikaan. Pikkusisaruksen syntymästä kertovan kirjan ostin jo aikoja siten, kun sattui kirpparilla tulemaan vastaan. Esikoiselta on säästetty kaukalo, yhdistelmävaunut puolikovalla kopalla, pinnasänkyä odotetaan lainasta, kantoliinoja löytyy parikin erilaista ja vaatetta, maidonkerääjät ja pumppu, petivaatteita yms on myös säästetty.
Äitiyspakkauksen otan, koska se on raha-avustusta arvokkaampi ja on kiva saada pakkauksesta säästöön sitten käytön jälkeen. Miehen entisiä vaatteita oli esikoisella ja minusta se oli ihanaa. Esikoiselle on muutamien pakkausvaatteiden ja tarvikkeiden lisäksi säästetty nimiäispuku, ensimmäinen juhlapuku sekä muutamia suloisia söpöstelyvaatteita. Saa ne itselleen sitten aikuisena. Minusta se pakkauksen hypistely kuuluu asiaan. Sen hakemisesta ja tutkimistesta tulee hyvä fiilis ja onhan se hyvä peruspaketti vauva-arjen alkuun. Kestoliivinsuojia meinaan hankkia ja imetysliivejä tarvitsen uusia. Äitiysvaatteita on ennestään esikoisen odotukselta ja lisää olen ostanut lapsettomuushoitojen vuoksi. (ivf:n aikana olen ollut todella turvoksissa, joten vain mammamalliston vaatteet ovat tuntuneet mukavilta ihmisten ilmoilla. Kotona on riittänyt collarit ja iso t-paita tai väljä tunika.)
Asutaan ihan kivan kokoisessa kahden makuuhuoneen omakotitalossa ja meillä on iso oma tontti. Tarvittaessa saadaan remontoitua kolmas makuuhuone ilman laajentamista, mutta laajennus olisi kyllä kiva. (Lottovoittoa odotellessa.
) Huoneet on tilavat, joten mahdutaan hyvin. Ostaessa kriteeri olikin, että kolmen lapsen kanssa on mahduttava. Nähtäväksi jää tuleeko perheestämme loppujenlopuksi yksi-, kaksi- vai kolmelapsinen. Tässä vaiheessa haaveillaan siitä toisesta, mutta ajatusta kolmannesta ei ole hoidoista huolimatta haudattu. Aika näyttää.
Mitä te harrastatte? Itse harrastan puutarhanhoitoa, joogaa, musiikkia ja käsitöitä. Tansia aloittelin alkusyksystä, mutta olen väsymyksen vuoksi joutunut pitämään taukoa. Mies metsästää, lukee ja puuhailee myös tässä pihassa apunani.
Tähtisilmä* > Mulla on pcos ja kilpirauhasen vajaatoiminta, miehessä ei vikaa. Pco oli tiedossa hoitoihin mennessä ja kilpirauhaslääkityksen olen saanut hoitojen aikana, mutta apua täytyi hakea yksityiseltä. Arvot ei ole tavoitelukemissa eikä olokaan ihan toivotunlainen, mutta ilmeisesti tarpeeksi hyvät. Kävin juuri kontrollissa ja annosta lisättiin hieman. Jospa tällä nyt sitten olisi parempi. Onneksi neuvolasta tulee kontrollit 6-8 viikon välein, niin tulee hyvin seurattua. Inssejä meille ei tehty. Lääkeavusteisilla ei onnistuttu, joten ivf oli seuraava askel. Taisi kiikastaa tuosta kilpirauhasesta ja ehkä lantion virheasennosta, kun nyt tärppäsi. Lantion virheasennolla viittaan siihen, että olin juuri käytyt ensimmäisessä hoidossa kalevalaisella jäsenkorjaajalla ennen raskautumistani ja siellä käsiteltiin jalkani saman mittaisiksi, jolloin lantiokin suoristui. Kiva kuulla, että teillä ensimmäinen hoito toi plussan.
Joskus se on pienestä kiinni, mutta onneksi on sitä apua tarjolla.
Rintojen kasvusta sen verran, että mulla paisui esikoista odottaessa 3 kuppikokoa. Ympäryskin kasvoi, mutta palautui raskauden jälkeen. Ero raskautta edeltävään kuppikoon on edelleen sen 3 kuppikokoa.
Arpia ei rinnoissa juurikaan näy, mutta mahalta iho repeili vauvan myllätessä loppuviikoilla aika pahasti. Ei niitäkään enää juurikaan huomaa kuin lähempää katsoen ja ne on minulle ihan ok. Rasvailin kyllä jonkin verran, mutta jotkut ihotyypit repeää silti. Raskauden myötä minulla puhkesi atopia, joten nykyään teen voidepesuja suihkussa Aqualan L -perusvoiteella. Talvella pitää lisäksi rasvailla. Täsmävoiteena minulla on kriisitilanteisiin ihana Forever-sarjan Aloe gelly. Mahtava yleisvoide.
Ensimmäinen romaani kirjoitettu.
Vauvaliimaa kaikille! Voikaa hyvin!