Toukomasujen -07 huhtikuu

Musta nuo isyyspakkaukset on ollut oikein ihana idea - tosi harmi, jos mies ei sitä ymmärrä. Mä en ole ymmärtänyt miehelleni sellaista tehdä. Ei tietty olisi varmaan myöhäistä nytkään vaikka meillä onkin toinen lapsi tulossa. Voisi kehitellä isän ja isosisarusten pakkauksen... kaikille korvatulpat ja kilokaupalla karkkia . Jännä kyllä että tähän toisen odotukseen suhtautuu itse toisenlailla ja muutkin suhtautuvat toisin kuin ekaan. Tuntuu, että kaiken muun tohinan keskellä masuvauva jää aika vähälle huomiolle. Toivottavasti kuitenkin synnyttyään saa kaikilta tilaa.

Mäkin toivon, että vauva syntyy viimeistään laskettuna aikana. Sokereiden takia ja kokoarvion (yläkäyrällä) takia olivat neuvolassakin sitä mieltä, että juuri yliaikaiseksi ei sitten anneta mennä. Toivottavasti sujuu nyt ihan omalla painollaan.

Äitiyslomalla ollaan ja nyt ajattelin ryhtyä laittelemaan vauvan tavaroita ja sairaalakassia kuntoon - ettei sitten tule liian hoppu...

Jaksamista kaikille näiden loppuajan olojen ja tuntemusten kanssa!

 

Pullat ja munkit leivottu ja imuriakin ulkoilutin. Pakko pitää pieni paussi kun jalkoja särkee ja turvottaa. Ootan et mies kotiutus, jos vaikka pyörähtäisin kangaskaupassa niin saisin vähän tekemistä =)

Tänään laitan sitten illalla makkarin vauvaa varten valmiiksi, kun eilen tosiaan vihdoin saatiin tyttö suostumaan et sen sänky siirettiin omaan huoneeseen. Samalla haen hoitopöydän varastosta sisälle. Tuollasia pikkujuttuja vielä tekemäti mut tänään nekin sitten teen.

Sairaalakassia en vaan saan aikaseksi pakata, pitäs käydä osteleen sinne tavaroita. No, ehkä sen vielä kerkee.

Täällä asteet nollassa mutta aurinko paistaa, kunhan ei vaan lunta enää satais. Jos saisin vaikka joku päivä tuon pihan haravoinnin päätökseen, ei enää paljoa vaille olis.

Mukava on tosiaan lueskella muiden kuulumisia, mulla on kone aina auki aamusta iltaa ja tässä aina välillä piipahdan istahtamassa (kuten olette huomanneet) ja kirjoitan vaikkei ole ees asiaa

Pääsiäiseksi mies ois menossa kotonansa käymään, mut ei oikeen houkuta ajatus autossa istumisesta yhtään vaikka matka ei olekkaan kuin 130km yhteen suuntaan.

Hui, kello onkin jo noin paljon, pyttipannun tekoon siis =)

Tiitteräinen taas :wave: :wave:

 

Dodii...se on sit ultrareissu tehty Painoarviota oli vauvalla 2000-2100g(tänään siis viikkoja 33+4..onkohan toi suht normaali kokoinen?).Lääkäri sanoi,että ei mikään pullakka/isokokoinen ole vauva,mutta muuten ihan ok.

Miten muilla on noi painoarviot menny?Seuraava reissu ois äitipolille sit 4 vkon päästä,synnytystapa-arvioon :\|

Touko07 Me saatetaan sit hyvällä tuurilla olla samaan aikaan Tikkamäellä Monettako odotat? Ootko käyny synnytysvalmennuksessa jo? Me aiottiin mennä tuolloin 11.4.

No mut nyt kiisselin tekoon ja päivän lehtikin on lukematta..see you! :wave:

TuiKKu ja Tenava 33+4<br><br>

 

taas täällä!

Unohtui, kun piti Toukolle mainita siitä kokoarviosta, että vertailuksi, meillä viikolla 32+jotain, vauvat oli 2.2 kg ja 2.3 kg. Huomenna taas päivitykset sitten kokoarvioon. Että ei kauheen iso tuo teidän vauva, kun mulla on kaksi noin isoa. :x

ja Himmeli kuulostaa ihanalta tuo teidän tilanne, että pääsette jo aika pian kotiin vauvan kanssa. Kiva kuulla et kaikki on mennyt hienosti.

Samoin Rassen perheelle ja vauvalle erityisesti paljon voimia ja voimistumista!

 

:wave: Heippa vain!

Neuvolassa hieman jo kerkesin tänään huolestua kun sf-mitta oli pienentynyt ! sitten viime käynnin pari viikkoa sitten... Eikä se sillonkaan ollut mitta noussut ko puoli senttiä edellisestä. Nyt oli siis vasta 28,5 -29 cm viikolla 34+5.
Koko ajan on neuvolassa kyllä sanottu että on siro vauva tulossa. Antoi jo ensi viikoksi uuden mittausajan ja lääkärineuvola onkin sit sitä seuraavalla viikolla.
Mieskin oikein kerkesi huolestua
Hmm. Taidan mennä pesemään vauvan vaatteita piristyksekseni...

 

Neuvolassa käyty taas ja kaikki ok. Pissa puhdas, sf-mitta 31,5 cm, painoa oli tullut 700g kahden viikon takaisesta käynnistä, vauvelin syke vaihteli 122-136 välillä ja raivotarjonnassa köllötteli. Verenpaine oli pikkasen korkeampi kuin yleensä, mutta toisella mittauksella näytti jo matalampaa eli ei aiheuttane toistaiseksi toimenpiteitä, kun ei mitään muuta häikkää ole. Neuvolassa muuten oli joku opiskelija seuraamassa mitä minulle tehtiin. Hiljaa istui tuolillansa eli ei ainakaan ollut häiriöksi. Seuraava käynti onkin sitten neuvolalääkäri ensi viikon tiistaina.

Turvotusta on minullekin alkanut kertymään. Muutamana iltana ollut kunnon turbonilkat, mutta muualla ei sitten turvotusta olekaan. Yritän pitää pitkin päivää jalkoja koholla silloin tällöin, niin ei sitten turpoa niin kovasti.

Mistäs täällä olikaan ollut puhetta... Ainakin puolisosta synnytyksessä. Miun mies on sinne innolla tulossa mukaan ja ei juurikaan ole osoittanut pelon merkkejä. Olen kyllä sanonut hänelle, että siellä monella raavaamallakin miehellä on alkanut heikottamaan, mutta hän urheasti uskoo selviävänsä hommasta kunnialla. Mielelläni toki hänet mukaan otan.

En nyt muista mitä muuta täällä oli höpisty, joten poistun langoilta. Lähdetään kummipojan 3-v. synttäreille tästä käymään. Varsinaiset juhlat olisivat vasta lauantaina, mutta se ei oikein sovi meidän pääsiäiskuvioihin, joten menemme nyt pientä sankaria onnittelemaan.

-mennis ja keke 35+2-

 

Kiitos kaikille myötätunnosta. Ehkä otan isyyspakkaus asian miehen kanssa puheeksi, kunhan sitä yhteistä aikaa taas vaan tulee. Helposti siinä sitten käy niin, että hän on väsynyt ja minä alan puhumaan niin ei siitä sitten tule kuin riitaa.

miesku täällä kanssa muutto edessä ja sitä ennen tavaroiden pakkausta. Inhottavinta on tuo papereiden läpi käyminen niinkuin olen ennenmminkin maininnut. Yritän kyllä ottaa nyt vähän iisisti, ettei vauva tule maailmaan ennen muuttoa. Eipä olisi niin kauhean kiva että äiti ja anoppi järjestävät pikkuhousuni kaappiin

synnytyksestä mies on tulossa mukaan siihen. Katsottiin yksi video sunnuntaina missä synnytettiin ja näytetiin myös napanuoran leikkaus. Siihen mies sanoi, ettei halua sitä tehdä.

On pakko kysellä että millaiset anopit teillä on? Tuletteko hyvin juttuun niiden kanssa? Minä tulen anopin kanssa nykyään ihan hyvin juttuun, mutta tahtoo aina välillä esitellä omia mielipiteitään niin kärkkäästi, että se ottaa aivoon. Ymmärrän jos kerran asiasta mainitsee, mutta kun samasta asiasta pitää sanoa monta kertaa. Oma äitini taas ei ole sen tyylinen joten en siihen ole tottunut. Pelottaa vähän, että miten sitten tämä vauvan kanssa menee. Kuinka paljon saan ohjeita. Ja kun asiat ovat yli 30 vuodessa muuttuneet aika paljon. Hyvänä esimerkkinä voin kertoa, että kun manitsin ettei yöllä tarvitse pestä kakkaa pois ja vaihtaa vaippaa niin kyllä se nyt pois pitää ottaa oli hänen kommentti. No onneksi ei sentään yölä ole meillä katsomassa mitä teen =)

lumikko

 

\

Kiitos kaikille myötätunnosta. Ehkä otan isyyspakkaus asian miehen kanssa puheeksi, kunhan sitä yhteistä aikaa taas vaan tulee. Helposti siinä sitten käy niin, että hän on väsynyt ja minä alan puhumaan niin ei siitä sitten tule kuin riitaa.

miesku täällä kanssa muutto edessä ja sitä ennen tavaroiden pakkausta. Inhottavinta on tuo papereiden läpi käyminen niinkuin olen ennenmminkin maininnut. Yritän kyllä ottaa nyt vähän iisisti, ettei vauva tule maailmaan ennen muuttoa. Eipä olisi niin kauhean kiva että äiti ja anoppi järjestävät pikkuhousuni kaappiin

synnytyksestä mies on tulossa mukaan siihen. Katsottiin yksi video sunnuntaina missä synnytettiin ja näytetiin myös napanuoran leikkaus. Siihen mies sanoi, ettei halua sitä tehdä.

On pakko kysellä että millaiset anopit teillä on? Tuletteko hyvin juttuun niiden kanssa? Minä tulen anopin kanssa nykyään ihan hyvin juttuun, mutta tahtoo aina välillä esitellä omia mielipiteitään niin kärkkäästi, että se ottaa aivoon. Ymmärrän jos kerran asiasta mainitsee, mutta kun samasta asiasta pitää sanoa monta kertaa. Oma äitini taas ei ole sen tyylinen joten en siihen ole tottunut. Pelottaa vähän, että miten sitten tämä vauvan kanssa menee. Kuinka paljon saan ohjeita. Ja kun asiat ovat yli 30 vuodessa muuttuneet aika paljon. Hyvänä esimerkkinä voin kertoa, että kun manitsin ettei yöllä tarvitse pestä kakkaa pois ja vaihtaa vaippaa niin kyllä se nyt pois pitää ottaa oli hänen kommentti. No onneksi ei sentään yölä ole meillä katsomassa mitä teen =)

lumikko

No pakko sanoa anopin puollustukseksi (vaikka yleensä en anoppeja pääse puolustelemaan, omaani ainakaan) että kyllä mulle annettiin esikon aikana kesällä -05 ohje että yöllä vaippaa ei tartte vaihtaa JOS ei ole kakkaa. Eli kakka pois yölläkin... tosin, haju meidän neidin savista oli sellainen, että jos en olisi yöllä pessyt niin ei kukaan olisi siinä döfiksessä silti saanut nukuttua :x :xmas:

 

Commander lääkäri epäili tuota kahta viikkoa, kun paikat ovat pehmenneet täysin ja aukikin on. Ja nämä nyt jo kuukauden verran.
Vauvan pää tuntuu alhaalla selvästi. Kanavakin (?) puolet lyhyempi...

Lumikko milloin teillä muutto edessä?
Siis mä toivoisin todella että vauva syntyisi vasta kun ollaan muutettu.
Olisi enemmän tilaa. Täällä vuokrakämpässä, vaikka on neljä makuuhuonetta, on tosi ahdasta.
Mutta eihän sitä multa kysytä
Toisaalta mua ei haittaisi yhtään vaikka pikkuneiti jo päättyisi syntyä.

Kun ollaan jo turvallisilla vesillä. =)

 

miesku nyt parhaillaan tehdään viimeisiä juttuja raksalla. Pääsiäisenä tarkoitus siiovota ja jos ehditään niin viedään jo tavaroita sinne. Eli ensi tiistaina olisi sitten tarkoitus muuttaa ja toivottavasti päästään silloin jo nukkumaan eka yö uudessa kodissa. Vuosi on pakerrettu tätä hommaa ja nyt odotan jo kovasti, että elämä rauhoittuisi. Kunnes alkaa taas uudet kuviot. Vauvan tosiaan toivon pysyvän vielä masussa, olisi kaikki helpompaa. Vaikka vatsa onkin ollut eilisen ja tämän päivän kova, kuvuliaita supistuksia ei kuitenkaan ole vielä ollut.

 

Heippa toukomasut!

Ja paljon onnea loppumetreille! Nopeasti menee aika, muistan kun vasta bongasin "uudet toukokuiset" täältä ja nyt te kohta lähdette synnyttelemään beibejä! Eli itse kuulun viime vuoden toukomasuihin ja poika täyttää ensi viikolla 11kk. Uusi vauva on jo meille toivotettu tervetulleeksi, muttei vielä ole tärpännyt. Oli se vaan niin ihanaa olla raskaana ja saada oma pikkumussukka massusta ulos, että lisää!!! :heart: Tosin taisin mä näillä main (oli la 1.5.06) alkaa olla jo aika valmista kauraa synnärille kun turvotti ja samat kulahtaneet mammavaatteet päällä laahustin menemään kevätauringossa Ja menihän se sitten loppujen lopuksi 10 päivää yli lasketun ajan ja olin NIIIIIIN kypsä ja kävin neuvolan lattialla itkemässä, ettei meidän vauva synny ikinä. Miten sitä olikin niin sekaisin? Toivottavasti teidän hermot kestää paremmin

Onnea kaikille! :heart:

 

Mies lähti hakemaan kaverinsa kanssa meijän uutta autoa. En jaksanu lähtee mukaan joten tulinpahan tänne roikkumaan. Leivoin jopa mokkapaloja vauvan vieraita varten pakkaseen kun en muuta tekemistä keksiny. No nyt on sitten pullat ja mokkapalat pakkasessa valmiina odottamassa. Ei ihme kyllä tehny yhtään mieli itse syödä, joten kaikki meni pakkaseen kun mun mieskään ei makeesta hirveesti perusta.

Tylsää ku mies lähtee taas aamulla kouluun mut onneks se tulee sieltä jo torstaina kotiin. Jännä juttu et en nyt juurikaan kaipaa "kodin ulkopuolisten" ihmisten seuraa, mutta miehen läsnäolo on hirveen tärkeetä enkä viihdy yksin. Oon varmaan tällähetkellä tosi huono ystävä kun en jaksa ees soitella kenellekkään.

Anopeista oli puhetta. Mulla on ihana ja "helppo" anoppi, mut välillä kyllä ärsyttää sen ns. määräily. Esim. kun kastajaisista tuli puhetta niin se ilmotti että vauvalle tulee sitten se kastemekko jossa mun mies on kastettu. Tuli sellanen olo että mulla ei oo mitään vastaansanomista asiassa. Mitäköhän ois tapahtunu jos olisin sanonu että ei käy (onneks mun miehen kastemekko on kaunis ja mäki haluan et meijän pieni kastetaan siinä)...
Sitten se yks päivä ilmotti mulle että mä en saa enää huutaa ku vauva pelästyy..SIIS MITÄ?! En mielestäni nyt muutenkaan kovin usein huuda joten en ihan tajunnu ton jutun pointtia.. :/
Pelkään et jos/kun se jatkaa tota neuvomista vielä niin jossain vaiheessa räjähdän sille vaikka tiedän et se ei tee sitä ilkeyttään, se vaan on ite varsinainen kanaemo ja paapoo aikuisia lapsiaan vieläki eikä osaa olla murehtimatta siitä kuinka "lapset" pärjää.

Nyt mä taidan käydä kaappien kimppuun ku niihin on kerääntyny hirveet määrät turhaa paperia. Saapahan ajan kulumaan ja jotain hyödyllistä aikaan siinäkin hommassa.

 

heips,

mulla ois laskettuaika 9.5 ja toinen lapsi. synnytyssairaalana Kys.

hirveen laiska olen tänne kirjoittelemaan mutta kovasti olen muiden juttuja lueskellut. jossain vaiheessa olin mukana pinossa mutta ilmeisesti nimerkin vaihdoksen yhteydessä olin tipahtanut pois...

mutta, vointi on tuskaisen epämukava, kovasti ootellaan että pääsis synnyttämään vaikka synnytys edelleenkiin pelottaa ja jännittää.

tänään on kuulunut ihmeellisiä "napsahduksia" mahasta, ihan outoo ja uutta..onko kellään muilla ollut tämmöstä ja mistähän vois johtua?

 

Minä täällä taas häiriköin jutuillani :ashamed:

Pakko kommentoida tuosta vauvan kakkapyllynpesusta yöllä. että minulle sanottiin silloin joskus, että jos vauva syö pelkkää rintamaitoa, niin se ei polta pyllyä punaiseksi, joten pesu ei yöllä tarpeellinen. Virkistyy vaan turhaan. No, meidän vauvat olivat nimenomaan niitä, jotka helposti jäivät aluksi yöllä valvomaan, joten en pessyt pyllyjä yöllä. Ja hyvin ovat pärjänneet. Varmaan tässäkin asiassa jokainen tekee niinkuin omassa tilanteessa parhaaksi näkee.

Ja Anopista. Minulla on ehkä mitä parhain anoppi. Sen kans ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Pitää sopivaa välimatkaa, eikä puutu meidän asioihin. Auttaa jos pyydetään. Eli kaikinpuolin hyvä suhde.Vaikka mieheni on hänen nuorimmaisensa.

Miesku en halua latistaa tunnelmaa, mutta kaverillani oli jo viikolla 30 paikat pehmeät ja kanava pois, ja supisteli herkästi, mutta silti meni 14 pv yli.

Ja kiitos Eevarouva tsempistä.

Tulin juuri 45 min kävelylenkiltä ja ei tullut lapsiveet välille, onneksi. Maha kyllä meni kovaksi, kun yritin niin reippaana tyttönä pysyä naapurin rouvan tahdissa :ashamed:
Mut hyvää teki juoruilu ja liikunta.

Öitä kaikille!

 

iltoja!lääk.neuvola oli tänää tosiaan kaikki oli hyvin oma hemoki oli noussu kivasti,ku aijemmin ollu nii alhanen oli 126,kohdunpohjankorkeus oli 34(ei 2vko:ssa ollu noussu,eikä varmasti enää ees nouse..)verenpaine oli kans hyvä <---ollu koko raskaus-ajan paikat on pehmenny mut oli viel kiinni, pituus oli 2,5cm.kovasti jo vauvaa odotellaan :heart: hyviä vointeja kaikille!!ens torstaiks laitettiin seuraava aika.


t.maitsu83 ja vauva 36+0

 

Heipsunrallaa :wave:

Täällä liitoskivut tuntuu niiiiiiiin pahoilta, että on pakko päästää valitusta, kun nousee kyykystä tai lattialta ylös... \|O :ashamed:

Mutta, koti on putipuhdas Ihana mies, kun auttoi niin kovasti ja ihanat lapset, kun auttoivat myös kovasti :heart: Ihan on keväinen olo, kun on vaaleat matot lattiassa!

Tirlittan kuulosti ihanalta väriyhdistelmältä tuo limenvihreä ja ruskea Kun täällä sitä löytyy myös

Tervetuloa mukaan unforgiven :hug: Vaikka taisit kyllä sanoakin, että olit jo alussa, mutta nimimerkki vain vaihtui

Lumikko :hug: :hug: Kyllä varmasti tuntui pahalta miehen reaktio Voi, kun tuli itsellekin tosi paha mieli, jotenkin niin pystyn eläytymään tuohon pettymykseesi :hug: :hug: Vaikka oma mies ei ole tuollaista tunnekuohua voinut aiheuttaa, kun ei ole mitään pakkausta saanutkaan, mutta silti, tiedän kyllä että varmasti on ollut paha mieli! Varmasti se teidän muutto ja talon valmistuminen painaa miestäsi, ja lisäksi vielä esikoisen odotus, siinä on muutoksia kerrakseen. On varmaan ihan hyvä ajatus jutella vielä asiasta, kun teille tulee yhteistä aikaa.


Ai niin, Tirlittan, oletko saanut jo verikokeiden tulokset? Minä kävin aamulla kanssa kokeissa ja huomenna varmaan soittavat, jos nousua on... Toisaalta toivon, ettei olisi, kutinoita on kyllä ollut taas enemmän :/

Mutta nyt kellahdan vielä sohvalle pötköttämään hetkeksi. Mies lähti vielä hakemaan sirkkeliä vanhempiensa luota, joten taidan odotella häntä kotiin :heart:

Siitä tulikin vielä aasinsillalla mieleen anoppi Ihan hyvä anoppi löytyy täältäkin, vaikka olenkin läheisempi appiukon kanssa Anoppi on vähän pidättäytyväisempi, ja itse kun olen tosi rempseä ja puhelias, niin joskus tuntuu, että paasaan itsekseni Mutta hyvin tulemme toimeen ja he auttavat kovasti lasten hoidossa. Joulut on yleensä vietetty yhdessä ja mökillä ollaan usein yhtä aikaa. Ihan leppoisaa ja mukavaa on ollut. Anoppi ei juuri minua neuvo, ei kyllä neuvonut esikoisen aikaankaan. Hänen oma anoppinsa oli kova neuvomaan, myös minua :x Ja luulenkin, että oma anoppini osaa sen takia antaa minun tehdä omat virheeni ja neuvoo kyllä mielellään jos kysyn. Viisautta mitä suurimmassa määrin

Mutta nyt, sohva kutsuu!

Voikaa hyvin!

parasta aikaa ja masukki 35+5 :heart:

 

Nappaan tän pinon kiinni. :wave:
Tulin juuri sairaalasta tuossa iltapäivällä. Olin osastolla kun oli ollut 3pvä huimausta, pulssin nousua, tuskanhikeä ym...
Jouduin moniin eri testeihin ja lepään osastolle. Mitään ei löytynyt. Nyt kotona ja kaikki ok.
Kyl nyt taidan pakata sairaalakassin oli toi käynti meinaan aika valaiseva kokemus siitä et milloin vaan sattaa tulla lähtö sairaalaan niin et joutuu vaikka käynnistykseen jne... :/
Eka epäiltiin tulehdusta jossain kun arvot hiukan kohos, ja jos ei ois laskenu ois ollu vaara käynnistystarpeeseen.

Fangis 32+1

 

Taitaa olla jo neljäs teksti tälle päivää :ashamed:
Olen ihan koukussa tähän...

Parasta aikaa kyselit niitä verikokeiden tuloksia. Siis mikä hulluinta, niitä ei saanut neuvolasta tänään. Soitin päivällä ja täti ihmetteli kans, miks niitä ei ole tullut. Sitten se soitti parin tunnin päästä ja sanoi soittaneensa labraan, josta oli sanottu, että neuvolaan niitä ei kerrota, ne ovat kyllä tulleet. Tulokset menee suoraan polille, vaikka terveyskeskuksessa kävin neuvolan lähetteellä. Siis koska poli maksaa verikokeen hinnan, eikä neuvola, niin niitä ei kerrota neuvolaan.
Eli en tiedä, vaikka ne ovat siis tulleet. Huomenna sitten polilla kuulen tuomioni vasta. Olisin halunnut päästä jännityksestä jo tänään.
Ajattelin, että jos ne on vaan vähän pielessä, niin varmaan säästyn sairaalaan joutumiselta, kun luulis, että kotiuttavat kaikki mahdolliset pyhien ajaksi.
Tällaista taas tälläkertaa

Tulikohan vähän sekoa tekstiä

 

\

Kävin äitipolilla rv 32+1 ja lääkäri tuumaili masuasukkia pienikokoiseksi. Painoarvio oli 1730g. Joten nyt hieman teidän painoarvioita kyselen...? Mitä luokkaa ja millä viikoilla. Tarviiko mun olla huolissaan. Neuvola vasta ensi viikolla, joten sieltä kyselen sit lisää, mutta siskot kertokaa jotain.

meillä kun neiti synty noilla viikoilla ja painoa tosiaan oli vaan 1105g eli ei sun kannata huolestua

 

Rasse: Laita tuleen synnytys kertomusta sitten kun kerkeet. Olet mun ajatuksissa pyöriny ja uteliaana odottanu et saan kuulla miten kaikki alko ja lopulta meni...

T: Utelias Kojo ja tyttö mellestäjä 35+6

 

Iltaa, kovasti olette tänään kirjoitelleet ja se on hyvä, on kiva lukea kuulumisianne.
Mulla on ollut tänään kiva päivä, oltiin päivällä ensin lounaalla ravintolassa parin muun äidin ja lasten kanssa, sitten lelukaupassa käytiin ja molemmat lapset sai ostaa mieluiset lelut itselleen. Kotiin tultua minä sain vihdoin siivottua perusteellisesti, vaikka se otti kyllä voimille, selkä varsinkaan ei oikein moisesta tykännyt. Sitten vielä illalla oltiin kuopuksen kanssa kaupoilla kun esikoinen oli jumpalla, ja taas mietin, että pitäis useimmin löytää kahdenkeskistä aikaa lapsille, ovat silloin niin erilaisia. Mies on taas koko illan remontoinut taloa, nyt ulkoapäin, kovasti on viimeiset pari kuukautta laittanut taloa, taitaa olla joku viimehetken paniikki silläkin.

Sitterin sain pestyä samalla kun oltiin saunassa, palautui ystävältä lainasta koriteena ruuan jämiä!! Huomenna jos pesis hoitolaukun ja rattaista alakorin kun on kankainen ja kuomun. Useampi onkin jo todennut että aika loppuu kesken, ja minäkin pelkään, että niin käy.

Ehkäisystä on ollut puhetta, itse olen ajatellut kokeilla sitä hormoonikierukkaa, kun vaikka ajattelenkin, että meidän lapset on varmasti tässä, niin sterilisaatio kuulostaa kuitenkin liian lopulliselta.

Meillä mies on ollut mukana molemmissa synnytyksissä, ensin puolivuorokautta mun kanssa synnytys salissa ja sitten vielä katsonut molemmat leikkaukset, mitä itse sairaanhoitajana en varmaan olis tehnyt...Mutta on siellä leikkurissa mahdollisuus olla katsomati sermin takana ja kaikki lääkärit ei muuten anna edes katsoa, jälkimmäisessä leikkauksessa lääkäri kehotti miestä olemaan just siellä päänpuolessa ettei tee huonoa, mutta kun tämä rehvasteli katsoneensa edellisenkin niin sai katsoa sitten toisenkin.

[/b]Anopeista on ollut puhetta, mie en omasta voi pahaa sanaa sanoa, ollaan tosi läheisiä, neuvoja ja apua saan jos pyydän, muttei mitenkään korosta itseään, ja lapsille on heillä aina aikaa.

Kauhistuttaako ketään muuta oma pärjääminen kun vauva syntyy? Meillä nuorimmaisella aika rankka vaihe menossa, jotenkin kovasti mietityttää miten hän reagoi vauvaan, vaikka ensimmäisen ja toisen lapsen välissä oli vuosi vähemmän ikäeroa, mutta kun esikoinenkaan kun ei vielä ole kovin iso, niin olen ruvennut jännittämään miten arki lähtee rullaamaan. Ja välillä muutenkin tuntuu vielä epätodelliselta, että kohta meillä on vauva.

No nyt nukkumaan, voikun yö olis parempi kuin edellinen, selkään särki ja kädet oli ihan puuduksissa.
T:Minnihiiri

 

Heippa!

Taaskaan ei tule uni, joten tännehän sitä sitten eksyin

Anopeista ollut puhetta. Valitettavasti mulla on anopin kanssa välit lähes poikki. Sellaista kohteliasta "Millainen sää ollut siellä" -puhetta voidaan vielä käydä, muuten en siedä ko. ihmistä silmissäni. Tultiin jotenkuten toimeen ennen esikoisen syntymää, mutta n. 2 kk jälkeen meni sitten välit poikki. Anoppi ei ole ehkä ihan terve, hän on tehnyt tosi outoja juttuja esikoisen syntymän jälkeen, joita en ole pystynyt antamaan anteeksi. Mutta toivottavasti muille ei käy näin. Nyt vähän hirvittää, että mitenkähän uuden vauvan kanssa menee, mutta toisaalta hän on kyllä ilmoittanut, että tuo meidän esikko on hänen ainoa oikea lapsenlapsensa (just joo, ei tarvitse vissiin tasapuolisuutta odottaa :/ ), joten jospa uusi vauva saa olla rauhassa...En tiedä kumpi sitten parempi, mutta pelottaa mihin rumbaan esikko joutuu kun en ehdi anoppia enää vahtimaan niin paljon. Voi raukkaa. No yritän vaan vältellä tapaamisia parhaani mukaan.

Rasse, todella olisi kiva kuulla, että miten se synnytys alkoi ja miten meni, omaa tässä odotellessa

Lähdenpä suihkuun, jos vaikka rauhoittaisi unille...Huomenna olisi neuvolakin, olisi kiva kun ei olis ihan puulla päähän lyöty lyhkästen unien takia...

Commander + masuvauva 36+6

 

Huomenta kaikille mammoille!

Kerrankin hereillä ennen lapsia ja saan rauhassa istua koneella aamukahvia hörppien =)

Anopeista ollut puhetta. Täytyy sanoa että mulla on aivan ihana anoppi! Ei oikeestaan ikinä puutu meidän asioihin, ei edes silloin kun aivan varmasti olis ehkä aiheellista...

Miehen synnytykseen mukaantulostakin ollut puhetta. Meillä mies ei ole ollut mukana näiden kahden lapsemme synnytyksissä eikä taida tulla nytkään. Tulipa sit alatiesynnytys tai sektio. Musta on ollut "kiva" kun on saanut keskittyä vain itseensä ja tulevaan koitokseen. Mä alitajuntaisesti ajattelen et jos siellä olisi joku muukin että mun pitäisi jotenkin viihdyttää ja varmasti ajattelisin koko ajan että miten se saa ajankulumaan yms... vaikka tiedän kyllä ettei äidin tarvitse isiä/tukihenkilöä viihdyttää, mut silti...
Mun miehellä on aikaisemmasta avoliitosta 4 lasta joiden synnytyksessä on ollut mukana, joten kun aina olemme asiasta jutelleet niin yhteisymmärryksessä jäänyt hoitamaan lapsia kotiin kun minä menen synnyttelemään.

 

Huomenta!

Anopeista..Mun anoppi on toisessa maassa. Tulee nähtyä kerran vuodessa, ei ainakaan pääse riitaantumaan
En kyllä oikeasti usko, että paljon erimielisyyksiä tulisi vaikka enemmänkin näkisin.
Aivan ihana ihminen on =) Harmittaa jo valmiiksi, kun lapsikin sitten tulee näkemään isovanhempiaan niin vähän. Omatkin vanhemmat asuu toisella puolella suomea, eli meillä ei ole kukaan isovanhemmista lähellä.

 

minnihiiri: mietiskelit että kauhistuttaako ketään oma pärjääminen vauvan synnyttyä..noh täällä KYLLÄ! :attn: vaikka meillekkin tulossa vasta toinen lapsi ja varmasti suhkoht helppoa verrattuna suurperheellisiin, niin olen aivan kauhusta kankeana. Esikoinen uhmisiässä parhaimmillaan ja kaikki pitää tehdä päinvastoin sekä muutenki iässä että alkaa kaivata leikkikaveria ja äiti ei ihan aina jaksais olla leikkimässä, mies yittäjä ja tekee pitkää päivää, lähimmät ystävät asuu 30km päässä..että kyllä olen hieman kauhuissani. tokihan innolla odotan vauvan syntymää ja toivon että vauva ois leppoisa terve pieni pakkaus. mutta se että uuden vauvan syntymä ei herättäis mitään tunteita olis paljon huolestuttavampaa kuin se että mietii ja pohtii ja hieman ehkä panikoikin. =)

mutta omia kuulumisia hiukan:
eilen illalla supisteli tosi napakasti pari kertaa, piti ihan naama vetää irveeseen ja mieskin jo kahteli että mitä toi tuossa ilveilee. yö meni heräillessä vähän väliä ja kuulostellessa omaa olotilaa. oon alkanut tarkkailemaan ihan jatkuvasti mitä kehossa tapahtuu ja onkohan tämä nyt jotain synnytykseen liittyvää...varmaan jännitän ja pelkään sitä synnytystä niin paljon että koko ajan vaan pitää sitten miettiä että onko tai paremminkin eihän tämä nyt ole sitten sitä. kärsin siis synnytyspelosta ja siks nämä yöt onkin vaikeita. paljon oon kyllä pelkopolilta saanut apua ja alakautta lähdetään yrittämään synnytystä mutta ei se helpoa ole vaikka niin kovasti nyyttiä jo kaipaakin syliin. synntystapa-arvio on vasta viikolla 38 ja sitä ennen mulla ei lääkärintarkastusta olekkaan niin ei yhtään tiedä että missä vaiheessa tuo alaosaston tilannekkaan on....

mutta tämmöstä täällä, pitänee aamutoimia lähteä jatkamaan. ulkonakin ihana ilma vaikak takatalven tais tehdä. =) <br><br>