Peittoja on täällä heiluteltu ihan sillä tavalla "semisti" vasta, mutta eiköhän sitä kohta uskaltaudu ihan kunnollakin..
Mökkeilystä, meillä ei varsinaista kesämökkiä ole, se asunto meillä on siellä Etelä-Viron maaseudulla. Oltaisiin menty sinne mielellämme jo juhannuksen viettoon, muttei ehditä saada Vilin passia siiheksi, kun isyyden tunnustus-aika on vasta 8.6, ja vasta sen jälkeen voi lähettää paperit maistraattiin, ja passissakin menee aikansa. Yksien ystäviemme mökille meidät on kutsuttu käymään tuossa heinäkuun alussa, mutta se on vielä harkinnassa, mietimme kannattaako sinne mennä, kun siellä ei ole ollenkaan mukavuuksia. Aika hankalaahan se olisi, vaikka pärjättiinhän ennenvanhaankin ilman vettä ja sähköä vauvojen kanssa. =)
Rockmummy, ainakin minusta pariviikkoisen kanssa voi hyvin matkustaa junassa. Siellä ei ole vauvalle liian kuuma kesälläkään, niinkuin autossa helposti, ja syöttäminenkin helpompaa. Tai no, rauhallisen vauvan kanssa lähtisin, koliikkivauvan kanssa (kuten Vili) en ehkä lähtisi.
Sulla on sitten viimeistään lauantaina nyytti sylissä, ihanaa! Tai eihän sitä tiedä vaikka tulisi jo sitä ennenkin! :flower: :heart:
Täällä
epparihaava on jo ihan täysin parantunut, ja
tikitkin hävinneet. Alapää on itseasiassa varmaan jo pari vk tuntunut ihan entiseltään, pieni jälkivuoto vaan vielä jäljellä, mutta on jo ihan loppumaisillaan.
Ihania
vaavikuvia taasen! :heart: :heart:
Höpöliinillä on kyllä ollut tosi vauhdikas synnytys, olipa hyvä että sulla oli polikäynti, muuten olisi voinut tulla aikamoinen kiirus! Minähän pääsin tositoimiin myös suoraan polikäynniltä, kun vedet lorahti tutkimuspöydälle, mutta ei ihan noin nopeaa toimintaa kuitenkaan ollut. =)
Tänään sain sähköpostissa ilmoituksen, että tilaamani
matkarattaat ja turvakaukalo tulevat huomenna, ne tuodaan suoraan kotiin. Kiva, täytyykin heti huomenna testailla sitä travel systemiä, eli noissa kaukalon saa rattaiden runkoon kiinni, autolla liikkuessa takuulla tosi kätevät. Niitten kanssa on mukava mennä sitten kauppoihinkin, kun ovat kauppojen kapeilla käytävillä näppärämmän kokoiset kuin nuo meidän tosi isot vaunut, ja ne on helppo vaikka nostaa pari rappusta, kun ovat niin kevyet. Vaunujen kanssa liikkuessa on ollut aika "vammainen" olo kun ei pääse tässä lähistölläkään, Hakaniemessä kovinkaan moneen liikkeeseen niiden kanssa, kun tosi monessa paikassa on rappusia. Lempparipaikkaani, Kauppahalliinkaan ei pääse, mutta onneksi torimyyjät on näin kesäisin torilla joka päivä. Harmi kun meissä toukokuun tuhisijoissa ei ole Helsinkiläisiä juuri ketään, ois järkätty kahvitreffit vaikka tohon Hakiksen torille. Ei olisi minulla ainakaan ollut pitkä matka, parisataa metriä. B)
Vilin
vatsavaivoista, tai koliikkia se taitaa olla, nyt on pari päivää ollut hankalempia, tänään varsinkin ihan superhankala. Mies on ollut nyt parina päivänä suurimmaksi osaksi pois kotoa, ja tietysti juuri silloin Vilillä on ollut vaivalloisimmat päivänsä. Hän ei ole näinä päivinä nukkunut kuin ihan pikkupätkiä päivällä, ja alkanut itkeä heti jos olen hänet yrittänyt sylistäni laskea hetkeksikin, vaikka vessakäynnin tai ruuanlaiton ajaksi. Kantoliinailu ei ole onnistunut, ihan kauhea huuto. Tunneissa itkua on nyt ollut noin 5-7 h/vrk. Olen ollut nyt todella väsynyt ja tippa linssissä. Mutta tiedän että helpompiakin päiviä taas tulee lähiaikoina, on niitä ollutkin. En muista kuka se oli, mutta joku täällä pohdiskeli vähän aikaa sitten, että pitääköhän se uskomus paikkansa, että mitä vaikeampi raskaus, sen helpompi vauva-aika, ja mitä helpompi raskaus, sen vaikeampi vauva-aika. Ainakin minä allekirjoitan sen ihan täysin, mun raskauttahan voi sanoa kaikenkaikkiaan aika helpoksi, ja synnytystä myös. Löysin tänään netistä artikkelin suuritarpeisista vauvoista, sopi ihan prikulleen Viliin. Laitan siitä jutusta tähän linkin, jos muillakin on itkuisia vauvoja.
http://www.imetys.fi/itu/suuritarpeinen.php
Minä olen vieläkin sitä mieltä, että vaikka Vilillä on ihan selvästi vatsavaivaakin välillä, niin osa hänen itkuisuudestaan ja vaativuudestaan on myös ihan luonnetta, ehkä puolet. Ihan samanlainen kuin kuulemma minä vauvana, ihankuin olis mulle sukua, vaikkei biologisesti olekaan. =) Edelleen tässä on erittäin ihanaa se, että Vili kuitenkin nukkuu öisin suht hyvin, koko alkuyön useinmiten nukkuu heräämättä, noin 4-5 h putkeen, ja vasta sen jälkeen alkaa heräillä tunnin välein. Kun saamme nukuttua, niin päivätkin jaksaa paremmin kanniskella ja heijata itkevää vaavia.
Nyt kömmin miehen ja Vilin viereen nukkumaan.
Suzyanne ja Vili, 4 vkoa