Iltamia...
Onnea taas uusille plussaajille ja tervetuloa mukaan
:attn: kuka haluaisi kaksi kissaa??? :headwall: oli mukava yllätys kun tultiin typyn kanssa vierailulta kotiin, meidän ihana lutunen karvapalleroinen oli käynyt pikkupikkukakilla ja sitä itseään oli sitten tarttunut tassuun ja sitten sillä p*skasella töppösellä talsittu ympäri kämppää :headwall: nyt sitten koko kämppä tuoksuu tolulle :kieh:
JAKSUJA KAIKILLE PAHOINVOINNIN KANSSA TAISTELEVILLE, itselläni vielä vähän armonaikaa jos samalla lailla käy kun typyn kanssa. Tosin tänään sai duunissa vähän nieleskellä kun leikkaussalissa kärysi ihana "lihan" tuoksu (suonta poltettiin) :x
pippa: vaikeaa sanoa, kenelle kannattaisi kertoa ensin:/ mieti kuka heistä on se ihminen keneen yleensäkin turvaudut ja luotat?! itse kerroin typyn odotuksesta ensin äidilleni, joka odotti sitä uutista kuin kuuta nousevaa... tästä odotuksesta olen kertonut muutamalla ystävälle sekä miehen siskolle. Vanhemmillemme kerromme vähän myöhemmin, ei vielä suunnitelmaa pahemmin siihen. Itse haluan keksiä kertomisen varalle jotain ikimuistoista esim. esikon odotuksesta kerroimme sukulaisille kortein, jossa oli runo etusivulla
Te, joilla jo ennestään lapsi niin suhtaudutteko ns. rauhallisesti tulevaan ilman turhaa"hysteriaa". Itsellä niin kovin seesteinen olo tottakai sitä miettii onko kaikki hyvin. Mutta esikon kohdalla olin ihan vauhko, oikeesti :kieh: ultrassa juoksin moneen otteeseen,pelkäsin koko ajan, että jotain kamalaa tapahtuu jne. eli onkohan aikalailla yleitä esikoisen kohdalla tämmöinen?
Onnea taas uusille plussaajille ja tervetuloa mukaan
:attn: kuka haluaisi kaksi kissaa??? :headwall: oli mukava yllätys kun tultiin typyn kanssa vierailulta kotiin, meidän ihana lutunen karvapalleroinen oli käynyt pikkupikkukakilla ja sitä itseään oli sitten tarttunut tassuun ja sitten sillä p*skasella töppösellä talsittu ympäri kämppää :headwall: nyt sitten koko kämppä tuoksuu tolulle :kieh:
JAKSUJA KAIKILLE PAHOINVOINNIN KANSSA TAISTELEVILLE, itselläni vielä vähän armonaikaa jos samalla lailla käy kun typyn kanssa. Tosin tänään sai duunissa vähän nieleskellä kun leikkaussalissa kärysi ihana "lihan" tuoksu (suonta poltettiin) :x
pippa: vaikeaa sanoa, kenelle kannattaisi kertoa ensin:/ mieti kuka heistä on se ihminen keneen yleensäkin turvaudut ja luotat?! itse kerroin typyn odotuksesta ensin äidilleni, joka odotti sitä uutista kuin kuuta nousevaa... tästä odotuksesta olen kertonut muutamalla ystävälle sekä miehen siskolle. Vanhemmillemme kerromme vähän myöhemmin, ei vielä suunnitelmaa pahemmin siihen. Itse haluan keksiä kertomisen varalle jotain ikimuistoista esim. esikon odotuksesta kerroimme sukulaisille kortein, jossa oli runo etusivulla
ja kun sivun käänsi niin siellä oli ultrakuva pikkuihmeestä ja laskettuaika :heart: miehen vanhemmille ehkä kerrotaan sukujuhlissa ensikuussa pukemalla typylle paita, jossa lukee "isosisko", mitä mieltä?"salaisuuden suuren, kuiskaan mukaan tuulen. On masussa pienet sormet ja varpaat, nyt sen jo varmaan arvaat"
Te, joilla jo ennestään lapsi niin suhtaudutteko ns. rauhallisesti tulevaan ilman turhaa"hysteriaa". Itsellä niin kovin seesteinen olo tottakai sitä miettii onko kaikki hyvin. Mutta esikon kohdalla olin ihan vauhko, oikeesti :kieh: ultrassa juoksin moneen otteeseen,pelkäsin koko ajan, että jotain kamalaa tapahtuu jne. eli onkohan aikalailla yleitä esikoisen kohdalla tämmöinen?