Ei kuulunut neuvolassa sykettä. Meen huomenna aamulla ultraan tarkistuttamaan tilanteen (täällä ei siis ole neuvolassa ultraa). Neuvolatätikin oli vähän huolissaan, koska mulla ei ole mitään oireita. "Ai ei edes rintojen aristusta ja turvotusta" se kysyi. Huoh, tulee piinaava päivä ja yö.
~ Toukokuun Toivotut 2012 *LOKAKUUSSA* ~
- Viestiketjun aloittaja tiuhti_
- Ensimmäinen viesti
mymosa
Idylli, kovin aikasin sulta on koetettu saada äänet kuulumaan. Juuri tuon huolen takia kannattais neuvolassakin odottaa ihan reiluille viikoille. Mulla oli 13+1 kun kävin kuuntelee äänet ja silloinkin joutu ettii kovasti ääniä, kuuluivat hetken vain sekä ylempää kuin luulivat.
Tietenkin hyvä, että laittoi ultraan
uskon kaiken olevan ihan hyvin, toivotaan ainakin.
Tietenkin hyvä, että laittoi ultraan
uskon kaiken olevan ihan hyvin, toivotaan ainakin.Heipähei täältä uudesta asunnosta! Muutosta on melkein selvitty.. Pitää vielä vanhaa asuntoa käydä siivoamassa. Käytiin eilen nt-ultrassa ja siellä näkyi ihana pikkuinen vipeltäjä! Laskettuaika on nyt 7.5.. Eli viikotkin nyt siis 12+3. Kunhan kaikki häslinki on ohi niin tulen sitten enempi kommentoimaan muiden juttuja, nyt vaan omaa napaa, sori! :/
Dulce + samusirkka 12+3
Dulce + samusirkka 12+3
Tulin pikaselle käynnille, en kerkeä lukea kaikkea mut..
Mulle vois muuten päivittää listaan et tyttöolo
Närästyksestä oli puhetta nii mulla vaivannu ennen raskautta ja vaivaa nyt vielä pahemmin. Rennietä kuluuu aika paljon viikon aikana Ei taida olla muita merkkejä raskaana oleville. Samarinia en oo kokeillut, auttaskohan se?
Rouva Möppiäinen Mulla ei varmaan jäisi kaappiin mitään jos jättäsin raskauteen sopivat vaatteet
Ekan aikana maha ei ollut mikään älytön mut luulis kakkosen aikana tulevan isompi, nyt jo pienä kumpua havaittavis ja illalla näyttää jo kunnon raskausmahalta..
Väsymys on alkanut oikeen kunnolla tällä viikolla, eilen nukahdin kaks kertaa vahingos istuhalteen Ja aamusin ei meinaa jaksaa herätä ja oon tosi kiukkunen ku lopulta nousen. toivottavasti menee ohitte pian..
nyt pikaset päikkärit ennen ku pitää lähteä hommiin..
Princessa ja pikkunen 13+1
Mulle vois muuten päivittää listaan et tyttöolo
Närästyksestä oli puhetta nii mulla vaivannu ennen raskautta ja vaivaa nyt vielä pahemmin. Rennietä kuluuu aika paljon viikon aikana
Ei taida olla muita merkkejä raskaana oleville. Samarinia en oo kokeillut, auttaskohan se?Rouva Möppiäinen Mulla ei varmaan jäisi kaappiin mitään jos jättäsin raskauteen sopivat vaatteet
Ekan aikana maha ei ollut mikään älytön mut luulis kakkosen aikana tulevan isompi, nyt jo pienä kumpua havaittavis ja illalla näyttää jo kunnon raskausmahalta..
Väsymys on alkanut oikeen kunnolla tällä viikolla, eilen nukahdin kaks kertaa vahingos istuhalteen
Ja aamusin ei meinaa jaksaa herätä ja oon tosi kiukkunen ku lopulta nousen. toivottavasti menee ohitte pian.. nyt pikaset päikkärit ennen ku pitää lähteä hommiin..
Princessa ja pikkunen 13+1
Joo, täällä kuunnellaan aina sillä ekalla käynnillä. Ja tiedän, että on normaalia, ettei ne välttämättä kuulu vielä silloin, mutta silti ei jotenkaan pysty järjellä käsittelemään tätä, vaikka teoriassa tietää, että kaikki voi olla ihan hyvin. Lenkille koiran kanssa ja sitten ystävän kanssa shoppailemaan, niin josko saisi sitten ajatukset muualle Kiitos tsempeistä!
Kiitos tsempeistä!Voi vitsit, onnea kaikille tänään ultraan meneville, toivottavasti tuotte hyviä uutisia sieltä tullessanne
Ja onneksi olkoon muutamalle hyvistä ultrakuulumisista ja tsemppiä niille muutamille kenellä vielä vähän epätietoisuus päällä, kyllä se siitä
(.) tänään ollaan taas kovin turvonneita, ei edes aikaisemmin mahtuneet housut mene kunnolla päälle. Ei tätä raskautta voi oikein enää piilottaa kun maha pullottaa kun laskettu aika olisi jo lähellä Onneksi sain lääkkeet pahoinvointiin (primperan) ja nyt on pari päivää mennyt tosi kivasti töissä. En muuten ota noita pillereitä, mutta töissä pitää kuitenkin pystyä käymään. Illat menee kyllä sitten pahoinvoidessa, mutta sen kestää kun voi kotona löhöillä.
Eilen meinasi mennä mieheen hermo lopullisesti kun valitti koko illan että pyykit pitää pestä, mutta ei sitten voinut sitä itse tehdä, minun olisi kuulemma pitänyt kun hän ei kuulemma osaa käyttää pesukonetta (paskaa puhuu). Mutta jos sitä sitten tänään jaksaisi niin saisi mies puhtaita boksereita.
Saimme muuten eilen kuulla että yksi varteenotettava kummipariskunta (aiomme pyytää kummit vaikka emme kasta) oli eronnut. Tai no asuvat nyt erillään, mutta eiköhän tuo eroon pääty. Pitää siis miettiä uusiksi tuotakin asiaa. Emme kyllä kummiksi aio ihmisiä pyytää kun vasta sitten synnytyksen jälkeen, että onhan tässä aikaa.
Kummeista tahtoisin sen verran kysyä teiltä muilta että ketä aiotte pyytää ja millä kriteereillä. Itse tahtoisin pyytää kummeiksi juuri ystäviä, joita muutenkin nähdään aika paljon, mutta sitten miehen veli oli sanonut että tahtoo olla ehdottomasti kummi, mutta minusta se on aika turhaa kun hän on kuitenkin jo setä ja näemme häntä lähes viikoittain. Jotenkin noiden ihan lähimpien pyytäminen kummiksi olisi jotenkin hassua, kun kuuluvat muutenkin niin paljon lapsen elämään. Ehkä minulla on vain outo mielipide, mutta täytyy nyt vielä miehen kanssa jutella noista.
Sadettaja* ja Kääpiö 12+6 (huomenna olisi taas poksumispäivä)
Ja onneksi olkoon muutamalle hyvistä ultrakuulumisista ja tsemppiä niille muutamille kenellä vielä vähän epätietoisuus päällä, kyllä se siitä
(.) tänään ollaan taas kovin turvonneita, ei edes aikaisemmin mahtuneet housut mene kunnolla päälle. Ei tätä raskautta voi oikein enää piilottaa kun maha pullottaa kun laskettu aika olisi jo lähellä
Onneksi sain lääkkeet pahoinvointiin (primperan) ja nyt on pari päivää mennyt tosi kivasti töissä. En muuten ota noita pillereitä, mutta töissä pitää kuitenkin pystyä käymään. Illat menee kyllä sitten pahoinvoidessa, mutta sen kestää kun voi kotona löhöillä.Eilen meinasi mennä mieheen hermo lopullisesti kun valitti koko illan että pyykit pitää pestä, mutta ei sitten voinut sitä itse tehdä, minun olisi kuulemma pitänyt kun hän ei kuulemma osaa käyttää pesukonetta (paskaa puhuu). Mutta jos sitä sitten tänään jaksaisi niin saisi mies puhtaita boksereita.
Saimme muuten eilen kuulla että yksi varteenotettava kummipariskunta (aiomme pyytää kummit vaikka emme kasta) oli eronnut. Tai no asuvat nyt erillään, mutta eiköhän tuo eroon pääty. Pitää siis miettiä uusiksi tuotakin asiaa. Emme kyllä kummiksi aio ihmisiä pyytää kun vasta sitten synnytyksen jälkeen, että onhan tässä aikaa.
Kummeista tahtoisin sen verran kysyä teiltä muilta että ketä aiotte pyytää ja millä kriteereillä. Itse tahtoisin pyytää kummeiksi juuri ystäviä, joita muutenkin nähdään aika paljon, mutta sitten miehen veli oli sanonut että tahtoo olla ehdottomasti kummi, mutta minusta se on aika turhaa kun hän on kuitenkin jo setä ja näemme häntä lähes viikoittain. Jotenkin noiden ihan lähimpien pyytäminen kummiksi olisi jotenkin hassua, kun kuuluvat muutenkin niin paljon lapsen elämään. Ehkä minulla on vain outo mielipide, mutta täytyy nyt vielä miehen kanssa jutella noista.
Sadettaja* ja Kääpiö 12+6 (huomenna olisi taas poksumispäivä
)Sadettaja Me ollaan ajateltu pyytää mun veli ja ystäväpariskunta. Näin siksi, että mun veli on meidän elämässä yksi niistä läheisistä, joiden hoiviin uskoisin lapsemme, jos minulle ja miehelleni tapahtuisi jotain. Ja kummien yksi "velvollisuuksistahan" on pitää huolta lapsesta, jos vanhemmat eivät siihen pysty.
Ymmärrän kuitenkin hyvin myös sun ajattelukannan, ettei halua pyytää sisaruksia, jotka muutenkin olisivat paljon tekemisissä lapsen kanssa. Monet pyytävät juuri siksi ystäviä, ja kyllä mekin halutaan pyytää myös ystäviä, koska hekin ovat meille hyvin rakkaita ja tärkeitä henkilöitä - joissain asioissa tärkeämpiäkin kuin perhe.
Ymmärrän kuitenkin hyvin myös sun ajattelukannan, ettei halua pyytää sisaruksia, jotka muutenkin olisivat paljon tekemisissä lapsen kanssa. Monet pyytävät juuri siksi ystäviä, ja kyllä mekin halutaan pyytää myös ystäviä, koska hekin ovat meille hyvin rakkaita ja tärkeitä henkilöitä - joissain asioissa tärkeämpiäkin kuin perhe.
Jotenkin aivan ihanaa lukea Neiti80:n kuulumisia. On ne kaksosraskaudet niin jänniä
Ultraonnea kaikille, joilla se ultra nyt on, kun en muista nimiä
Dulce86:lle onnea uuteen kotiin!
Mukava kuulla, että Li:llä menee jo paremmin miehen kanssa!
Kummeista: Miehen kanssa mietittiin jo edellistä lasta odottaessa, että ketä yleensäkin halutaan kummiksi. Halusimme molemmat kaksi lasta pienellä ikäerolla, joten jaettiin sitten nämä kummiehdokkaat kahteen tasaveroiseen ryhmään. Sitten kun osa näistä kavereista vähän kyseli, että pääsisikö kummiksi niin sanottiin suoraan, että haluaisimme teidät sitten seuraavalle, että maltatteko odottaa Joten osa kummeista on jo ikäänkuin kysytty tuossa helmi-maaliskuun tienoilla Ja muutenkin meille tulee kummeja todella paljon. Nyt tälle pikkuiselle on tulossa minun siskoni miehineen, eräs ystävä pariskunta ja kaksi miehen kaveria. Edellisellä kun oli miehen sisko, kaveri ja kaksi ystävä pariskuntaa.
Tosi hassua, että joissain neuvoloissa yritetään kuunnella noita sydänääniä jo noin aikaisin Meillä täti sanoi, ettei ennen 14 viikkoa kannata kauheasti edes yrittää. Tulee vaan turhaa huolta, jos ei kuulukkaan mitään. On kuulema täysin onnen kauppaa, että kuuluuko noilla viikoilla vielä mitään. Tsemppiä nyt kaikille, joilla ei sydänäänet neuvolassa kuuluneet, koska se ei todellakaan tarkoita vielä mitään. Ja on olemassa aivan oireettomiakin raskauksia, että ei siitäkään voi päätellä mitään. Itse olen paraskin puhuja, kun pelkään koko ajan pahinta, mutta sentään toivon parasta
(.) Jee, ihan kuin olisi oma olo vähän kohentunut! Väsymys ainakaan ei enää ole ihan niin totaalista ja pahaolokin kaikkoaa välillä. Aamuisin pahaolo on kyllä voimistunut, mutta loppupäivä on jo helpompi. Kävin tiistaina nt-ultrassakin, pikkuisella näytti olevan asiat muuten kunnossa, mutta ei suostunut kääntymään kyljelleen, jotta kätilö olisi voinut mitata niskaturvotuksen Joten ensi keskiviikkona uusi aika ja uusi yritys. Ja nyt pitäisi saada jotain isompaa syötyä aamulla, jotta pikkuinen olisi liikkuvaisempi Yleensä en pysty aamusella syömään kuin jonkun jugurtin, kun muuten olen sitten vessassa yökkimässä. En kyllä varsinaisesti oksenna, mutta melkein. Nyt sitten varmistui laskettuaikakin ja se on 13.5.. Pääsen vihdoinkin ilmoittamaan pomollekin, että millä ajalla olen nyt sitten opintovapaalla kahden äitiysloman välillä. Ajattelin kyllä aloittaa varhennettuna tuon äitiysloman, jo 1.4, kun muuten alkaisi 5.4 Mies kun nostaa kotihoidontukea tässä välissä, niin saa edes tuon toisen pään siististi kuun vaihteeseen. Me molemmat opiskellaan tällä hetkellä ja saadaan näin edes vähän parempi toimeentulo perheelle. Mun äiti-kulta hoitelee tätä meidän pikku-poikaa sillä aikaa, kun minä ja mies satutaan olemaan yhtä aikaa koulussa.
Seepia ja Pikku-Sintti 11+4
Ultraonnea kaikille, joilla se ultra nyt on, kun en muista nimiä
Dulce86:lle onnea uuteen kotiin!
Mukava kuulla, että Li:llä menee jo paremmin miehen kanssa!
Kummeista: Miehen kanssa mietittiin jo edellistä lasta odottaessa, että ketä yleensäkin halutaan kummiksi. Halusimme molemmat kaksi lasta pienellä ikäerolla, joten jaettiin sitten nämä kummiehdokkaat kahteen tasaveroiseen ryhmään. Sitten kun osa näistä kavereista vähän kyseli, että pääsisikö kummiksi niin sanottiin suoraan, että haluaisimme teidät sitten seuraavalle, että maltatteko odottaa
Joten osa kummeista on jo ikäänkuin kysytty tuossa helmi-maaliskuun tienoilla Ja muutenkin meille tulee kummeja todella paljon. Nyt tälle pikkuiselle on tulossa minun siskoni miehineen, eräs ystävä pariskunta ja kaksi miehen kaveria. Edellisellä kun oli miehen sisko, kaveri ja kaksi ystävä pariskuntaa. Tosi hassua, että joissain neuvoloissa yritetään kuunnella noita sydänääniä jo noin aikaisin
Meillä täti sanoi, ettei ennen 14 viikkoa kannata kauheasti edes yrittää. Tulee vaan turhaa huolta, jos ei kuulukkaan mitään. On kuulema täysin onnen kauppaa, että kuuluuko noilla viikoilla vielä mitään. Tsemppiä nyt kaikille, joilla ei sydänäänet neuvolassa kuuluneet, koska se ei todellakaan tarkoita vielä mitään. Ja on olemassa aivan oireettomiakin raskauksia, että ei siitäkään voi päätellä mitään. Itse olen paraskin puhuja, kun pelkään koko ajan pahinta, mutta sentään toivon parasta (.) Jee, ihan kuin olisi oma olo vähän kohentunut! Väsymys ainakaan ei enää ole ihan niin totaalista ja pahaolokin kaikkoaa välillä. Aamuisin pahaolo on kyllä voimistunut, mutta loppupäivä on jo helpompi. Kävin tiistaina nt-ultrassakin, pikkuisella näytti olevan asiat muuten kunnossa, mutta ei suostunut kääntymään kyljelleen, jotta kätilö olisi voinut mitata niskaturvotuksen
Joten ensi keskiviikkona uusi aika ja uusi yritys. Ja nyt pitäisi saada jotain isompaa syötyä aamulla, jotta pikkuinen olisi liikkuvaisempi Yleensä en pysty aamusella syömään kuin jonkun jugurtin, kun muuten olen sitten vessassa yökkimässä. En kyllä varsinaisesti oksenna, mutta melkein. Nyt sitten varmistui laskettuaikakin ja se on 13.5.. Pääsen vihdoinkin ilmoittamaan pomollekin, että millä ajalla olen nyt sitten opintovapaalla kahden äitiysloman välillä. Ajattelin kyllä aloittaa varhennettuna tuon äitiysloman, jo 1.4, kun muuten alkaisi 5.4 Mies kun nostaa kotihoidontukea tässä välissä, niin saa edes tuon toisen pään siististi kuun vaihteeseen. Me molemmat opiskellaan tällä hetkellä ja saadaan näin edes vähän parempi toimeentulo perheelle. Mun äiti-kulta hoitelee tätä meidän pikku-poikaa sillä aikaa, kun minä ja mies satutaan olemaan yhtä aikaa koulussa. Seepia ja Pikku-Sintti 11+4
Viimeksi muokattu:
Seepia Kiva, että on olo kohentunut! Sellaista se sitten on, että toiset haaveilee oireettomasta raskaudesta ja toiset haaveilee, että olis edes jotain oireita En mäkään sitä jatkuvaa pahaa oloa kyllä ehdointahdoin itselleni haluaisi. Hyvä, jos alat päästä siitä eroon.
Pomppasi siitä sun kirjoituksesta mun silmiin se, että teidän kaverit ovat kysyneet, että pääsiskö kummiksi. Tuntuu jotenkin oudolta, että jotkut kaverit kyselee, että pääsiskö kummiksi. Mä en kyllä ikinä kehtaisi kysyä kaverilta, että pääsenkö kummiksi sun lapselle. No joo, tää nyt oli vaan pikku osa sun kirjoitusta, mutta takerruin siihen
En mäkään sitä jatkuvaa pahaa oloa kyllä ehdointahdoin itselleni haluaisi. Hyvä, jos alat päästä siitä eroon.Pomppasi siitä sun kirjoituksesta mun silmiin se, että teidän kaverit ovat kysyneet, että pääsiskö kummiksi. Tuntuu jotenkin oudolta, että jotkut kaverit kyselee, että pääsiskö kummiksi. Mä en kyllä ikinä kehtaisi kysyä kaverilta, että pääsenkö kummiksi sun lapselle. No joo, tää nyt oli vaan pikku osa sun kirjoitusta, mutta takerruin siihen
Kummeista meillä on esikolla kummeina kavereita ja sukulaisia miehen puolelta. Nyt kummeiksi tulee varmaan sama setti, mun puolen lähimmät sukulaiset eivät kuulu kirkkoon ja kaukaisia en ala pyytämään Ennemminkin halutaan, että kummit ovat henkilöitä, jotka ovat lähellä ja joiden kanssa ollaan muutenkin tekemisissä.
Päänsärky vaivaa taas, mutta kohta ylös, ulos ja lenkille
Tsemppiä Idylli vielä täältäkin!
Ennemminkin halutaan, että kummit ovat henkilöitä, jotka ovat lähellä ja joiden kanssa ollaan muutenkin tekemisissä. Päänsärky vaivaa taas, mutta kohta ylös, ulos ja lenkille
Tsemppiä Idylli vielä täältäkin!
Puutun myös tähän kummi asiaan:
itsehän olen miettinyt valmiiksi (mihen kanssa asiasta tuskin on vielä ajankohtaista keskustella) että ketä haluaisin lapseni kummeiksi. Toivoisin ainakin yhden ystävän tai sukulaisen omalta puoleltani ja yhden mieheltä. enemmänkin saa olla. veljiä en pyydä sillä hehän ovat jo enoja. Eräs ystäväni tuputtaa itseään muutenkin ihan liiaksi asti avuksi ja osallistuu lähes väkisin ylipäätään kaikkeen aj taatusti olettaa minun pyytävän häntä kummiksi mutta en rehellisesti sanottuna tahdo. tahdon että lapseni kummit ovat henkilöitä joiden koen olevan hyviä, turvallisia esimerkkejä lapselleni, ja jotka tulevat pysymään elämässämme ystävinä vaikka tulisi mikä. en ketään joka persoonansa kanssa on itsekin sotkuinen ja ailahteleva ja jonka kanssa sukset saattaa mennä ristiin enemmän kuin helposti.
itselläni on mitä parhaimmat kummit ja olenkin heidän kanssaan ollut tekemisissä koko elämäni ajan tiiviisti ja samoin molemmat vanhempani vaikka ovat eronneet ja toinen kummipariskunnasta on isäni sisko. olen aina pitänyt heitä esimerkkeinä ja turvana ja olen tiennyt että heidän puoleensa voin kääntyä jos omat vanhemmat eivät ole tuntuneet sillä hetkellä siltä kelle voi kertoa (teininä lähinnä).
mieheni kavereista minulla on kolme lempi-ihmistä joista toivoisin yhden kummin. mutta mieheni saa päättää tämän sillä he kuitenkin ovat enemmän hänen ystäviään kuin minun vaikka toki tunnetaan.
itsehän olen miettinyt valmiiksi (mihen kanssa asiasta tuskin on vielä ajankohtaista keskustella) että ketä haluaisin lapseni kummeiksi. Toivoisin ainakin yhden ystävän tai sukulaisen omalta puoleltani ja yhden mieheltä. enemmänkin saa olla. veljiä en pyydä sillä hehän ovat jo enoja. Eräs ystäväni tuputtaa itseään muutenkin ihan liiaksi asti avuksi ja osallistuu lähes väkisin ylipäätään kaikkeen aj taatusti olettaa minun pyytävän häntä kummiksi mutta en rehellisesti sanottuna tahdo. tahdon että lapseni kummit ovat henkilöitä joiden koen olevan hyviä, turvallisia esimerkkejä lapselleni, ja jotka tulevat pysymään elämässämme ystävinä vaikka tulisi mikä. en ketään joka persoonansa kanssa on itsekin sotkuinen ja ailahteleva ja jonka kanssa sukset saattaa mennä ristiin enemmän kuin helposti.
itselläni on mitä parhaimmat kummit ja olenkin heidän kanssaan ollut tekemisissä koko elämäni ajan tiiviisti ja samoin molemmat vanhempani vaikka ovat eronneet ja toinen kummipariskunnasta on isäni sisko. olen aina pitänyt heitä esimerkkeinä ja turvana ja olen tiennyt että heidän puoleensa voin kääntyä jos omat vanhemmat eivät ole tuntuneet sillä hetkellä siltä kelle voi kertoa (teininä lähinnä).
mieheni kavereista minulla on kolme lempi-ihmistä joista toivoisin yhden kummin. mutta mieheni saa päättää tämän sillä he kuitenkin ovat enemmän hänen ystäviään kuin minun vaikka toki tunnetaan.
Heippa piiitkästä aikaa! :wave:
Mä olen puuhastellut niin hääasioiden kimpussa, ettei ole ehtinyt tänne olleskaan kirjoitella. Ennen nukkumaan menoa oon yrittäny joka ilta lukea teidän kuulumisia, mutta uni on vienyt voiton, että ois itse jotain saanu kirjoitettua
:hug: Halit kaikille niitä tarvitseville! Ja mukava lukea, että Li:n mies alkaa pikkuhiljaa rauhoittumaan. Jos/kun palaatte vielä yhteen niin tehkää yhteiset pelisäännöt tulevaisuutta ajatellen. Ja samat säännöt koskevat kumpaakin niin ei tule väärinymmärryksiä. Mieheni kanssa on välillä saanut vääntää kättä asiasta kuin asiasta, jos se liittyy millään tavalla exääni. On hälle jollain lailla punainen vaate. Mutta olen pysynyt kovana ja tehnyt hällekin selväksi etten aio olla pahoillani mistään mitä en ole tehnyt ja mikä ei ole omasta mielestäni väärää. Hälle on ollut varmaan pureskelemista siinä, että ex on elämässämme mukana, sillä on tyttäreni isä. Mutta onneksi kaikki on mennyt kuitenkin hyvin ja "riidat" joita asian tiimoilta on ollut, ovat olleet pieniä mustasukkaisuuspuuskia, jotka ovat jälkeenpäin vain hymyilyttäneet
Tukivyöstä on ollut puhetta. Itselläni oli edellisessä raskaudessa sellainen masutuubi ja se riitti silloin tukivyöksi. Katsotaan miten nyt käy. Vielä ei ainakaan ole tarvetta. Kaikki normi vaatteet sopivat vielä hyvin päälle eikä vatsasta onneksi ole vielä tietoakaan. Siitä saa kyllä nauttia (kärsiä) sitten loppuraskaudesta Nautin nyt siitä että pääsen normaalisti liikkumaan ja tekemään asioita. Salilla olenkin pyrkinyt käymään säännöllisesti 2-3 krt viikossa ja kevennin jo hieman ohjelmaa, kun tuo syke tuppaa nousta niin kovin korkealle herkemmin. Mitenkäs muut ovat päässeet liikkumaan ja mitä harrastatte? Onko raskaus vielä vaikuttanut harrastuksiin?
Ekassa neuvolassa paino oli noussut normipainosta 2 kiloa, mutta taisi olla turvotusta, sillä on nyt palautunut normaaliksi ja ehkä kilon verran siitä vielä tippunutkin. Hyvä niin. Sekin ehtii vielä nousta ennen toukokuutaopcorn: Lupasin kyllä itselleni, että yritän pitää painonnousun max. 10kg:ssa.
Kummeja ei olla vielä sen kummemmin mietitty. Kaveripiiristä ja lähisuvusta valitsemme parhaimmalta tuntuvat. Mitä mieltä olette siitä jos valitsee pariskunnasta vain toisen? Luulen, että mieheni tahtoo hyvän ystävänsä kummiksi, mutta ei tämän vaimoa...
En muista enää mitä kaikkea olette täällä keskustelleet...
Joten omaan napaan ).(: Pahoinvointi on kadonnut lähes olemattomiin, väsykin on väistynyt ja olo alkaa olemaan energinen! Mikä on ihanaa - ehkä mulla on alkanut se ihana keskiraskaus! Säikähdin kuitenkin tätä oireettomuutta, joten paniikissa soitin neuvolaan ja pääsin välittömästi ultraa. Täti ultrasi vatsan päältä ja siellä se ihana möyri ja touhusi! :heart: Oli aivan älyttömän vilkas tapaus! Rakastuin viimeistään silloin! :heart:
Np-ultra meillä on ensi viikolla 3.11., toivotaan että kaikki on siellä ok. Täällä on ollutkin keskusteluja siitä miten itse reagoisi. Tiedän, että me keskeyttäisimme raskauden, jos vaikea vammaisuus todettaisiin. Meistä ei vain olisi siihen. Juuri mieheni kanssa keskustelimme, että ei murehdita etukäteen. Jos jotain todetaan niin pohdimme asiaa sitten. Odotan kyllä ultraa innolla, mieskin pääsee näkemään millainen vilpertti siellä masussa viipottaa!
En taaskaan ehti enempää kirjoittelemaan. Jatkan häähommien tekemistä - ehkä 11.11. jälkeen ehtii taas keskittymään johonkin muuhunkin, kun elää rouva-elämää jo sitten
Kiket + pikku-kike 11+5
Mä olen puuhastellut niin hääasioiden kimpussa, ettei ole ehtinyt tänne olleskaan kirjoitella. Ennen nukkumaan menoa oon yrittäny joka ilta lukea teidän kuulumisia, mutta uni on vienyt voiton, että ois itse jotain saanu kirjoitettua
:hug: Halit kaikille niitä tarvitseville! Ja mukava lukea, että Li:n mies alkaa pikkuhiljaa rauhoittumaan. Jos/kun palaatte vielä yhteen niin tehkää yhteiset pelisäännöt tulevaisuutta ajatellen. Ja samat säännöt koskevat kumpaakin niin ei tule väärinymmärryksiä. Mieheni kanssa on välillä saanut vääntää kättä asiasta kuin asiasta, jos se liittyy millään tavalla exääni. On hälle jollain lailla punainen vaate. Mutta olen pysynyt kovana ja tehnyt hällekin selväksi etten aio olla pahoillani mistään mitä en ole tehnyt ja mikä ei ole omasta mielestäni väärää. Hälle on ollut varmaan pureskelemista siinä, että ex on elämässämme mukana, sillä on tyttäreni isä. Mutta onneksi kaikki on mennyt kuitenkin hyvin ja "riidat" joita asian tiimoilta on ollut, ovat olleet pieniä mustasukkaisuuspuuskia, jotka ovat jälkeenpäin vain hymyilyttäneet
Tukivyöstä on ollut puhetta. Itselläni oli edellisessä raskaudessa sellainen masutuubi ja se riitti silloin tukivyöksi. Katsotaan miten nyt käy. Vielä ei ainakaan ole tarvetta. Kaikki normi vaatteet sopivat vielä hyvin päälle eikä vatsasta onneksi ole vielä tietoakaan. Siitä saa kyllä nauttia (kärsiä) sitten loppuraskaudesta
Nautin nyt siitä että pääsen normaalisti liikkumaan ja tekemään asioita. Salilla olenkin pyrkinyt käymään säännöllisesti 2-3 krt viikossa ja kevennin jo hieman ohjelmaa, kun tuo syke tuppaa nousta niin kovin korkealle herkemmin. Mitenkäs muut ovat päässeet liikkumaan ja mitä harrastatte? Onko raskaus vielä vaikuttanut harrastuksiin?Ekassa neuvolassa paino oli noussut normipainosta 2 kiloa, mutta taisi olla turvotusta, sillä on nyt palautunut normaaliksi ja ehkä kilon verran siitä vielä tippunutkin. Hyvä niin. Sekin ehtii vielä nousta ennen toukokuuta
opcorn: Lupasin kyllä itselleni, että yritän pitää painonnousun max. 10kg:ssa.Kummeja ei olla vielä sen kummemmin mietitty. Kaveripiiristä ja lähisuvusta valitsemme parhaimmalta tuntuvat. Mitä mieltä olette siitä jos valitsee pariskunnasta vain toisen? Luulen, että mieheni tahtoo hyvän ystävänsä kummiksi, mutta ei tämän vaimoa...
En muista enää mitä kaikkea olette täällä keskustelleet...
Joten omaan napaan ).(: Pahoinvointi on kadonnut lähes olemattomiin, väsykin on väistynyt ja olo alkaa olemaan energinen! Mikä on ihanaa - ehkä mulla on alkanut se ihana keskiraskaus!
Säikähdin kuitenkin tätä oireettomuutta, joten paniikissa soitin neuvolaan ja pääsin välittömästi ultraa. Täti ultrasi vatsan päältä ja siellä se ihana möyri ja touhusi! :heart: Oli aivan älyttömän vilkas tapaus! Rakastuin viimeistään silloin! :heart:Np-ultra meillä on ensi viikolla 3.11., toivotaan että kaikki on siellä ok. Täällä on ollutkin keskusteluja siitä miten itse reagoisi. Tiedän, että me keskeyttäisimme raskauden, jos vaikea vammaisuus todettaisiin. Meistä ei vain olisi siihen. Juuri mieheni kanssa keskustelimme, että ei murehdita etukäteen. Jos jotain todetaan niin pohdimme asiaa sitten. Odotan kyllä ultraa innolla, mieskin pääsee näkemään millainen vilpertti siellä masussa viipottaa!
En taaskaan ehti enempää kirjoittelemaan. Jatkan häähommien tekemistä - ehkä 11.11. jälkeen ehtii taas keskittymään johonkin muuhunkin, kun elää rouva-elämää jo sitten
Kiket + pikku-kike 11+5
Viimeksi muokattu:
Meillä noi kaveripariskunta lähinnä kysy sillain hienosti kiertäen siitä kummiasiasta: "Pitääkö meidän varata joku viikonloppu ristiäisiä varten?" He kun tiesi, että kutsutaan vaan 'mummit ja kummit'. Tämäkin kyllä ehkä johtui siitä, että heillä oli tiedossa kahdet muutkin ristiäiset, joista toiset sitten olivatkin vain viikkoa ennen meidän juhlia. Miehen sisko lähinnä vaan ilmoitti, että hän haluaa kummiksi, mutta taisi vaan tuntea veljensä, koska miehelle ei tullut pieneen mieleenkään, että sisko voisi kummiksi haluta, kun sattuu asumaan Australiassa Minun sisko kysyi, että pitäisikö hänen vielä pysyä kirkon jäsenenä, että ollaanko pyytämässä kummiksi. Heillä kun oli todella vaikeaa löytää edelleen kirkkoon kuuluvia kummeja. Ja en oo mitenkään röyhkeänä tuota ajatellut ja luultavasti nämä ihmiset myös sen tiesivät. Itsekin taisin joskus sanoa kaverille, että mä haluan sitten kummiksi. Oli silloin aivan kauhea vauvakuume, muttei miestä... Mutta toisaalta nää on kyllä aika poikkeuksia sikäli, etten paljon muiden ihmisten kanssa osaisikaan kuvitella moista tapahtuvan
Ja tuosta, että ottaa vain toisen ihmisen pariskunnasta: Me on pidetty vähän rajana sitä, että jos pariskunta on naimisissa/ollut yhdessä ikuisuuden tai heillä on lapsia, niin on pyydetty molempia. Jos on vähän epämääräinen suhde tai kohtuu tuore (alle 5v) suhde, niin on pyydetty vaan toista. Mutta ei tuohon varmaan mitään sääntöä ole, koska olen törmännyt niin monesti siihenkin, että avioparista, joilla on yhteisiä lapsiakin, on pyydetty vain toista.
Minun sisko kysyi, että pitäisikö hänen vielä pysyä kirkon jäsenenä, että ollaanko pyytämässä kummiksi. Heillä kun oli todella vaikeaa löytää edelleen kirkkoon kuuluvia kummeja. Ja en oo mitenkään röyhkeänä tuota ajatellut ja luultavasti nämä ihmiset myös sen tiesivät. Itsekin taisin joskus sanoa kaverille, että mä haluan sitten kummiksi. Oli silloin aivan kauhea vauvakuume, muttei miestä... Mutta toisaalta nää on kyllä aika poikkeuksia sikäli, etten paljon muiden ihmisten kanssa osaisikaan kuvitella moista tapahtuvan Ja tuosta, että ottaa vain toisen ihmisen pariskunnasta: Me on pidetty vähän rajana sitä, että jos pariskunta on naimisissa/ollut yhdessä ikuisuuden tai heillä on lapsia, niin on pyydetty molempia. Jos on vähän epämääräinen suhde tai kohtuu tuore (alle 5v) suhde, niin on pyydetty vaan toista. Mutta ei tuohon varmaan mitään sääntöä ole, koska olen törmännyt niin monesti siihenkin, että avioparista, joilla on yhteisiä lapsiakin, on pyydetty vain toista.
Viimeksi muokattu:
Heippa kaikille pitkästä aikaa! Täällä on ollut hiljaiseloa muttta kaikki kunnossa ja hyvin voidaan. Tai jonain päivinä hieman huonommin... Olette olleet tosi aktiivisia enkä jaksa nyt kaikkea lukea. Np ultra käyty ja verta otettiin paljon... Tulos oli turvotua 0.7mm eikä kohonnutta riskiä down syndroomaan ole. Oli mukava nähdä pikkuinen, oli kyllä täysin unessa ja kädet naaman edessä. Pari kertaa potkaisi ja vähän käännähti. Tämä oli siis jo 18.10. Nyt vain odotellaan seuraavaa neuvolaa joka on 17.11. Ja taas sitten rakenneultra 20.12. Jännää!
Täältä pelkkiä hyviä ultrakuulumisia :heart: ei suurentunutta riskiä (tai siis koneenlaskema riskiluku 1:34 000 joten ei mitään viitettä mihinkään hätäilyntarpeeseen) kaikki elimet näytti hyvältä, napanuora toimi kuten piti ja tyypillä oli taas hirvee meno päällä. Mies oli ihan haltioissaan ja oltiin kummatkin ihan onnellisen mykistyneitä. Ukko lähti töihin ja mä junalla kotiin.
Koko olikin sitten jo n 55mm ja viikoissa se olis 12+1 mutta kätilö sano että kun eroo on kuitenkin vaan se 4 päivää alkuperäseen niin katsotaan sitten päiviä uusiks rakenneultrassa tammikuun ekalla viikolla. Hirmu kasvua on kyllä tää aika :O viime pe 39.5mm ja nyt about 15mm enemmän, pää-perämitassa..
Nyt on pakko keskittyy syömiseen, suhasin koko päivän junalla ja autoilla kolmen paikkakunnan väliä ja äsken (kasin aikaan illalla) pääsin kotiin.
Kiitos kaikille onnentoivottajille yhdeltä tän päivän ultrailijalta :heart:
T Syli84 ja Hemmo 11+4 (tai ehkä jopa 12+1 )
Koko olikin sitten jo n 55mm ja viikoissa se olis 12+1 mutta kätilö sano että kun eroo on kuitenkin vaan se 4 päivää alkuperäseen niin katsotaan sitten päiviä uusiks rakenneultrassa tammikuun ekalla viikolla. Hirmu kasvua on kyllä tää aika :O viime pe 39.5mm ja nyt about 15mm enemmän, pää-perämitassa..
Nyt on pakko keskittyy syömiseen, suhasin koko päivän junalla ja autoilla kolmen paikkakunnan väliä ja äsken (kasin aikaan illalla) pääsin kotiin.
Kiitos kaikille onnentoivottajille yhdeltä tän päivän ultrailijalta :heart:
T Syli84 ja Hemmo 11+4 (tai ehkä jopa 12+1
)Kiellettyjen aineiden lista Toivottavasti tätä ihan samaa ei ole jo käyty läpi, en ehtinyt lukea kaikkia viestejä... Tuli mieleeni, että mitä ns. kiellettyjen listalta olette uskaltaneet syödä/juoda ja mitä kaikkea vältätte ehdottomasti.
Minulla on ruokiin nykyään niin omituinen suhde, että ruokavalio on vinksallaan. Kaikkea sellaista tekee mieli syödä, mitä ei ole raskauden aikana syönyt yhtään. Ja ne vähenevät koko ajan! Jonkin verran olen uskaltanut nyt syödä jopa pastöroidusta maidosta valmistettua homejuustoa. Tänään ostin hetken mielijohteesta lakritsaa, josta yleensä pidän. Mutta se tuli kyllä ylös, kuten kaikki makea... Luin jonkun tutkimuksen, jonka mukaan lakritsin syöminen aiheuttaa lapsen tyhmentymistä, adhd:ta ja ennenaikaisia synnytyksiä. No, eipä houkuttele enää...
Mitään alkoholia tai lääkkeitä en uskalla käyttää. Mätiä en uskaltaisi syödä, enkä tyhjiöpakattua graavikalaa. Kahvia tai suklaatakaan en ole nyt ottanut lainkaan. Maksaa en syö muutenkaan koskaan.
Kirjavakana & Tipu 9+5
Minulla on ruokiin nykyään niin omituinen suhde, että ruokavalio on vinksallaan. Kaikkea sellaista tekee mieli syödä, mitä ei ole raskauden aikana syönyt yhtään. Ja ne vähenevät koko ajan! Jonkin verran olen uskaltanut nyt syödä jopa pastöroidusta maidosta valmistettua homejuustoa. Tänään ostin hetken mielijohteesta lakritsaa, josta yleensä pidän. Mutta se tuli kyllä ylös, kuten kaikki makea... Luin jonkun tutkimuksen, jonka mukaan lakritsin syöminen aiheuttaa lapsen tyhmentymistä, adhd:ta ja ennenaikaisia synnytyksiä. No, eipä houkuttele enää...
Mitään alkoholia tai lääkkeitä en uskalla käyttää. Mätiä en uskaltaisi syödä, enkä tyhjiöpakattua graavikalaa. Kahvia tai suklaatakaan en ole nyt ottanut lainkaan. Maksaa en syö muutenkaan koskaan.
Kirjavakana & Tipu 9+5
Täällä on tilanne se, et mä himoitsen maitotuotteita ja kaikkee terveellistä, hedelmiä ja salaatteja =) mätitahnaa oon kyl laittanu ruisleivänpäälle, mut muuten ei tee mitään suolaista mieli, toi on poikkeus, ja karkit lähinnä yököttää ja samaa ruokaa ei voi syödä peräkkäisinä päivinä, vaik se ois eilen ollu miten ihanaa, ni tänään se on hirveetä =) neuvolan täti kehoitti syömään kalkkia, kun on toi maitotuotehimo, ja tä'ä kaikki on hankalaa ku maha ei kestä maitotuotteita ja oon lähes kaikille hedelmille allerginen.
Annastiina ja Tyyne 9+2
Annastiina ja Tyyne 9+2
Huomenia
kaikki hyvin! kiitos kysymästä lily-rose =)
eilen oli siis nt-ultra.. siellä hän oli :heart: rakas! niskaturvotus 1,1mm ja seulontaverikokeen tulokset tulee siis viikon päästä.. pääperämitta oli 5,3 cm! ensin otettiin vatsan päältä ultra, tyyppi nukkui siellä sikeää vaikka yritettiin herätellä, jouduttiin vaihtamaan ultraus alakautta ja eiköhän tyyppi heti heränny ja aloittanu hirveen meuhuumisen teki kuperkeikkaa ja vilkutteli meille :heart: jouduttiin sitte taas vaihtaan ultraus vatsanpäälle jotta saatiin niskaturvotus otettua! mut kaikki oli niinku pitää! ainut vaan että tyyppi olikin isompi mitä piti outoa vaan ku on tarkka ovisajankohta tiedossa LA muuttui 10.5! neuvolan antama LA oli sitä ennen 16.5 ja omien laskujen mukaan LA olisi ollut 13.5! eilen siis POKSUTTIIN 12+0 :heart: ja tänään ollaan jo paremmalla puolella rakenneultra olis sitten 22.12
niin ja juu, nykysen LA:n mukaan olen saanut plussan jo dpo 6 aika hassua!
onnea Shootingstar, pahe ja Syli84 hyvistä ultrakuulumisista :heart: sielläkin oli tyypit ollu suurempia ku alkuperäinen LA mua kyllä huvittaa se kun meillä on tarkka ovisajankohta tiedossa! mutta nyt voidaan huokaista helpotuksesta :kiss:
ja anteeksi pelkkä omanapa tällä erää :ashamed:
tiuhti ja Pikku T puupponen 12+1 :heart:
kaikki hyvin! kiitos kysymästä lily-rose =)
eilen oli siis nt-ultra.. siellä hän oli :heart: rakas! niskaturvotus 1,1mm ja seulontaverikokeen tulokset tulee siis viikon päästä.. pääperämitta oli 5,3 cm! ensin otettiin vatsan päältä ultra, tyyppi nukkui siellä sikeää vaikka yritettiin herätellä, jouduttiin vaihtamaan ultraus alakautta ja eiköhän tyyppi heti heränny ja aloittanu hirveen meuhuumisen
teki kuperkeikkaa ja vilkutteli meille :heart: jouduttiin sitte taas vaihtaan ultraus vatsanpäälle jotta saatiin niskaturvotus otettua! mut kaikki oli niinku pitää! ainut vaan että tyyppi olikin isompi mitä piti outoa vaan ku on tarkka ovisajankohta tiedossa LA muuttui 10.5! neuvolan antama LA oli sitä ennen 16.5 ja omien laskujen mukaan LA olisi ollut 13.5! eilen siis POKSUTTIIN 12+0 :heart: ja tänään ollaan jo paremmalla puolella rakenneultra olis sitten 22.12 niin ja juu, nykysen LA:n mukaan olen saanut plussan jo dpo 6
aika hassua!onnea Shootingstar, pahe ja Syli84 hyvistä ultrakuulumisista :heart: sielläkin oli tyypit ollu suurempia ku alkuperäinen LA
mua kyllä huvittaa se kun meillä on tarkka ovisajankohta tiedossa! mutta nyt voidaan huokaista helpotuksesta :kiss: ja anteeksi pelkkä omanapa tällä erää :ashamed:
tiuhti ja Pikku T puupponen 12+1 :heart:
Viimeksi muokattu:
Masu12lle tsemppiä ultraan tälle päivälle!!!!!! :kiss: odottelen kuulumisia!
Shootingstar, meillä on näköjään taas samaan aikaan ultra mulla siis kans RUÄ 22.12 päivitänkö listaan?
Annastiina79, kannattaa ostaa kalcipos-d:tä purutablettina ne on hyvän makuisiakin ja kurjaa kun oot noin allerginen.. itsellä laktoosi-intoleranssi mut pystyn siis syömään laktoosittomia tuotteita ja mulla kans muutamalle hedelmälle allergiaa.. mitä hedelmiä pystyt syömään?
Kirjavakana, kotimaiset juustot, homejuustot, fetat yms. on kaikki tehty pastöroimattomasta maidosta suomessa on laki että ne pitää olla pastöroimattomasta maidosta tehtyjä! eli huoletta uskallat syödä niitä
Kiket, sinullahan ei ookkaan enää montaa päivää kun rouviinnut ONNEA ONNEA :flower:
Seepialle myös onnea hyvistä ultrakuulumisista =) on se vaan hienoa että kaikki on hyvin!
Shootingstar, meillä on näköjään taas samaan aikaan ultra
mulla siis kans RUÄ 22.12 päivitänkö listaan?Annastiina79, kannattaa ostaa kalcipos-d:tä purutablettina
ne on hyvän makuisiakin ja kurjaa kun oot noin allerginen.. itsellä laktoosi-intoleranssi mut pystyn siis syömään laktoosittomia tuotteita ja mulla kans muutamalle hedelmälle allergiaa.. mitä hedelmiä pystyt syömään? Kirjavakana, kotimaiset juustot, homejuustot, fetat yms. on kaikki tehty pastöroimattomasta maidosta
suomessa on laki että ne pitää olla pastöroimattomasta maidosta tehtyjä! eli huoletta uskallat syödä niitä Kiket, sinullahan ei ookkaan enää montaa päivää kun rouviinnut
ONNEA ONNEA :flower:Seepialle myös onnea hyvistä ultrakuulumisista =) on se vaan hienoa että kaikki on hyvin!
^=)
(.) olo on kuin ei raskaana oliskaan.Vain kasvanut vyötärönseutu kertoo raskaudesta joo-ja se iltaväsy|OJa ne pienet liikkeet:heart:
Mutta paha olo on poissaopcorn:Jospa nyt jatkuisi näin kivasti tästä eteenpäin.
Lily ja mini rv 13-1
(.) olo on kuin ei raskaana oliskaan.Vain kasvanut vyötärönseutu kertoo raskaudesta joo-ja se iltaväsy|OJa ne pienet liikkeet:heart:
Mutta paha olo on poissa
opcorn:Jospa nyt jatkuisi näin kivasti tästä eteenpäin.Lily ja mini rv 13-1
Onnittelut hyviä ultrakuulumisia saaneille!!! Ja onnea ultraan meneville!
Ja sitten tätä ikuista omaa napaa: Nyt jos koskaan päivät ja viikot matelee. Eteenpäin silti mennään vaikka mikä olis. Meillä on rakenneultra sitten heti kun viikkoja on se 18+ eli heti joulukuun alussa tähän tietoon, silloin saattaa olla jo hyvällä tuurilla punktion tuloksetkin valmiina joten saadaa toivottavasti silloin viimeistään tietää jos pienellä on jotain poikkeavaa kromosomeissaan ja saadaan varmuudella tietää myös sukupuoli jos halutaan (tosin olen aivan varma että mussukka on TYTTÖ ) . Olettaen tietenkin että pieni pysyy kyydissä sinne asti. Ja mun paino vaan jatkaa tippumistaan, nyt jo -5,5kg, taidan lopettaa puntarilla käynnit. :|
Minkäställevoi ja mussukka 13+0 :heart: :heart: :heart:
Ja sitten tätä ikuista omaa napaa: Nyt jos koskaan päivät ja viikot matelee. Eteenpäin silti mennään vaikka mikä olis. Meillä on rakenneultra sitten heti kun viikkoja on se 18+ eli heti joulukuun alussa tähän tietoon, silloin saattaa olla jo hyvällä tuurilla punktion tuloksetkin valmiina joten saadaa toivottavasti silloin viimeistään tietää jos pienellä on jotain poikkeavaa kromosomeissaan ja saadaan varmuudella tietää myös sukupuoli jos halutaan (tosin olen aivan varma että mussukka on TYTTÖ ) . Olettaen tietenkin että pieni pysyy kyydissä sinne asti. Ja mun paino vaan jatkaa tippumistaan, nyt jo -5,5kg, taidan lopettaa puntarilla käynnit. :|
Minkäställevoi ja mussukka 13+0 :heart: :heart: :heart: