Toggle sidebar

*TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 MAALISKUUSSA 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jossu-71
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Marimint...tänään olisi oiva päivä pienokaisen syntyä ;) ...on miun syntymäpäivä...42v. apua...jaksuja sulle :hug:

summer ihana :laugh: :laugh:

edlalle...en ehtinyt toivottaa hyvää reissua...plääh...olet jo puhumassa "lontoota" =)

Meillä asuu oikea raivotar :/ ...jolla on myös väkivaltaisia kohtauksia...kohdistuu yleensä veikkaan ja minuun...ei ole mukavaa :( ...joka asia on vaikeeta neitille...välillä en edes ymmärrä mistä HÄN kilahtaa :o ...olen luullut, et n. 2 -vuotiailla on ensimmäinen kunnon uhma...onkos tää nyt jo sitä??...toivottavasti, koska miä en ainakaan pärjää tuolle tinttaiitalle, jos tulee vielä pahempaa eteen...olenkin alkanut suunnitteleen kunnon töihin lähtöä ja neiti päiväkotiin opettelemaan käytöstapoja ;)

Nyt alkaa oleen kova matkakuume...mut tuon miehen kanssa menee täysin hermot...se ei osallistunut mihinkään matkajutskiin....miä oon hoitanut kaiken...kyydin on järjestänyt lentokentälle ( ainoa asia ) ja kun nyt kysyin siitä tänään...oli sanonut, et lähdetään klo:18 vaikka meidän pitäis siihen aikaan olla jo siellä kentällä...voi p#rkele sanon minä...sitten kehtas sanoo, et miä aina hermoilen joka asiasta...tekis mieli jättää koko herra matkasta :kieh: ...varmaan tapellaan 3 viikkoo :ashamed:
 
Matamille onnea tätäkin kautta :flower: :flower:
Koskas teillä nyt sit oli lähtö?? Miehet on JUST tollasia |O No kyl työ sit relaksoidutte määränpäässä ;)

Miä oon varmaan ainoo joka ei haaveile töihinpaluusta :p :ashamed:
 
Matamimimmi Synttärionnittelut :flower: !

Kiitos jaksamis- ja tsemppitoivotuksista :)! Yhtenä palana vielä täällä ollaan. Ei tunnu vauvelilla olevan kiire syliin. Onhan tuolla masussa varmasti ihanan lämmin kölliä :D. Itellä vaan alkaa päässä napsata, kun nää päivät mennä vilistää, olo on valasmainen ja hirvittää miten isoksi vauva ehtii masussa kasvaa.

Toivottavasti Edlan reissu onnistuu :)! En ehtiny mäkään toivotella hyvää reissua!

Summer Aika hauska tuo neidin pissihomma :laugh: . Vaikka varmasti aika hankalaa, jos ei neitokainen nyt meinaa hyväksyä istualteen pissimistä.

kiukkuamisesta, huomionhausta Meillä ei J niin kamalasti kiukkua. Toki päivittäin joku hammastenkiristys- /tahtojen taistelukohtaus tulee, mutta harvoin raivoaa oikein kunnolla. Neiti on vaan tosi huomionhakuinen. Ei viihdy kauaakaan itsekseen missään leikissä, joka on välillä aika raskasta. Kovasti kyllä leikkii, mutta leikissä tarvis olla kaveri. Jos olen kaksin J:n kanssa kotona ja puhun hetken puhelimessa, niin varmasti neiti hyppii vähintäänkin sohvalla jos ei muuta älytöntä keksi. Ymmärrän kyllä, että tuon ikäinen kaipaa ja tarvitseekin seuraa, mutta olisi ihanaa, jos viihtyisi itsekseen edes pieniä hetkiä päivässä. Vähän jännittää millaista sitten on, kun vauveli tulee kotiin. Eiköhän siitäkin silti selvitä :)
 
Onnea Matamille! :flower:

Joo en kyllä tajua kuinka saan tuolle selitettyä ettei se voi sillai pissiä....sinne se vaan painelee ja on muuten hauskan näköstä =) Mietinkin että varmaan oppis äkkiä potalle kun näkis että joku muukin tekee niin...jos olis pieni sisar tmv. Pitäsköhän tuo kohta 7v poika opettaa takasin potalle ja näin alkais peppikin käydä potalla ;)
 
Niin piti tulla vielä lisäämään, että ei tuo yleensä suuttuessaan pure, mutta muuten vaan välillä. Just yks päivä nappas ihan yhtäkkiä mun mahasta kiinni ja ai että sattu :kieh:
Tahtoa ja raivareitakin kyllä riittää.
Hyvät yöt!
 
No onpas hiljasta..... :/ minä täällä taas :saint:

Repalle hauskaa iltaa!

Parvorokko on meidän lapsilla. Ite tein diagnoosin. Pojalla oli pari päivää läiskiä ympäri kehoa ja nyt pepillä on naama ihan punanen. Ei kuumetta eikä muuta. Lapsille menee ilmeisesti helposti, mutta aikuisilla inhottavampi. Tai ainakin mulla oli...parikymppisenä sairastin ja imusolmukkeet ja nivelet oli tosi kipeet. Peppi on nyt räkätaudissakin.
 
Summer,Paranemisia teidän poppoolle :hug:

Ilta oli oikein mukava...katottiin 2 elokuvaa ja päälle Hercule Poirot :D Miä rakastan noita poirotteja B) Saunottiin,syötiin pizzaa ja juotiin siskon tuoma tuliais punkkupullo...tosi hyvää ainetta =)

Meillä on ruvettu pohtimaan tyttöjen ja poikien välistä eroa...oma pippeli on tosi mielenkiintoinen ja sit ihmetellään kun äidillä ei oo jne. Pitää luetella,ketkä on tyttöjä ja ketkä poikia... Luulin et toi vaihe olis jotenkin myöhemmin,mut eikai siinä mitään =)

On paljon omissa maailmoissaan,lauleskelee ja höpöttelee itekseen... ja jonkin aikaa jopa leikkii omia leikkejä. Legoilla rakentaa nyt jonkin verran.Kirjat on edelleen se ykkösjuttu =)
Nyt on ruvennut selkeesti kaipaamaan kerhoon yms. aktiviteettia...kyselee onko kerhopäivä ja mielellään lähtee. Jopa muskarissa on parina kertana mennyt omia menojaan. Jos on mun kanssa kaksin kokopäivän tai puolikin ilman et on jatkuvasti ohjelmaa,turhautuu ja rupee tekemään niitä ilkeyksiään... se kuinka helposti siihen ryhtyy riippuu myös siitä et kuinka väsynyt on,joskus on niitäkin päiviä et on kuin enkeli :saint:

Ihanaa,kevät aurinko alkaa paistella...Hyvää sunnuntaita kaikille :flower:
 
summer...jaksuja :hug:

Mitähän meijän reisul tapahtuu...kun nyt parin päivän sisällä jo kaikenlaista :o ...Edith länttäs purukumin veikan hiuksiin, piti leikata pois, sitten länttäs omiin hiuksiinsa ja taas leikattiin ( purukumin syöntiä on vahdittava ), tänään Edith kaatui ja hampaat alahuuleen=reikä, verta ja itkuu...nyt huulessa iso mohku...mies hirveessä räkätaudissa ( eilen alkoi ) jne...

repa ...Poirot on jees =)

Miä oon ollut sellaisella ruokavaliolla, että kaikki makea pois, yli puoli kiloo kasviksia päivä ja tosi vähän leipää, perunaa...joskus tammikuulla aloin...nyt on lähtenyt vyötäröltä 10cm ja painoa 5,5kg :) ...reissun jälkeen pitää vielä alkaa tehokkaasti liikkua, niin saa vähän vielä nipistettyy ja kiinteytyy...on hiukan kauan kestänyt nää miun raskauskilot :ashamed:
 
Mä en enää kehtaa kohta kirjottaa tänne....kun oon näköjään melkein ainut :/ mullako tylsää :saint:

Nyt on neidille ostettu pöntölle supistaja ja kyllähän se siihen mielummin istuu kun potalle. Ei sinne mitään tule ja menee sinne kun ite haluaa, mutta jospa se joskus onnistais. Siinä se leuhkan näkösenä istuu ja kiva kun saa repiä samalla vessapaperia ja kaikkee. Saa vaan mammakin sitten kökkiä siellä aika paljon päivässä =) tosin kyllä se vielä koittaa mennä poikienkin pissille ;)
 
Onpa hiljaista, eikä mullakaan ole mitään kirjoiteltavaa niin olen vaan lukenut. Mutta jotain nyt vois kirjoittaa ettei summerin tarvii yksin.. :D

Meidän minireissu Tampereelle meni hienosti, Eeva käyttäytyi hurjan hyvin. Ja oppi parissa päivässä englanniksi 2 laulua, niitä se nyt lallattelee koko ajan. Tykästyi kovasti mun kaveriinkin, töni mua pois että pääsi itse leikkimään 'sedän' kanssa ja on nyt etsinyt sitä täällä joka paikasta jo pari päivää. Oli jotenkin outoa nähdä Eeva leikkimässä miehen kanssa ja koko ajan pitämässä sen kädestä kiinni, kun ei sitä ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Oli jotenkin tosi helppoa kun ei tarvinut olla yksin, toinen leikki Eevan kanssa kun tein ruoka jne. Ollaanhan me täällä tapailtu sitä miestä, mutta häntä Eeva ei siedä ollenkaan, eri meininki.

Pureminen yms. ei onneksi kuulu vielä meidän neidin rutiineihin. Raivoaa ja huutaa ja joskus potkii ja lyö mutta ei silloinkaan mitenkään tähtää muhun, muuten vaan huitoo. Viikonloppuna reuhtoi jotain ja nappasi mun hiuksista kiinni, selvästi itsekin säikähti että mitä siihen käteen jäi ja päästi heti irti. Eiköhän se pureminen kohta tule kuvioihin, muuten liian helppoa..

Mitä teette kun tulee hepuli? Olen kokeillut sitä että annan huutaa vaan, mutta se jatkuu ja jatkuu eikä mulla ole vielä kestänyt hermo loppuun asti. Viimeksi jaksoin kuunnella ja katsella sitä 45 minuuttia ennen kun annoin periksi. Mutta kun tosi usein Eeva vetää herneen nenään ilman syytä, ei siis voi oikein neuvotella asiasta kun se ei halua mitään eikä mikään ole huonosti. Olen kokeillut viedä vierashuoneen sohvalle istumaan kunnes rauhoittuu, mutta se satuttaa itsensä kun venkoilee pois. En tiedä onko sylittely ja silittelykään paras vaihtoehto kun ei se auta enkä sit halua 'palkita' kiukuttelusta. Harhauttaminenkaan ei enää toimi tän luokan raivareihin, on jo alkumetreillä niin hysteeristä touhua ettei kuule eikä näe mitään kuitenkaan. Ja sit jos saa kaupassa tai ulkona kiukkukohtauksen niin eihän sitä voi siihen maahan jättää huutamaan ja kiemurtelemaan. Saakohan tähän jotain ammattiapua jostain? Tähän asti ammattilaiset on olleet päiväkodin johtajia tms. jotka naksuttelee kieltään ja pudistelee päätään ja toteaa, että tällä menolla seison kohta päälläni heti kun Eeva käskee. Konkreettisemmat neuvot olis ehkä tarpeellisempia kun arvostelu, kun oon ihan neuvoton ton lapsen kanssa.
 
Marmotta, Peppi suuttuu tosi helposti, mutta leppyy myös yhtä nopeesti. Eeva taitaa olla sitkeämpi tyyppi.
Annan sen hetken hermota ja huutaa tai sitten pyydän syliin ja se rauhottuu. Joskus saatan keksiä jotain, että katotaas kirjaa tmv ja se unohtaa koko kiukun, mutta ei toimi aina. On myös tilanteita jotka jo etukäteen tiedän menevän raivariks....niinkun äsken kun piti naapurin pihasta lähteä pois. Otin vaan suoraan syliin ja lähdin kävelemään huutavan ja rimpuilevan lapsen kanssa. Samanlailla teen kaupassa jos vetää hermot...en kauheesti edes koita selitellä tai lepytellä vaan sitten mennään.
Kasperi oli taas sellanen, että se piti laittaa omaan huoneeseen hetkeks rauhottumaan ja se tuli sitten pois kun oli tarpeeks itkenyt ja huutanut. Mutta tämä siis isompana kun tytöt nyt. Kotona kun näin, että tulee raivari jostain, niin raahasin sen väkisin huutavana ja potkivana sinne ja ovi hetkeks kiinni. Sitten ihan hetken päästä kysyin, että ootko jo rauhottunut? Se toimi sillä. Ei olis onnistunut ees, että tulepas syliin tmv mikä pepillä välillä toimiikin jopa. Ja kasperi joka oli pienenä ujo ja sellanen tosi rauhallinen, niin sekin veti raivareita....saati sitten nää meidän temperamenttiset tyttölapset :saint:
Jokaiselle varmaan toimii eri keino tai sitten jollain ei toimi mikään....lohduttavaa :/
 
summer yritän parantaa tapani et sun ei tarvii olla täällä yksin. :wave:

marmottaaikamoisen pitkiä kiukku kohtauksia Eeva saa. 45min miten se tyttö jaksaa ees niin kauan. Meillä ne kestää about 5min max 10min. Mut isompi kun on saanu "raivareita" ne kyllä kestää pidempään. Esikoisen kanssa oon toiminut seuraavasti.. antanut sätkiä lattialla yms. mut ei 45 voi vaan katsoo paitsi jos on kotona. Kainaloon ja menoks. Eeva on niin pieni et ei oikein ymmärrä jos laittaa toiseen huoneeseen tai yrittäis istuttaa jäähylle.. se jäähypenkki toimii hyvin isommalla. Jos ihan mahdoton ja hysteerinen.. niin mee istuu lattialle ja lapsi haarojenväliin ja kädet hänen ympärille niin et ei pääse irti. Siinä sit rauhoittelet.. et rauhoitu nyt , ei mitään hätää, äiti on tässä jne. Mut en tiedä toimiiko noin pienellä.. mut isompi tyyntyy kyllä siihen ja siinä on aika turvallista loppujen lopuksi olla kun rauhottuu. Toinen mikä vois olla niin yrittää kääntää mielenkiinto muualle, vaikka et jossain on jotain ihmeellistä.. vaikka niinkin simppeli asia kuin koira pihalla.. mut lapsi kiinnostuis siitä ja unohtais et pitää kiukutella.
parasta on se kun olet ensin kieltänyt lasta ja hän tulee siitä surulliseksi tai alkaa kiukuta.. niin sit vaan tarjota sitä syliä, mihin pieni voi purkaa pahaa oloaan. Se on jännä tunne kun laps tulee sit hakee sitä lohtua ikäväänsä sylistä.. esikoinen aikoinaan tunki aina viel kätensäkin paidan kauluksesta sisälle. Mä luulen et se syli on se juttu sittenkin näin pienellä.. silittely ja rauhoittelu... mikä harmittaa yms. siihen sit rauhoittuu kun on valmis tulemaan syliin.. aluksi ei varmaan tuu jos raivoaa ja sätkii, mut kun aikaa kuluu ja kysyy tuleeko syliin niin sit lapsi saattaakin jo olla valmis. Niin me ainakin ollaan sylitelty monet murheet ja vastoinkäymiset. Tulipa romaani.. kokeile tarjota syliä kun on ensin kiukutellut jonkin aikaa.. se ei oo mielestäni enää siinä kohtaa "palkitsemista"
vaan autat lasta käsittelemään tunteitaan. =)
 
Meillä jo nukutaan taas... oli poitsu ihan sippi jo viiden maissa. Ja nyt kun isännällä iltaviikko niin eihän se mun seurassa viihdy samalla lailla...

Kiukkukohtaukset ja niiden hoito.... marmotan eevalla tosiaan kestää melko kauan :o Meillä sellanen perus kiukkuaminen,esim.ulkoonta sisään tultaessa,kun ei halua olla ulkona,mut ei myöskään sisällä vaan ränkätä ovea ees taas (ja sehän ei talella etenkään käy päinsä),ratkaistaan niin,et kannan herran isälle,ovi kiinni ja sit huutaa ja kiukkuaa siinä jokusen minuutin..vaihtelevasti. Annan olla,kunnes kyllästyy ja sit otetaan vaatteet pois ja homma unohtuu. Toimin siis aina niin,et annan kiukuta omissa oloissa,koska jos herraa alkaa maanittelemaan,niin yltyy ja kestää ikuisuuksia se kohtaus. Syliin ei kuitenkaan suostu,ennenkuin on rauhottunut. Sit kun huomaa,et kukaan ei kiinnitä huomiota,on yhtäkkiä niinkuin ei mitään oliskaan... sen jälkeen halataan jos on sitä vaille,mut yleensä ei ees tuu syliin vaan jatkaa innostuneena touhujaan tosiaan ikäänkuin koko kohtausta ei olis ollutkaan.
Jos taas pahottaa mielensä,kun ei saa jotain,niin otan syliin... ja jossainkohtaa sit rauhottuu.
Kaupassa ei koskaan oo saanu kohtausta,eikä juuri muuallakaan...mut jos näin on käynyt niin sit poistun ipana kainalossa.
Periksi en anna kiukun päätteeks tai jos oon uhannut esim. kotiin lähdöllä,niin sen kans toteutan. Mut joskus saatan kyllä sallia sellasia juttuja,mitkä normaalisti olisin kieltänyt jos tilanne näyttää uhkaavalta,eikä jaksa ruveta tappeleen...elikkäs siis ennakoivaa periksantoa ;)

Matami,kiva jos ruokavalio toimii,kuulostaa hyvältä =)
 
marmotta: hurjan pitkiä kiukkukohtauksia teillä, ei munkaan hermo kyllä moista kestäis :whistle: meil tyttö on kyllä temperamenttinen mut sen kiukut kestää max. sen 10min, lähinnä tuo heittelee suutuspäissään vaan tavaroita, mikä sekään ei kyllä kivaa ole. toivotaan nyt että jokin keino löytyis noiden kiukkukohtausten rauhoittamiseen :hug:

matami: hyvin toimii ruokavalio, paljon oot jo saanut kiloja ja senttejä karistettua, hienoa!

(.) meil on tulos pikkukolmonen, raskaus on ihan alussa vasta ( la näillänäkymin 14.11 ) 8 vuoden ehkäisemättömien vuosien jälkeen oon ekaa kertaa luomusti raskautunut..ei tahdo oikein vielä uskoa koko asiaa ennen kuin omin silmin näkee ultras pienen sykkivän sydämen mut päivä kerrallaan mennään ja yritellään totutella ajatusta kolmannesta lapsosesta..
 
Merika kirjottiki just sillai miten meilläki tehää kiukkupussien kanssa :D Meilläkään tosin ei Niklaksella noin pitkään kestä raivoaminen, mutta tuolla keskimmäisellä tytyllä tässä viime syksynä kesti sellasen tunnin noi raivokohtaukset, mut ikää oli sillo 4½ vuotta, siihen ei meinannu oikee muu auttaa ku anto huutaa ja sit meni huoneesee varovasti ja kaappasin syliin huutaan, silittelin ja keskitin huomion muualle.

Onnea kurpitsa!! Ihanaa :heart:

Meillä loma takana, oltii tosiaa äitin luona pari päivää, äiti voi hyvin. Sit sillä alko säde ja stytostaattihoito tuos viime ti, kestää sen 6 vkoa, käytii sit sairaalallaki, ekana päivänä oksenti hurjasti ja toki mä säikähin :( Mut nyt ei oo ollu mitää :)

Torstai yönä sit Niklas sairastu mahatautiin, joka kesti eiliseen, siinä oli kiva la ajella pohjosista kotiin, kun lauantaina sit sairastu toinen tytöistäki siihen tautiin. Mut onneksi lähettii sillä minä ja mieski sairastuttiin ja nyt näyttäis elämä taas voittaa! Esikoinen ei oo viel sairastanu et sitä ootellessa :x

Muuten loma meni hyvin, ehittii moottorikelkkailla, laskea mäkeä ja tytöt pääs laatuaikaa viettää papan ja mummin kans kylpylään :heart: jne...

Mut nyt suihkuun juosta kultsin perää :D :wave:
 
Kurpitsa voi vitsit mikä uutinen. Kolmonen haluaa todellakin tulla teille. Toivotaan et kaikki menee hyvin ja kuulet pian pienen sydämen sykkivän. :heart:


marimint ootko vielä yhtenä?

matami tosi hienosti oot saanu kiloja pois.
Ja oikein mukavaa matkaa. B) eikö se H-hetki ole ihan pian.

sarbba Millanen ennuste sun äidillä on? Kuulostaa paljon paremmalta kuin silloin joskus kun eivät antaneet mitään toivoa. Toivotaan et hoidot auttaa ja kaikki sujuis hyvin.

 
Merika77: Joo kyllähän äitin tilanne on valoisampi ku aikasemmi, mut ennuste on silti huono, on se kaikkein pahin aivokasvain, oli lääkäri äitin mies ystävälle sanonu että vuosi hyvällä tuurilla kerra hoidot pystyttiin aloittaan, mut en mä osaa aatella että ois nii vähä aikaa jäljellä, nautin nyt joka päivästä mitä äiti on luonamme :heart:

Ihanaa päästä ulos, aurinko paistaa!! Ei oo esikoisella vielä mahatauti iskenyt, nyt äkkiä nauttiin ulkoilmasta :D
 
sarbba...hieno juttu, et äitisi voi paremmin :hug:

kurpitsa...onnea vauvauutisesta :heart: :hug:

Tänään sitten lähdetään ja tullaan 31.3 takaisin...käyn varmaan palstaileen...ettei tuu ikävä ja kuulen uutisia, heips kaikille vaan :wave:

...ja ihanasti tuo aurinko täälläkin jo paistelee B)
 
Heippa,

Kotona ollaan taas ja arki iskeny päälle :/ No onneks on ihana ilma sentään :) Ihanan rentouttava reissu ja pääsi ihan kunnolla shoppailemaankin ;D Ja takastulomatka oli yhtä jännitystä koko matkan hotellista lähdettyä.

Neiti veti herneet nenään torstaina ennen ku pääsin lähteen -> siis tunki nenäänsä ksylitolipastillin, jota sitten kummitädin kanssa yritettiin saada veke pinseteillä jne... Mulla alko pikkasen paniikki iskeä, pari tuntia lähtöön ja me tapellaan neidin nenän kanssa... :( No friidalla se sitten saatiin siihen nenän aukoll ja siitä sen kynnellä nappasin veke. Huhhuh... ehdin jo miettiä et miten siitä päästään lääkäriin ja lentokentälle... auh...

Kurpitsa, ihanaa ?

Matamille hyvää matkaa!

Mä jatkan miettimistä, et miten ja koska pääsisin seuraavalle reissulle (en siis oo kokonaan vielä ees matkalaukkua tyhjentäny...)
 

Similar threads

J
TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 HUHTIKUUSSA 2010
Viestiä
153
Luettu
3K
Vauvat ja taaperot
Jossu-71
J
J
*TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 HELMIKUUSSA 2010
Viestiä
175
Luettu
4K
Vauvat ja taaperot
Jossu-71
J
Edla-Mamma
*TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 TAMMIKUUSSA 2010
Viestiä
222
Luettu
5K
Vauvat ja taaperot
Jossu-71
J
J
TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 TOUKOKUUSSA 2010
Viestiä
129
Luettu
3K
Vauvat ja taaperot
Jossu-71
J
J
* TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 JOULUKUUSSA 2009*
Viestiä
177
Luettu
4K
Vauvat ja taaperot
Edla-Mamma
Edla-Mamma

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa