Huomenta.
Taas yksi yö takana. Tällä kertaa neiti päätti neljältä, että nyt leikitään ja jutellaan. Ei tullut nukkumisesta mitään ennen kahdeksaa ja sittenkin unen keskeytti ilmavaivat, joiden vuoksi kamalaa möngertämistä sängyssä, jonka vuoksi sitten pulautteli hurjia määriä maitoa ulos ja sitten olikin koko ajan nälkä. Nyt parin päivän aikana pulautusten määrä lisääntynyt kyllä huomattavasti ja joskus oikein kaaressa lentää. En tiedä syökö tyttö liian nopeasti vai johtuisko relatipoista, jos ne ei sovikaan vai mikä on..
Liikunta rajoittuu vaunutteluun täälläkin. Nyt on kyllä niin sateista, että siinä on loistava tekosyy jättää se vähäkin ulkoilu väliin. Pakko silti venytellä joka päivä, mulla on lumilautailijan polvet ja olkapäät, ei kestä muuten kanniskella vauvaa. Selkäkin menee ihan jumiin, kun en osaa edes imettää selkä suorassa. Lupaailen itselleni, että alan kyllä juoksulenkkeilemään taas, heti kun ei sada tai ole näin kuuma tai aurinkoista tai vastatuuli tai väärän väriset alusvaatteet tai.. onhan näitä tekosyitä.
Välilihan leikkaus tehtiin, 2 tikkiä sain. Viikossa tai kahdessa sanottiin tikkien sulavan pois, mulla hävisi reilussa viikossa.
Ihmeellistä tämä äitiys, oppii koko ajan uutta. Esmes tänään sen, miksi niin monella perheellisellä on farmariauto. Ensimmäistä kertaa piti nimittäin saada mukaan vauva kaukalossa ja vaunut. Vaunujen runko menee takaluukkuun, mutta se koppa ei sitten mahdukaan. Eli se on laitettava kaukalon kanssa takapenkille. Kyllähän se nyt menee, kun vauvan kanssa kahdestaan kurvaillaan, mutta mitä jos olis toinen lapsi ja mies. Tai vaikka mies ja sisko mukana. Eikä mun auto nyt niin pieni edes ole, normaali 5-ovinen. Oon haaveillut pienestä ja näppärästä kaupunkiautosta kakkosautoksi Italiaan, mutta mies ei takuulla omasta egonjatkeestaan luovu, että kai sen kauppakassin on sitten oltava jotain kuormurin kokoa, että saadaan jotain muutakin sinne mahtumaan kun vaunut. :/ Toinen vaihtoehtohan olis ostaa vaunut järjellä eikä tunteella, sellaiset pienemmät, mutta eihän se järjen käyttö minulle sovi. Enkä silti vieläkään tiedä, miksi se farmariauto on niin usein sininen tai vihreä Volvo. Ehkä sekin mysteeri tässä vielä ratkeaa..