Toukokuiset 2020

Pahoittelut @Karvakorvat :( Voimia !

Onnea Satsuma13 ultrauutisista :love:

Mulla on nyt jotkut piinaviikot. On siis kaks aikasempaa keskenmenoa ja jotenkin tälleen kahdeksannella viikolla ne aina muistuu mieleen. Aamulla oli hiukan rusehtavaa tuhrua pikkareissa, niin eiköhän siitä jo paniikki jo melkeen päässyt valloilleen. Oli pakko käydä lukemassa vanhoja päikkyjä miten ne km:t meni, eikä kyllä nyt onneks oo semmosia oireita silti toistaseksi.

Että tää alkuraskaus on ihan kakkaa, kun ei osaa luottaa yhtään mihinkään :poop:

7+1
 
Nyt ois aika varattu ens viikon perjantaille "neuvolaan". Mäkin oon ulkosuomalainen niin menee vähän eri lailla nää. Edelleen niin epätodellinen olo tästä, suorastaan jännittää! Mut arvelen että käynnillä ultrataan joten ehkäpä sitten tulee asiasta vähän konkreettisempaa.

Mua paleltaa jatkuvasti ja muistelisin et mulla ei oo aiemmissa raskauksissa ollut tätä että joka päivä etoo useamman kerran ja silloin joutuu ottamaan aina jotain syötävää että helpottaa.

Täällä 6+4.
 
@Marsikka hauskaa, toinenkin ulkosuomalainen! Oletko saanut lapsesi Suomessa vai nykyisessa asuinmaassasi- onko systeemi sulle tuttu ennestaan? Mulla nuorempi syntyi taalla, joten periaatteessa tiedan meiningin... Mies tosin valaytteli etta jos kaikki menee hyvin, ma voisin synnyttaa Suomessa. En tieda oikein miten suhtaudun ideaan. En ota viela mitaan miettimisia liian tosissaan, kaikki on niin aikaista!

Ma olen joka toinen paiva tuhannen vasy, ja joka toinen paiva saan jostain energiapiikin. Tanaan on ollut se energinen paiva. Katotaan miten huomenna...

Mites se menikaan, jos listaan lisataan... voi lisata. Voihan sen sielta poistaakin jos huonosti kay.

VihreeTee/3.lapsi/38v/la06.05
 
@Hempuliini mulla ainakin toimii toi terveyskylä, sain ultran varattua sieltä. Tosin neuvolan jälkeen meni reilu vuorokausi, että tuli ne omat polut sinne.

Ekassa neuvolassa tosiaan kävin viime torstaina, laskeskeli hedelmöittymisen mukaan että viikkoja olis ollut sillon 9+3, eli tänään 10+0. :) laskettu aika tällä hetkellä 4.5.2020. Eka ultra 22.10.
Mulla kans sellasta pientä etovaa oloa koko ajan, joka helpottaa sit kun syö. Paino jo noususuunnassa, nyt pakko yrittää napostella sit hedelmiä yms. ettei ihan överiksi mene :S kestovitutus on ja pysyy, en tiedä kauan tattiotsasena pystyn nykystä hoitotyötäni tekemään, ennenku tulee potkut :D lähinnä siis tuntuu että idiootteihin potilaisiin tulee purettua sitä vitutusta, vaikka se on väärin, tiedän sen, mutta vaikka kuinka yritän hillitä itseäni, välillä tulee sanottua vähän liiankin suoraan ja kärkkäästi :unsure: ennen raskautta oli kyky sanoa suoraan nätisti. Jos tää ei tästä ala helpottaa, pakko käydä työterveydessä jos sais korvaavaa työtä, ettei tarvis olla potilaiden kanssa tekemisissä...
 
Soitin äsken neuvola-ajan. Nousi ketutuskäyrä ihan tappiinsa heti. Mun mielestä uudelleensynnyttäjien ei tarvis käydä neuvolassa ku kaks kertaa ja sit vois omatoimi-mitata paineet ja sticksata pissit jne. muuten. Mä niin inhoon mennä sinne mitattavaks ja käymään läpi niitä iänikusia asioita joka kerta. Ja jotenkin inhottaa jakaa kaikenmaailman intiimiasioita jollekkin random"tädille", joka meijän tapauksessa ei oo ees täti, vaan tyttö. Yhyyhy. Just kun olin tyytyväinen kun kuopuksen neuvolat on enää kerran vuodessa, niin nyt tätä sitte saa taas kärsiä urakalla.

Tää on nyt ihan valitusviesti, mut arvatkaa oonko meinannu kuolla täällä, kun toisella koiralla on kakspäivää ollu ripuli ja sitä ihteään ollu sitte siellä sun täällä. Tällä hajuherkkyydellä, ei oo ihan hirmukivat olot olleet :sick:

7+2
 
@Hempuliini mulla ainakin toimii toi terveyskylä, sain ultran varattua sieltä. Tosin neuvolan jälkeen meni reilu vuorokausi, että tuli ne omat polut sinne.

Ekassa neuvolassa tosiaan kävin viime torstaina, laskeskeli hedelmöittymisen mukaan että viikkoja olis ollut sillon 9+3, eli tänään 10+0. :) laskettu aika tällä hetkellä 4.5.2020. Eka ultra 22.10.
Mulla kans sellasta pientä etovaa oloa koko ajan, joka helpottaa sit kun syö. Paino jo noususuunnassa, nyt pakko yrittää napostella sit hedelmiä yms. ettei ihan överiksi mene :S kestovitutus on ja pysyy, en tiedä kauan tattiotsasena pystyn nykystä hoitotyötäni tekemään, ennenku tulee potkut :D lähinnä siis tuntuu että idiootteihin potilaisiin tulee purettua sitä vitutusta, vaikka se on väärin, tiedän sen, mutta vaikka kuinka yritän hillitä itseäni, välillä tulee sanottua vähän liiankin suoraan ja kärkkäästi :unsure: ennen raskautta oli kyky sanoa suoraan nätisti. Jos tää ei tästä ala helpottaa, pakko käydä työterveydessä jos sais korvaavaa työtä, ettei tarvis olla potilaiden kanssa tekemisissä...
Kanattaa ottaa puheeksi jos huomaat jo ite ettet pysty käyttäytymään asiallisesti potilaille, ei olis hirveen kiva menettää työpaikkaa raskauden takia ku ei noille hormooneille oikein mahda mitään :poop:. Toivottavasti helpottaisi toisella kolmanneksella, itellekki varmasti rankkaa jos on kestovitutus, kovasti tsemppiä ja pitkää pinnaa vaikeisiin tilanteisiin :love:

Tää alkuraskaus on vähän tällästä oottelua, ei oikein oo mitään sanottavaa tai kirjotettavaa. Välik unohtaa koko raskauden ja sit taas pahaolo muistuttaa asiasta :LOL:
 
@Hempuliini mulla ainakin toimii toi terveyskylä, sain ultran varattua sieltä. Tosin neuvolan jälkeen meni reilu vuorokausi, että tuli ne omat polut sinne.

Ekassa neuvolassa tosiaan kävin viime torstaina, laskeskeli hedelmöittymisen mukaan että viikkoja olis ollut sillon 9+3, eli tänään 10+0. :) laskettu aika tällä hetkellä 4.5.2020. Eka ultra 22.10.
Mulla kans sellasta pientä etovaa oloa koko ajan, joka helpottaa sit kun syö. Paino jo noususuunnassa, nyt pakko yrittää napostella sit hedelmiä yms. ettei ihan överiksi mene :S kestovitutus on ja pysyy, en tiedä kauan tattiotsasena pystyn nykystä hoitotyötäni tekemään, ennenku tulee potkut :D lähinnä siis tuntuu että idiootteihin potilaisiin tulee purettua sitä vitutusta, vaikka se on väärin, tiedän sen, mutta vaikka kuinka yritän hillitä itseäni, välillä tulee sanottua vähän liiankin suoraan ja kärkkäästi :unsure: ennen raskautta oli kyky sanoa suoraan nätisti. Jos tää ei tästä ala helpottaa, pakko käydä työterveydessä jos sais korvaavaa työtä, ettei tarvis olla potilaiden kanssa tekemisissä...
Siis onpa outoo oon viime viikosta asti yrittäny kirjautuu sinne niin heittää vaa tunnusten jälkee tyhjälle sivulle.‍ Huoh!
 
Viimeksi muokattu:
@Kiira29 kiitos :love: kyllä mä yritän vahvasti luottaa siihen, että tää helpottaa tästä. Joskus.

@Hempuliini mä ainakin sain neuvolasta sellasen lapun mis oli ohjeet kirjautumiselle ja sit teknisen tuen numerot. Kannattaa soitella johki jos tolleen tekee. Tai ootko koittanu toisella laitteella kirjautua?

Tänään sit tuli ihan romahdus töissä, työkaverille onneks. Se pakotti olemaan huomisen pois töistä ja soittaa neuvolaan/työterveyteen/ta:lle. Helpotti, kun sai itkeä ja puhua. En tiedä miks tää elämä on nyt niin vaikeeta.

Verikokeissa kävin tänään, sano, että noin viikko menee niissä tuloksissa - siis myös niissä missä ne tutkii niitä kromosomi-juttuja tai mitä lie. No kuitenkin, et onks kohonnu riski et tää oliski down-lapsi. Ootteko te miettiny, et mitä tekisitte, jos selviäis, että lapsella on downin syndrooma tai muu kehityshäiriö?
 
Ollaan miehen kans puhuttu että jos selviis varhaisessa vaiheessa et olis vammainen lapsi, niin varmaan keskeytettäisiin. Työskennellään molemmat paikassa jossa näemme kehitysvammaisen elämää ja itse näen varsinkin laidasta laitaan; niitä joilla on aina hauskaa ja ihanaa, ja niitä jotka makaa porkkanana sängyssä ja ovat maanneet jo vuosikymmenet, ja valitettavasti olemme liian tietosia mimmoista se on :(

Tosin nyt vaan jännätään että pysyykö kaveri matkassa kun olen saikulla uhkaavan keskenmenon vuoksi. Tää on jotain niin kamalaa, mieli on ihan nollassa koko ajan, kauhuskenaariot pyörii päässä eikä osaa ajatella positiivisesti tästä raskaudesta ollenkaan, kun pelottaa niin paljon. Perjantaina on seurantaultra jossa katsotaan onko vauva pysynyt mukana maanantain verenvuodon jälkeen :( oli hän kasvanut 7mm viikossa ja sydän siellä pampatti, mutta eipä se ole tae millekään
 
Tsemppiä @Mymmeli27, täällä peukut pystyssä, että kaikki on hyvin !

Mulla on tullu kahtena päivänä pyyhkiessä ihan hailukkaa verta hiukan paperiin ja oon siitäkin aika säikkynä. Mulla ei oo noissa kolmessa onnistuneessa raskaudessa tullut ikinä mitään vuotoja, ne mitkä on vuotaneet on menny kesken. Aika pelottavaa, vaikka tietääkin et voi olla ihan normaalia. En tiiä pitäskö sitä sittenkin varata ultra-aika....

Mut jotain positiivistakin, meillä ei haise enää koirankakka :LOL:
 
Ihan kamalaa edes ajatella, että joutuisi tekemään päätöksen raskauden keskeyttämisestä kromosomipoikkeavuuden vuoksi. En osaa sanoa mitä tekisin, varmasti riippuisi myös löydöksestä. Toivon ettei tarvitse sellaista päätöstä tehdä.

Onkohan täällä muita jotka ovat huolissaan keskenmenosta tai esimerkiksi tuulimunasta? Itsehän en mennyt varhaisultraan ja ensimmäinen ultra onkin ensiviikon perjantaina (silloin viikkoja 11). Mulla raskaisoireet väheni huomattavasti viikon 7 jälkeen ja mietin jatkuvasti sitä voisiko olla kkm. Pahoinvointia ei juurikaan ole sen jälkeen ollut, ainoastaan hieman ongelmia syömisen kanssa. Ei ole tarvinnut ravata yhtään vessassa, rinnat eivät ole enää kipeät ollenkaan.. Olenko vain onnekas vai jakaako joku muu samanlaisia huolia?

Kävin alkuviikosta otattamassa raskausajan verikokeet ja olinkin aika puulla päähän lyöty kun hemppa oli tippunut aivan viitearvojen alarajalle. Sattumalta olin käynyt hedelmöityksen aikoihin muista syistä verikokeissa elokuussa ja silloin hemoglobiini oli tullut 150 korvilla. Mulla on aina ollut korkea hemppa ja noin raju pudotus tässä ajassa tuntuu aika hurjalta. Muilla kokemuksia? Ei ole vielä puutosta, mutta tällainen muutos pistää mietityttää olisiko syytä seurata..
 
Me ollaan kans miehen kanssa juteltu, että keskeytykseen päädyttäisiin, jos näyttäisi siltä, että lapsella ei ole kaikki ok. Juurikin, kun on nähnyt mitä se voisi olla..

@Taivaanvuohi sama täällä, pelkään myös keskeytynyttä keskenmenoa älyttömästi. Joskus kuukausi sitten tuli hiukan rusehtavaa paperiin pyyhkiessä, sen jälkeen raskausoireetkin alkoi lieventyä. Kahden viikon päästä ensimmäinen ultra, täytyy vaan sinne asti yrittää sinnitellä. Nyt oon yrittänyt ajatella, että kaikki raskaudet on yksilöllisiä ja ehkä sitä itse pääsisi noiden fyysisten oireiden suhteen helpommalla..
Eikös alhainen hemoglobiini ole yksi ns. raskausoireista, jotkut voi joutua lisärautaa syömään?
 
@kaktus- hui, uskon että on pelottavaa kun ynnäilee päässä yhteen juuri noita oireita ja vielä vuotoa, todella ahdistavaa! Mulla ei ole ollut mitään vuotoa koko aikana, mutta juuri tuo raskausoireiden yllättävä väheneminen.. Ensiviikolla sitten näkee. En tiedä mitä ajatella jos ei olekaan hyviä uutisia :/

Olin kyllä lukenut hempan tippumisesta raskausaikana ettei ole mitenkään harvinaisuus, mutta näin lyhyessä ajassa korkea pudotus tuntuu vaan hurjalta! Toivottavasti ei tipu paljon tästä enempää. En haluaisi joutua syömään lisärautaa kun olen kuullut siitä huonoja kokemuksia.
 
@Taivaanvuohi joo, stressaavaa tämä kyllä on ollut. Mutta onneksi vuotoa ei tosiaan ollut paljon. Ja mulla kyllä mielialat vaihtelee ihan hulluna, itken kaikelle ja liikenteessä oon ihan rattiraivo, keskisormet viuhuu :ROFLMAO:
Suurin osa raskauksista kuitenkin menee ihan hyvin, niin toivotaan, että on sun pikkunen pysynyt matkassa :love:
Mitä huonoja kokemuksia oot kuullut rautalisästä? Mä joskus söin rautatabletteja, ei oikeestaan muuta tullut kuin tummempaa ulostetta.
 
Juu pelkään kyllä keskenmenoa ihan älyttömästi, oonkin välillä vollottanut hysteerisesti. Viimeyön näin painajaisia ja kaks kertaa juoksin vessaan kahtoo että tuliko verta unessa vai oikeasti.
Huomenna ois se kontrolli ultra, pelottaa vietävästi!
 
Hei, tutun kuulosta juttua täällä.
Mä oon ollu muutaman päivän poissa, sain todella voimakasta alaselkäkipua ja siihen päälle hieman ruskeaa limaista vuotoa pyyhittäessä. Pelästyin, olin varma että keskenmeno. Tänään ultrassa kuitenkin sydän sykki ja jalat potki. Helpotti, mutta tosi pelottavalta tuntuu, ihan ettei uskalla edes aivastaa ettei mitään käy. Pitäis vaan uskoa että ei sille itse sitten mitään voi jos kesken menee. Ihanaa kuitenkin oli pieni nähdä. Mulle sanottiin ettei tässä ole nyt mitään uhkaa tai uhkaavaa, liekö halusi vain rauhoitella ja säästää stressiltä.

9+4
 
Mulla se ultratäti oli päivystäjä, venäläinen hoono soomi nainen. En meinannu saada ees selvää mitä se sano. Sanoi asiat töksäytellen ja tuntu et olisin ollu vaan sarjatuotantoo ja äkkiä ulos. Eka hän sanoi että sydän sykkii, näetkö. Sit huokaisin ja sanoin että mistä veri tulee, niin sanoi vain "uhkaava keskenmeno. Sairaslomalle. Kysymyksiä?" sit olin vaa hämmentyneenä niin sanoi että menkää oottaa aulaan. Ei antanu ultrakuviakaan mukaan vaikka tulosti 3. Mä toivon että ei oo kyseinen nainen huomenna mun lääkärinä, niin saidin kyseltyä asioita mitkä mietityttää, jos tämä kaveri on vielä matkassa!
 
@Kiira29 kiitos :love: kyllä mä yritän vahvasti luottaa siihen, että tää helpottaa tästä. Joskus.

@Hempuliini mä ainakin sain neuvolasta sellasen lapun mis oli ohjeet kirjautumiselle ja sit teknisen tuen numerot. Kannattaa soitella johki jos tolleen tekee. Tai ootko koittanu toisella laitteella kirjautua?

Tänään sit tuli ihan romahdus töissä, työkaverille onneks. Se pakotti olemaan huomisen pois töistä ja soittaa neuvolaan/työterveyteen/ta:lle. Helpotti, kun sai itkeä ja puhua. En tiedä miks tää elämä on nyt niin vaikeeta.

Verikokeissa kävin tänään, sano, että noin viikko menee niissä tuloksissa - siis myös niissä missä ne tutkii niitä kromosomi-juttuja tai mitä lie. No kuitenkin, et onks kohonnu riski et tää oliski down-lapsi. Ootteko te miettiny, et mitä tekisitte, jos selviäis, että lapsella on downin syndrooma tai muu kehityshäiriö?
Soitin seulontayksikön kautta kun ei mul se sivu toimi vielkää.
 
Ihan kamalaa edes ajatella, että joutuisi tekemään päätöksen raskauden keskeyttämisestä kromosomipoikkeavuuden vuoksi. En osaa sanoa mitä tekisin, varmasti riippuisi myös löydöksestä. Toivon ettei tarvitse sellaista päätöstä tehdä.

Onkohan täällä muita jotka ovat huolissaan keskenmenosta tai esimerkiksi tuulimunasta? Itsehän en mennyt varhaisultraan ja ensimmäinen ultra onkin ensiviikon perjantaina (silloin viikkoja 11). Mulla raskaisoireet väheni huomattavasti viikon 7 jälkeen ja mietin jatkuvasti sitä voisiko olla kkm. Pahoinvointia ei juurikaan ole sen jälkeen ollut, ainoastaan hieman ongelmia syömisen kanssa. Ei ole tarvinnut ravata yhtään vessassa, rinnat eivät ole enää kipeät ollenkaan.. Olenko vain onnekas vai jakaako joku muu samanlaisia huolia?

Kävin alkuviikosta otattamassa raskausajan verikokeet ja olinkin aika puulla päähän lyöty kun hemppa oli tippunut aivan viitearvojen alarajalle. Sattumalta olin käynyt hedelmöityksen aikoihin muista syistä verikokeissa elokuussa ja silloin hemoglobiini oli tullut 150 korvilla. Mulla on aina ollut korkea hemppa ja noin raju pudotus tässä ajassa tuntuu aika hurjalta. Muilla kokemuksia? Ei ole vielä puutosta, mutta tällainen muutos pistää mietityttää olisiko syytä seurata..
Usein hempan ei kyl pitäs alkuraskaudes tippuu jos tippuu niin voi olla et on hematoomaa tai jotain et vuodat sisäsesti jos yks kaks romahtanu. Mul yhes km oli hematoomaa vaik en edes erityisesti vuotanu verta. Mul oli itellä anemia edellises raskaudessa sain suonee rautaa lopulta. Ei lisä raudas kyl oo mitään jos sitä pystyy syömään mä taas oksensin niin en voinu.
 
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00882

Mulla siis myös aneeminen olo, oireet viittaavat alhaiseen ferritiinitasoon. Selvinnee ensi viikon perjantain labroissa. Alkuraskaudessa hemoglobiinin lasku on aika tavallista, sillä kun verimäärä kasvaa niin hempglobiinin määrä vähenee. Kannattaa kokeilla rautalisää.

Me käytiin viime viikon perjantaina ultrassa, kaikki oli hyvin :love: Pieni vastasi 7+6 eli täysin viikkoja ja päiviä.
Pahoinvointi, väsymys ja suolisto-ongelmat ovat tällä hetkellä avainasemassa. Aikamoista päivästä toiseen kahlausta ollut tämä viikko.

Ensi viikolla pitäisi kertoa lapsille raskaudesta ennen kuin lähdetään reissuun, sillä reissussa tulisi äidilleni kertoa että hänelle on syntymäpäivälahja luvassa - LA on siis hänen syntymäpäivänään :D Jännittää lasten ja äitini reaktiot :geek:
 
Kiva kun taalla on suht aktiivista keskustelua!

Ma aloin lukea kirjaa raskaudesta ja synnytyksesta. Se on ehka suunnattu enemman heille jotka vasta yrittaa raskautta, mutta mukava palauttaa mieleen kropan toimintoja ja millaista huolenpitoa se tarvitseekaan. Nyt olen taas puoleksi kipeana- toinen kerta tan raskauden alkuun, ja vahan harmittaa ja huolettaa. Entas jos taa on nyt tallasta kokoajan? En myoskaan uskalla nyt oikein laakita itseani mitenkaan, vitamiineja vain popsin. Ja hoyryhengittelen.

Mulla ikani takia huolettaa kylla kaikenlaiset riskit ja vauvan terveys. En ole aikaisemmissa raskauksissa tehnyt esim lapsivesi tutkimusta, mutta nyt olen miettinyt etta voisin sen tehda. Laakari tosin totesi etta sen kannattaa tehda vain jos ultraava laakari toteaa rakenneultrassa jotain poikkkeavaa. Keskenmeno ei jonkin takia juuri nyt pelota. Onhan niita ollut, ja yksi niista oli ylempana keskusteltu keskeytynyt keskenmeno. Olen aina ollut hyvin yksinkertaisessa uskossa etta luonto on viisas, ja keskenmeno tulee jos on ns tarpeen. Laakari totesi mulle samaa talla viikolla.

Kuinka te muut syotte ja liikutte? Mun tekisi mieli laittaa pystyyn terveellinen ryhtiliike syomisten osalta, mutta viela en ole saanut aikaiseksi, koska vaikka pahoinvointi ei ole ollut mitenkaan suurta, on kylla kuitenkin yokottanyt ihan tarpeeksi jos en ole syonyt usein. Sen paalle vasymys painaa, enka ole kokoajan jaksanut tehda ruokaa... muutaman kerran ollaan vaan tilattu kotiin ruokaa. Lahtotilanne painon kanssa on hiukan ylakanttiin nyt raskauden alussa jo, mika vahan kauhistuttaa, silla edellisilla kerroilla olen ollut hyvinkin normaalipainoinen alusta alkaen. Kuinka nyt voisi jotenkin liikkua ja syoda silleen fiksusti (kunhan taa alkuvasy ja kuvotus laantuu), etta ei menisi ihan overiksi... Olen aiemmissa raskauksissa kerannyt ihan reippaasti painoa kummallakin kerralla. Ja liikkunut kokoajan ihan hyvin. Mulla ei mikaan muodikas ja super aktiivisen ihmisen 8-10kg painonnousu ole ollut mitenkaan mahdollinen (nakojaan). Mut nyt en kylla enempaa toivoisi!!
 
Helou taas kaikille :)

VihreäTee: Mä syön nyt todella huonosti. Mulla on ollut raskausdiabetes kaksi kertaa ja olen sata varma, että kärsin siitä nytkin. Eli pitäis syödä siis tosi järkevästi. Mut tän pahoinvoinnintakia on tosi vaikeeta löytää yhtään mitään syötävää, saati sitten vielä sellaista mikä ois hyvä mun verensokereille. Muutaman kerran oon alkanu syömään jotain ja ollut pakko lopettaa muutaman haukun jälkeen, kun meinaa tulla ylös. Oikeestaan kaikki liha, kaikki vihreet kasvikset, kanamuna, rahka...Toki myös vaaleet leivät yököttää. Mut siis voisin syödä vaan jotain kaurapuuroa ja perunoita ja makaroneja ja ne nyt ei sattuneesta syystä oikeen ois hyväksi. Mut joo, oottelen, josko tää olo helppais niin vois tehdä jotain asian hyväksi. Kahdessa viime raskaudessa olen laihtunut. Tässä oon kyllä lihonut. No saa nyt nähdä miten käy. Lähtöpaino on kyllä ihan taivaissa aikaisempiin verrattuna, olin päälle kuukauden dieetillä ja paljon ois ollu viel matkaa, mutta se plussa hyökkäs, niin siihen jäi sit se …

Liikkua oon nyt koittanut enemmän kuin normaalisti, se auttaa pahoinvointiinkin. Mut nuo mukulat ei oikeen auta tähän liikkumisen riemuun, kun lähinnä saavat stressikäyrät kattoon :D

Sain eilen hirveen migreenikohtauksen, vielä nytkin tuntuu pää "reunoilta" kipeeltä. Toivottavasti ei nyt ala nää yltymään, kun olin jo pitkän aikaa ilman. Viimeks mun synnytys käynnisty migreenikohtauksella ettei hirveen lämpimät muistot :D

Musta tuntuu et tää aika laahaa todella hitaasti. En tiä miten jaksan odottaa sinne nt-ultraan. Toivottavasti saan nopeesti ajan.

Oon muuten jo ostanu jo vähän jotain. Parit imetysliivit ja itkuhälyttimen. Molemmille on käyttöä muutenkin jos jotain kävis, niin uskalsin ostaa, varsinkin kun oli nyt niin hyvät alennukset et ois harmittanu, jos en ois ostanu. Ootteko muut jo hankkineet jotain :) ?

7+6
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä