Tositarina uskottomuudesta

[Ai]

Kyllä mä olisin tuolle vaimolle kertonu ja miehelle sanonu että tiiän mikä on meininki.
Mut se kertominen olis jääny siihen, ei sitä tarvis muille kailottaa... Varmasti häpeä ilman julkista nolaustakin tuolle vaimolle

Vieraalle ihmiselle menisit kertomaan asioita hänen yksityisestä elämästään? Saatko jotenkin oman pahan olosi sillä tyydytettyä?

se oliki vieras ihmine...sori en lukenu ketjua...

jos täysin ventovieras olis niin tuskin puuttusin...
tosin jos se olis ventovieras niin enhän mä sitten niitten asioista mitään voiskaan tietää

 

[ää]

Olisiko vaimo siis edelleen ollut tyytyväinen tilanteeseen kun miehensä ja tämän rakastajattaren 'suunnitelmallisesti' yritetty lapsi olisi syntynyt? Siina vaiheessa miehen kai olisi jokatapauksessa pitänyt valita toinen.

Tosi aiheellinen kysymys!

Ja jos nainen oli tyytyväinen tilanteeseen, miten hän muka voi suostua pelkästään suvun painostuksesta eroon. En siis usko, että oli täysin tyytyväinen, sai vaan viimeinkin puhtia jättää surkimusluuseripaska miehensä.

Toisen naisen kärsimykset ovat itseaiheutettuja, valitettavaa että voi huonosti, mutta pitäisi ajatella ennen kuin suostuu moisiin ällöttäviin kuvioihin.