Toivottomat haaveilijat kesästä nauttien!!!

ohhoh helevata mikä viikonloppu. venetsialaiset oli ja meni ja kadonneitten tavaroiden arvo liikkuu siinä 500 ? paikkeilla sakkoineen.oli mies vähän innostunu ku ei ollu ymmärtäny juoda niinku ihmiset... aina välillä tapahtuu sellasta että kun tuo on ottanu aivan liikaa sitä ei heti huomaa, ei kerkee kontroloimaan sen juomista ja sitte se on menoa... mutta ei mitään pahaa ellei jotain hyvääkin...

vaikka vaikutti siltä että lainapuheet oli ja meni ( koska mies soitti yhelle takaajalle keskellä yötä ja huus sille ties mitä idioottimaista, se kävi tosin heti aamusta pyytämässä onteeksi ihan paikan päällä, ja ilmeisesti saiki sit anteeks ) käytiin me kattomassa yhtä uutta 4h+keittiö joka oli halvempi,isompi, paremmalla paikalla ja ihan ok kunnossa. saatanan anoppi tunki ittensä mukaan ja oli niinku ankkana tunkiolla ku se selitti miten se on "sisustusalalla" ( myy maalia ) ja että miten hienot kaakelit oli keittiössä ( oli muuten hirveet ) ja että vessa ja suihkutiloissahan ei tartte tehdä mitään remonttia ( juu ei )... no ni päätettiin sitte ottaa se, vaikka sanoinki että mä haluan sen aikasemman takia miettiä vähän.

lähettiin ajelulle ja mies selitti ihan innoissaan siitä talosta, mutta se tärkein kohta siis: " mehän voidaan alkaa täyttää ne muut huoneet lapsilla! "
juu nin voidaan mutta "koska"

vuoden sisään alkais sitte yritys mihin ihmeeseen mä säilön tän onnen tunteen????!! mä olen niin sekaisin!!

 

Sanoppas sille ukolle et eihän sitä edes tiedä että miten pitkään sitä tärppiäkin pitää odottaa.

Olen tuostakin miehelle monet kerrat puhunut ja samaten siitä, että mitä enemmän ikää tulee, niin mahdollisuudet heikkenee koko ajan. Varsinkin kun ne hedelmällisimmät vuodet on tosiaan jo takanapäin, vaan ei tuo tunnu käsittävän. Ei kai noi miehet näitä ymmärrä, kun ei niillä mikään biologinen kello tikitä. |O Tosiaan nyt sille kurssille pääsin, niin se loppuu joskus kesäkuussa. Toivon mukaan sen jälkeen löytäis pian töitä, niin mahdollisesti päästäis aloittamaan yritys vuoden päästä. Turhauttavinta tässä on just toi, ettei tosiaan tiedä, koska sen työpaikan onnistuu sitten lopulta saamaan. Kun oliskin tiedossa joku tietty päivä, mitä odottaa niin ois paljon helpompaa. :/

nibbler, teillä tilanne kyllä kuulostaa todella lupaavalta. Onnea vaan miehen pään kääntämisestä. Koita siltä mieheltä selvittää, että mikä sen pään sai kääntymään, josko siitä tiedosta olis apua meille muille.

 

mä uskon se oli kun mä kävin taistoon sen omilla aseilla sillä on tosi ärsyttävä tapa tapella ja kerran kun mä jäkätin tosta lasten teosta niin mä tappelin niinku se... sit mä olinki hiljaa viikon verran niin alko tulee pieniä vihjeitä.
ja se sano kyllä että se ei osannu kuvitella meille lapsia kun se ei ollu ajatellu että me ikinä muutettais isompaan. eli miehelle tuli sitten muuttokuume ja siitä se ajatus sit lähti

 

hippoli: Älähän nyt ei me sentäs niin vanhoja olla eiköhän se hedelmällisyys vasta 35 kohilla ala kunnolla laskemaan. Musta kyllä tuntuu et mulla tulee menee aika pitkään kun mulla on ollut ikäni aikaan kaikkea alapään häikkää ei siis mitään tauteja mutta vuoto ongelmaa kipujen kera.

Meidän isäntäkin totesi yksi päivä lohdullisesti 2 -3 vuotta yritetään ja jos ei kuulu siiirrytään eläkkeelle Mut määhän koetan vaikka 10 vuotta jos sikeseen tulee piruvie.

mitä teidän puolisot on adoptiosta mieltä? Meillä ei oikein lämpeä ajatukselle kun otin puheeksi että jos toista ei saada niin miten olisi adoptio, annettaisiin koti jollekkin lapselle jolta puuttuu koti ja rakastavat vanhemmat. Mä ite pystyisin rakastamaan toisen lastakin kuin omaani mut mies vähän mietti et osaisiko hän.
Mun mielestä kaikki mailma lapset ansaitsevat rakastavan ja turvallisen kodin.

 

Huomentapäivää!

nibbler, meillä haaveillaan omasta talosta eli meillä ainakin mies on asennoitunut siihen, että isompaan muutetaan. Tuo oma talo vaan vaatii sen että molemmilla kunnollinen työpaikka.

poika04, kyllä tässä alkaa tuntemaan itsensä jo vanhaksi. Kun tosiaan ei se lapsen saaminen ole mikään itsestäänselvyys. Mies vaan tuntuu ajattelevan, että kyllä sen lapsen ehtii sitten myöhemminkin. Kuitenkin lapsettomuutta on aika paljon tänä päivänä. Itsellä ainakin on pelko siitä, ettei sitä omaa lasta sitten saakaan.

Itse olen aina ajatellut, että jos ei sitä omaa lasta saa niin sitten tosiaan tuo adoptio olisi vaihtoehto. Miehestä en tiedä mitä siitä ajattelee. En taida edes uskaltaa kysyä. Sen mielestä menen aina muutenkin liikaa asioiden edelle. Ja taitaa tuo adoptoiminen vaatia senkin, että on naimisissa. Ja sehän on toinen asia mistä meillä ollaan eri mieltä. :kieh: Mä olisin hyvin mielelläni rouva, mutta miehen mielestä naimisiin menossa ei ole mitään järkeä. |O

 

Heippa kaikille...

Loma takana ja töihin palasin tänään.. Juuri tänään sovin kaverin kanssa, että hän tulee meille kylään maanantaina.. Kun kulta on iltavuorossa..

Nyt alkaa väsyttämään ja aamulla pitäisi lähteä aikaisin liikenteeseen ja hesaan yhteen kokoukseen.. Juna lähtee 6.38 joten herätys näin loman jälkeen aikaisin..

KP

 

Kirpakkaa lauantaiaamua kaikille!
Se olis nyt syyskuu ja syksy siis alkanut. Auton ikkunaa onkin saanut rapsutella jäästä tällä viikolla. En olis uskonut että syksy tulee ihan näin pian.
Nibbler: onnittelut sinne :flower: Miehen pää on nyt sitten käännytetty. Tosi mahtavaa! Onnittelut myös asunnon löytymiselle.
Mulla on vähän sekava fiilikset kaiken kanssa. Mietitään edelleen sitä ulkomaillelähtöä, toisaalta en haluais lähteä (mitä mä siellä teen kun ukko on töissä pitkää päivää...) mutta olishan se silti ihanaa. Ja toisaalta haluaisin pysyä täällä, kun ei muuttokaan houkuta ja katsoa mahdollisuuksia täällä. Jotain meidän elämässä varmasti tulee tapahtumaan tässä syksyn aikana (oli se sitten vaan vaikka autonvaihto), siitä voi olla varma. Mutta en oikeasti tiedä että mitä... :/ Vauva-asian kanssa ei edistystä suuntaan tai toiseen. En ole asiasta ukolle puhunut, oikeastaan se on ottanut puheeksi vauvat ja lapset kysyessään tuttaviemme kuulumisia. Mulla on pahin vauvakuume mennyt taka-alalle, koska töissä ei ehdi asiaa murehtimaan ja työ onkin taas vienyt kaiken ajan, että kun kotiin pääsee päivän päätteeksi, niin käyn suihkussa ja sitten suunnilleen nukkumaan. Varmaan ihan tervettä ajatella joskus jotain muutakin.
Nyt mä jatkan tästä eteenpäin... Palataan ja Hipolle tsemppiä kurssille!

 

Hei kaverit!

Ajattelin kirjoittaa tännekkin kunnolen tänne aika pitkään kirjoitellut kuulumisia ja haaveillut teidän kanssa. Eli eilen se sitten tapahtui sain kaksi ihanaa viivaa testiin. Nyt puolestaan pelottaa että meneekö kaikki hyvin ja että lähteekö papusemme kasvamaan..parin viikon päästä menen yksityiselle ultraan katsomaan onko papu kasvanut ja onko se oikeassa paikassa.

 

voi poika onneks olkoon tosi paljon!! :flower: sehän on ihanaa!
tarrasukkia ja jeesusteippiä poika juniorille ja toivon mahdollisimman vähän raskauspahoinvointia sinulle

täällä meillä tätä samaa... mies selitti taas "lapsilleen" eli kissoille miten se TARTTEE saada vauvan... en kehannu sanoa sulotukselle että niitä lapsia ei voi retuttaa ja heitellä samalla rakastavalla tavalla ku kissojansa, ainakaan puoleen vuoteen

joo o... kuvittelen ittelleni kauheesti raskausoireita ja tiedostan ne itsekkin ihan idioottimaisiks menkat ei oo edes tulossakaan kahteen viikkoon ja nyt mulla on muka ties mitä oireita heikohkosta linea negrasta eriltä haisevaan hikeen.... ei mee mullakaan hyvin, mutta aina sitä toivo saa

vanhaa kämppää ei oo saatu myytyä .. haluisitteko ostaa vaikka kesämökiksi

 

Onnea poika04! :flower: toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun asti.

Ei pariin päivään päässyt tänne ollenkaan, kun äippä oli kylässä ja kuljettiin sitten sukulaisia kattomassa. Nyt takas linjoilla taas. Vauvakuume ei kyllä hellitä yhtään. Onneks maanantaina alkaa se kurssi niin saa muuta ajateltavaa välillä ja kuluu sitten päivätkin nopeammin.

 

hei kaikille!!

töihin on palattu oikein kunnolla, ja nyt sitten taas joku ihana sijainen on mokannut ja teettänyt työtä enemmän kuin tarpeeksi näin yötä ajatellen.. Nyt mun täytyy koko yö juosta mittaamassa verensokeria yhdeltä mammalta..
Mutta nyt kohta lääkekierrolle.. Kunhan työkaveri tulee vaatteita vaihtamasta.. niin saan avaimeni takaisin.. Enkä jää minnekään vahingossakaan lukkojen taakse..

Vanha tyäkaveri ja ystäväni otti yhteyttä pitkästä aikaa ja juteltiin.. Hän on nyt sitten vk 17 menossa raskaana ja olin niin kateellinen.. Vaikka mulle on luvattu se lapsi/lapsia niin siltikään ei jaksaisi odottaa.. Vaikka kullan kanssa on niin ihanaa kahdestaankin, mutta silti...

KP

 

tein meille uuden pinon joten kirjoitelkaa sinne.. KP