Minulla esikoinen jo 13 vuotias. Piti hieman kauemmin odotella,että aika kultaa muistoja.Tajunnavirtaa tältä aamulta; en tiedä millaiset tilanteet teillä muilla on, onko suurin osa esikoista odottavia, mutta tajusin juuri että ihan mahtavaa taas tää vauvahömpötystouhu!!
Siis tarkotan sitä että nyt selkeesti itsellä on taas, kuten esikoisenkin kohdalla se olo että "aika on oikea". Esikoinen täyttää ensi kuussa 4v. ja minusta ei olisi ollut klassiseen 2v. ikäeroon vaan halusin odottaa tätä että ensimmäinen on jo vähän isompi ja "aika on kerennyt jo vähän kullata" niitä vauva-aikoja
Tätä oloa olen odottanut; on jo kerennyt usemman vuoden nukkumaan hyvin, ollut takaisin työelämässä jo 2 vuotta ja saanut sitä omaa elämää tässä välissä takaisin. Nyt on sellainen olo että jaksaa ja on ihan 110% innostunut taas kaikesta; ovuloinnista lähtien ja kuume on kova! Seuraavakin tulokas on siis tekemällä tehty ja todella toivottu!
Toki tiedän että toisilla tulee vauvakuume jo heti kun synnäriltä pois kävellään Itsellä taas oli ekan vuoden sellainen olo että never again!
Meillä on ollut hieman hankala taival,olin yh ja kolme eri diagnoosia lääkäripapruihin esikoinen saanut tässä vuosien varrella,joten jossain vaiheessa ajattelin,että en vain jaksa samanlaista matkaa uuden vauvan kanssa.
Nyt olen jutellut lääkäreidemme kanssa ja he vakuuttavat,että on tosi pieni mahdollisuus,että periytyisi nämä diagnoosit ja rohkaisivat yrittämään.
Ja mikäs tässä maailmassa on varmaa, joten olen valmis uuteen vauva-arkeen.
ja sama fiilis kuin sinulla,olen tosi innostunut kaikesta.Pikku tanssimoovit heitin tuossa,kun sain ovistestini ja heti testasin kaksi saman vahvuista viivaa.Wohoo!