Toiveena vauva 2017-2018

Aamulla tuli vessassa käydessä paperiin verinen viiru. Päivällä taas ruskeaa tuhrua vähän. Nyt taas tuli vähän verta pissalla käydessä. Kuinka kauan teillä muilla on kestäny kiinnitysvuoto ja paljonko sitä on tullu? Jos toi nyt on sitä kiinnitysvuotoa. Esikkoa kun aloin odottaan niin en muista et kiinnitysvuotoa olis tullu ollenkaan...

Ja siis nyt kp 23 ja dpo 9 :)
 
Haamujenhaamusta tai haaleanhaaleasta viivanpaikasta innostuneena ja toiveikkaana maailma tuntui pienen riidanpoikasen päätteeksi romahtavan, kun aamun pienet tuhrut on vaan iltaa kohden muuttuneet menkoiksi, eli kp1. No, uusi vuosi uudet kujeet vai miten se meni.(n)
 
Onnea kaikille plussanneille! (y)

Täällä ei näy eikä kuulu menkkoja mut nyt ku tarkemmi muistelen niin viime viikkona ja tälläki iskee armoton väsy kesken päivää.Tänäänkin nukuin 15-18.30 kun oli aivan pakko! :unsure:

Mutta juuh jos menis nukkuu että heräis ehkä virkeenä aamulla tai sitte ei :sleep:
 
Aamulla tuli vessassa käydessä paperiin verinen viiru. Päivällä taas ruskeaa tuhrua vähän. Nyt taas tuli vähän verta pissalla käydessä. Kuinka kauan teillä muilla on kestäny kiinnitysvuoto ja paljonko sitä on tullu? Jos toi nyt on sitä kiinnitysvuotoa. Esikkoa kun aloin odottaan niin en muista et kiinnitysvuotoa olis tullu ollenkaan...

Ja siis nyt kp 23 ja dpo 9 :)
Voisko olla menkat tuloillaan? Tietty kiinnittymisvuoto olis parempi vaihtoehto(y)
Sitä kiinnittymisvuotoa tuntuu olevan niin paljon erilaisia kokemuksia mitä täältä oon lukenut. Toisilla kertatippa toisilla useampi päivä vuotoa. Sullahan ovistestit viittas ovista 26-27.11 eli nyt olis dpo10-11
Vai oonko ihan hakoteillä o_O
Toivotaan parasta, ilmoittele(y)
 
Ai kauhee onks mun kierto noin pitkällä jo! Johan tässä aletaan sit menkkoja odottaan. En ole tässä kuussa edes osannut kamalasti ajatella olisko tärppiä käynyt. Kai sitä ajattelee tuomion tulleen ja odottaa vaan sitä ivf hoitoa.
 
Huomenta! Mitekuukaus voiki olka näin väsyny..ei millää meinaa pysyy hereillä :sleep:

Mutta jos sitä tänää kävis ostaa sen testin ja tekis sit huomenna sen.
Ollaan niinku samoissa suunnitelmissa huomisen suhteen.

Mä olen ollu tosi kova nukkumaan tässä viime aikoina. Nukkumaan käyn kahdentoista aikaan ja herään aina siinä noin 9.50.. Mutta sekin johtunee ihan vaan tästä vuodenajasta, uskoisin. Pitäisi ostaa vitaamineja. Aina unohtuu.
 
Eilen jotenki taas heräsin tajuamaan, että eletään taas tätä aikaa kuukaudesta ko kaikki voitava on tehty ja nyt voi vaan ootella :D
Tässä on taas ollu kaiken maailman työpohdintoja päällä, niin ei oo ees "oireita" tai oireita ehtiny miettiä. Tänään voivottelin alaselän jomotteluja ja siitähän se riemu repes, mies alotti kuukausittaisen "jos oot raskaana, oon ihan varma että tässä kierrossa on tärpänny"-lorunsa :D Ja ehkä tässä tosiaan taas jotain menkkoja tai ei-menkkoja edeltäviä tuntemuksia onki, mutta pessimisti ei pety joten välttelen aiheen ajattelua..

Laskeskeltiin tässä, et yritystä on nyt 8 kuukautta takana eli ei periaatteessa vielä mitään mut minä kun kärsimätön oon, niin kyllä alkaa stressitasot jo nouseen melkosesti.. vaikka eihän se stressaamalla mihinkään muutu, en tajua kuinka tuo mies voiki pysyä niin positiivisena vaikka minä oon joka kuukausi heittämässä hanskoja naulaan ko alkaa uus kierto :LOL:
 
en tajua kuinka tuo mies voiki pysyä niin positiivisena vaikka minä oon joka kuukausi heittämässä hanskoja naulaan ko alkaa uus kierto :LOL:
Ihanaa että jaksaa! Meillä tuo miekkonen ei näytä tunteitaan mihinkään suuntaan (vielä tai mulle ainakaan), kun mennään uuteen kiertoon. Itse olen vauvoista höpissyt tyyliin siitä asti kun oltiin 9kk seurusteltu vitsillä "ajattele meillä vois olla nyt melkein vauva", mutta aloin sitten toppuutella itseäni, kunnes tuon toisen aloitteesta päätettiin keväällä että syksyllä aletaan yrittään. ;)

Mua on jäänyt vähän kalvamaan, kun tikutin viime kierrossa ovulaatiota ekaa kertaa ja kun sillon sen ovisplussan tasavahvoilla viivoilla sain (oli lauantai aamupäivä), niin seuraavana päivänä (eli sunnuntai aamupäivä) sainkin testiviivan vahvempana kuin edellisenä päivänä. Olikohan mun ovis näin ollen sittenkin vielä päivän myöhemmin kuin luulinvai mitä tuo meinasi? Oon kyllä lukenut että ekaan plussaan pitäis lopettaa, mutta mielenkiinnosta testasin.. :D
 
Eilen jotenki taas heräsin tajuamaan, että eletään taas tätä aikaa kuukaudesta ko kaikki voitava on tehty ja nyt voi vaan ootella :D
Tässä on taas ollu kaiken maailman työpohdintoja päällä, niin ei oo ees "oireita" tai oireita ehtiny miettiä. Tänään voivottelin alaselän jomotteluja ja siitähän se riemu repes, mies alotti kuukausittaisen "jos oot raskaana, oon ihan varma että tässä kierrossa on tärpänny"-lorunsa :D Ja ehkä tässä tosiaan taas jotain menkkoja tai ei-menkkoja edeltäviä tuntemuksia onki, mutta pessimisti ei pety joten välttelen aiheen ajattelua..

Laskeskeltiin tässä, et yritystä on nyt 8 kuukautta takana eli ei periaatteessa vielä mitään mut minä kun kärsimätön oon, niin kyllä alkaa stressitasot jo nouseen melkosesti.. vaikka eihän se stressaamalla mihinkään muutu, en tajua kuinka tuo mies voiki pysyä niin positiivisena vaikka minä oon joka kuukausi heittämässä hanskoja naulaan ko alkaa uus kierto :LOL:

Kyllä itsekkin jonkun puolenvuoden yrittämisen jälkeen aloin stressaamaan. Etenkin kun kaikki ystävät, tutut ja muut ovat ihan tuosta vaan raskautuneet. Yks ystävä on kaksi lasta saanut ihan vaan vahingossa, kun on pilleri unohtunut. Ja toinen ekalla yrittämällä. Kaikki puhuneet ettei kauaa ole tarvinnut peittoja heilutella. Väkisinkin tulee verrattua omaa tilannetta muihin. Sit taas tulee ajateltua että jotkut yrittää monia monia vuosia. Niin tavallaan sitä alkaa jo miettiä, että kai se oma vuoro kohta tulee. 2 vuotta 4 kuukautta täs on venattu.. perhana. :D

Oompa masentava ihminen. :, D
 
Huomenia,
Täällä on ovulaatio ollut varmaankin eilen, mutta ohihan se meni, kun ei voinut hyödyntää. Harmittavaa.

Plussaa on saanut ainakin haaveilija, onnea <3 ja jos muillekin on tullut, niin onnea :) <3

Tämä päivä mennään kanssa tukka putkella, mutta jospa sitten saisi laskeutua pikkuhiljaa joulun valmisteluun. Vauvantekohommiin (kirjaimellisesti, harjoittelua ei lasketa ;) )palataan sitten ensi kierrossa/vuonna,
 
Nonsk: Totta kyllä, että mukavahan se on. Ja on hän sanonut, että toki samalailla se pettymys hällekin aina tulee mut ei usko, et se siitä helpottas vaikka kuin pessimistisesti suhtautus.. Voi ku ite osais aatella samoin :D

Mama?: Tekin ootte sen verran pitkään jo kuitenki yrittäneet, että kyllä siihen on varmasti monenlaisia tuntemuksia mahtunut. Ja sepä se onki, et vaikka tottakai on ystävien puolesta onnellinen mut kyllä ne selostukset siitä kuin eka kerralla jo tärppäsi, vähän aina kirpasee. Toki on myös ystäviä joilla lapsia on ja joista osaa on yritetty pitempäänki ja osa tullu nopsaan. Tuo vähän semmosta uskoa, että ehkä se meilleki vielä :) Ja toisaalta, on myös ystäviä joille ei lapsia ole tullut yrityksistä huolimatta ja pahaltahan se heidänki puolestaan tuntuu.

Ollaan juteltu kyllä sekin mahdollisuus, että yrityksistä huolimatta ei tärppää ja mietitty, et alkuvuodesta alettas sit kyseleen tutkimusten perään. Hormonitasojahan multa jo tutkittiinki, koska vanhemmassa lapsessakin on tosi pitkä aika mennyt aikonaan, niin halusin siltä osin "huojentaa" mieltäni. Kaikki näytti kyllä hormonejen suhteen olevan ok ja ohjeistukseksi saatiin, et jos ei ala nyt kuulua niin sit hakeutua lisätutkimuksiin.
 

Yhteistyössä