Toisia ns. sikiöseulonnoissa kiinni jääneitä..vol 2

Hei,

olen lukenut nyt parin päivän ajan tätä ketjua välillä itkien ja välillä hymyillen. Olen saanut paljon apua muiden tarinoista tähän omaan tilanteeseen. En tiedä, ollaanko täällä enää aktiivisia, mutta ajattelin kuitenkin tulla kertomaan meidän tilanteestamme. Olimme viime viikolla nt-ultrassa, missä kaikki näytti olevan hyvin ja niskaturvotusta kätilö mittasi 1,4 (saman kuin esikoisesta aikanaan). Olin käynyt veriseulassa jo aiemmin (lasketun ajan tarkentuessa silloin viikkoja on ollut 9+0, vaikka neuvola oli laskenut sen 10+0) ja sitten tulikin se järkyttävä soitto Tyksistä, että veriseula oli hälyttänyt surkeilla luvuilla ja riskiluvuksi meille tuli 1:96. Olen 32 v. Tänään kävin antamassa NIPT-verikokeen ja tässäpä mekin nyt sitten vain odotellaan, mitä sieltä ilmenee. Mulla oli erityisen huono tuo pappa-arvo: 0,19, jos oikein näin siitä kätilön paperista.

Pelottaa, ahdistaa ja itkettää. Välillä olen toiveekkaana, mutta sitten vain ajattelen tuota surkeaa veriarvoani. Olen yrittänyt lohduttaa itseäni sillä, että ehkä arvo on noin huono sen takia, että raskausviikkoja onkin ollut seulaa antaessani vasta se 9+0 eikä luultu 10+0. En tiedä, vaikuttaako se edes, mutta jostain on yritettävä pitää kiinni, jottei ihan vajoaisi alas.

Kiitos kaikille, jotka ovat jakaneet täällä kokemuksensa! Näiden lukeminen on todella auttanut minua! Voimia kaikille kipeisiin tilanteisiin!

 

Voi Cecilja, hirmuisesti voimia sinulle! Tunteet nousi heti pintaan, kun pari-kolme kuukautta sitten olin samassa tilanteessa. Kuinka kauan joudut odottamaan nipt-vastauksia, ja ovatko ne 100-prosenttisia? (meille kun ei semmoista tarjottu, kun kuulutaan normi-keskussairaalaan, vaan piti odottaa vielä kuukauden jotta pääsi lapsivesipunktioon.)
Yritä ajatella siltä kantilta, että 95 lasta samoilla veriarvoilla syntyy terveenä... mutta tiedän, että on vaikea pysyä positiivisena, sitä ehtii miettiä yhtä sun toista..
voimia! <3

 

Hei,

olen lukenut nyt parin päivän ajan tätä ketjua välillä itkien ja välillä hymyillen. Olen saanut paljon apua muiden tarinoista tähän omaan tilanteeseen. En tiedä, ollaanko täällä enää aktiivisia, mutta ajattelin kuitenkin tulla kertomaan meidän tilanteestamme. Olimme viime viikolla nt-ultrassa, missä kaikki näytti olevan hyvin ja niskaturvotusta kätilö mittasi 1,4 (saman kuin esikoisesta aikanaan). Olin käynyt veriseulassa jo aiemmin (lasketun ajan tarkentuessa silloin viikkoja on ollut 9+0, vaikka neuvola oli laskenut sen 10+0) ja sitten tulikin se järkyttävä soitto Tyksistä, että veriseula oli hälyttänyt surkeilla luvuilla ja riskiluvuksi meille tuli 1:96. Olen 32 v. Tänään kävin antamassa NIPT-verikokeen ja tässäpä mekin nyt sitten vain odotellaan, mitä sieltä ilmenee. Mulla oli erityisen huono tuo pappa-arvo: 0,19, jos oikein näin siitä kätilön paperista.

Pelottaa, ahdistaa ja itkettää. Välillä olen toiveekkaana, mutta sitten vain ajattelen tuota surkeaa veriarvoani. Olen yrittänyt lohduttaa itseäni sillä, että ehkä arvo on noin huono sen takia, että raskausviikkoja onkin ollut seulaa antaessani vasta se 9+0 eikä luultu 10+0. En tiedä, vaikuttaako se edes, mutta jostain on yritettävä pitää kiinni, jottei ihan vajoaisi alas.

Kiitos kaikille, jotka ovat jakaneet täällä kokemuksensa! Näiden lukeminen on todella auttanut minua! Voimia kaikille kipeisiin tilanteisiin!

Hei,
Itselläni oli aikoinaan lähes identtinen tilanne. Nt 1,6 ja pappa 0,21. Kovasti etsin tuolloin tietoa tuosta matalasta pappa arvosta, neuvolasta en saanut mitään tietoa ja netistä löytyi tutkimuksia, että matala arvo voi viitata istukan ongelmiin. Poika syntyi rv 36, ja synnytyksen jälkeen huomattiin, että napanuora oli kalvokiinnitteinen ja istukka muuten oli kalkkeutunut. Eli meillä matala pappa ennakoi noita istukan ongelmia. Pojalla oli myös pieni napatyrä, joka parani itsestään 8 kk ikään mennessä. Voimia teille ja toivon sydämestäni, että saatte hyviä uutisia.

 

Kiitos tsempeistä! Tulin tänne kertomaan meidän juuri tänään saaduista tuloksista: vauvamme on tutkituilta kromosomeilta terve poika! Kahden viikon piina ja painajainen päättyi meidän kohdallamme onnellisesti. Toivon, että kertomastani voisi olla jollekin saman asian kanssa tuskailevalle vielä hyötyä. Aina ei siis veriseulahälytykset näköjään pidä paikkaansa! Meilläkin kun niskaturvotus oli normaali ja noi veriarvot mulla sen sijaan päin helvettiä, hcg-b 1,58 ja pappa 0,19. Tuleva näyttää, onko esimerkiksi tuolla alhaisella pappa-arvolla minun kohdallani jotakin muuta merkitystä.

Nyt uskallan taas nauttia raskaudesta! <3 Ihanaa joulun odotusta kaikille, jotka tätä ketjua vielä lukevat!

 

Tuosta NIPT-verikokeesta vielä, että se seuloo poikkeavuudet yli 99% tarkkuudella. Jos löydös olisi ollut positiivinen, niin lapsivesipunktio olisi tullut vielä eteen, mikäli raskauden haluaisi keskeyttää. Lupaa keskeytykseen ei siis saa vielä positiivisen NIPT-tuloksen perusteella. Itsen haluan luottaa tuohon NIPT:iin ja olen tyytyväinen, ettei tarvinnut mennä punktioon, vaikkakin se keskenmenoriski siinä on hyvin pieni.

 

Viimeinen postaus. Keijumme kävi sydänleikkauksessa ja toipui hyvin, jopa odotettua nopeammin. Toivomme, että sydänsurut ovat nyt historiaa ja vältymme uusintaleikkauksilta ja muilta harmeilta.
Jos joku häilyy päätöksessään elämän ja kuoleman välillä, haluan rohkaista: valitse elämä. Nyt voin kokemuksestani sanoa, että vaikka elämämme muuttui diagnoosin saatuamme, on se ollut ehdottomasti elämisen arvoista.
Mielenrauhaa jokaisen lukijan jouluun toivottavat
Meiju ja Keiju perheineen

 

Terve. Ajattelin tässä nostaa tämän ketjun ja kysäistä josko täällä on muita kärähtäneitä? Meillä perjantaina ultrassa turvotusta 4.5-4.8mm mikä on käsittääkseni aika roimasti. Ultraajat menivät vakaviksi ja sanoivat että nyt tulee korkea riskiluku ja että joku sikiöspesialisti soittaa meille maanantaina (huomenna) ja kertoo miten tästä eteenpäin. Verikokeiden tulokset saadaan ehkä myös mutta tuskin niillä on edes väliä tuolla turvotuksella. Että punktio taitaa olla meillä edessä. Ketuttaa.

 

Hei, onko muilla ollut ongelmia rekisteröityä Enkelin kosketus-foorumille? rekisteröidyin joulun aikoihin sinne mutta jostain syystä ylläpitäjät eivät ole hyväksyneet minua sinne. haluaisin kovasti löytää kohtalontovereita sillä omalla lapsellani löydettiin massiivista niskaturvotusta ja kookas sydän ultrassa, jouduin jatkotutkimuksiin, mutta niissä selvisi että luonto oli korjannut pikkuisen pois. tämä tapahtui rv12. Lääkkeellisestä tyhjennyksestä on nyt yli 2viikkoa ja vaikeaa on henkisesti.

 

Hei, kaipaan kohtalotovereita tässä epätietoisuuden tilassa.. Kävimme viime viikolla ensimmäisessä ultrassa, nyt on menossa rv 13+1. Ensin tuli itku ilosta, kun näin sikiön ensimmäisen kerran, mutta ilo vaihtui hetkessä tuskaan. Nt oli 7 mm, mikä oli havaittavissa näin maallikonkin silmin. Turvotusta oli myös muualla. Ensi viikolla otetaan istukkanäyte. Olen varautunut pahimpaan.. Onko muita vastaavassa tilanteessa? Olisi lohduttavaa vaihtaa ajatuksia tästä piinallisesta tilanteesta.

 

Nostellaan ketjua, löytyisikö muita tällä hetkellä seulassa kärähtäneitä? Täällä ultrassa nt 4,7 mm ja labrat pielessä myös.... Tänään käyty istukkabiopsiassa.

 

Caitlin mikä sinulla on tilanne tällä hetkellä?

 

Tosi ikävä kuulla Susannas86 Meillä on nyt reilu kuukausi keskeytyksestä. Todettiin 21trisomia ja massiivinen turvotus. Toivoa ei juuri annettu. Suosittelen että rekisteröidyt www.enkelinkosketus.net ja pääset vaihtamaan ajatuksia tilanteestasi. Itse menin foorumille heti kun alettiin epäillä ongelmia. Rekisteröityminen kestää joitain päiviä.

Mikä sinulla on vointi? Voimia tähän sekavaan ja raskaaseen aikaan. Meillä on vielä toipuminen kesken, vuoto jatkuu ym. mutta alamme yrittää heti kun ensimmäiset kuukautiset ohi.

 

Tosi ikävä kuulla Susannas86 Meillä .
QUOTE]

Nostellaan ketjua, löytyisikö muita tällä hetkellä seulassa kärähtäneitä? Täällä ultrassa nt 4,7 mm ja labrat pielessä myös.... Tänään käyty istukkabiopsiassa.

Hei,
Toissa päivänä sain soitin Naistenklinikalta, että veriarvot+ikäni laittaa minut riskiryhmään 1:36. NT-ultran tulos oli hyvä 0,8 joten tuo soitto sai elämäni sekaisin. Ens maanantaina on keskusteluaika, jonka jälkeen voin mennä joko NIPT-kokeeseen tai istukkanäytteeseen. Mun ongelma on, että Mä en tiedä haluanko tietää! Mitä sitten jos..? Ikäni 40v nostaa riskiä mutta riski sen takia ei ole noin suuri, joten veriarvoissa täytyy olla jotain pahasti pielessä . Ei kertoneet arvoja enkä osannut kysyä.
Lueskelin ketjua vuosien takaa ja se toi lohtua, vaikkakin rankkoja hetkiä moni on kärsinyt. Ihanaa Susannas86 kun nostit ketjua uudelleen, vertaistuki on helpottavaa. Jännitän sinun tuloksiasi! Oliko se sinulle itsestään selvää, että istukkabiopsiaan menet? Entä miksi et mennyt NIPT-kokeeseen? Kertoivatko sinun riskiluokitustasi?
Onko täällä muita nyt, jotka pähkäilee mennäkö jatkotutkimuksiin vai ei?

Taas yksi valvottava yö edessä, ihan kamalaa ahdistusta ja ajatusten kierrätystä..
Voimia kaikille kärsiville ja kiitos tästä palstasta ! <3

 

Voi caitlin kuinka kurja kuulla! Voimia toipumiseen <3

Hannele77. Ymmärrän tuskasi, nämä päätökset on aina kovin vaikeita. Teillä onneksi tuo niskaturvotus oli kovin pieni, joten mahdollisuudet terveeseen lapseen on suuret. Meille näytettiin Naistenklinikalla taulukkoa, jossa nuo riskit oli prosentteina ja riski määräytyy aika pitkälle turvotuksen mukaan. Tsemppiä mitä aiottekaan tehdä <3

Itsellä on kova epätoivo, ajatukset terveestä vauvasta olen jo haudannut ja valmistaudun henkisesti ensi viikon tuloksiin. Odottelu on vain jotain ihan hirveää!!

 

Susannas86, voimia voimia. Todella raskasta aikaa sinulla. Milloin lupailivat tuloksia? Miten koit tuon istukkabiopsian? Järkyttävä ja ahdistava tilanne varmasti, mutta menikö se hyvin? Siitäkin kokemuksesta täällä kerrottu monenmoisia tarinoita ja itseäni se pelottaa aivan liikaa. Vaihtoehtonani on siis NIPT, ehkä.
Aiempia tarinoita luettuani ymmärsin, että huonot veritulokset (+mun tapauksessa myös ikä) on ihan yhtä riski "puhtaillakin" nt-arvoilla. Korkea turvotus voisi viitata sydämen ongelmiin lisäksi. Mutta kenpä näitä tietää varmaksi, nöyräksi vetää.
Ja totuus on että vaikka todennäköisyys olisi mikä, jollekin se huono onni napsahtaa. Ja vastaavasti vaikka todennäköisyys olisi mitä suurin, toivoa on. Joku saa sen lottovoiton. Ihana oli lukea tuskaisten tarinoiden onnellisia loppuja, toivon todella, että sinullekin suodaan sellainen.
Voimia kaikille, erityisesti pahimman läpikäyneille!
Miten selviätte käytännössä ahdistuksen kanssa? Omalla kohdallani elämä seisahtui ja tuntuu että tulen hulluksi.

 

Alustavat tulokset trisomian 21,18 ja 13 tulevat tiistaina tai perjantaina, lopuissa menee muutama viikko.

Toimenpide ei ollut kummoinen, vatsa desinfioitiin kylmällä aineella ja ultralla katsottiin samalla kun lääkäri pisti. Pisto nipisti hetken. Siitä eteenpäin (multa näytettä harjattiin pari kertaa) kesto oli noin pari minuuttia ja tunne oli kyllä epämiellyttävä, mutta ei kivulias. Eli toimenpiteenä varsin helppo... Sitä en pelkäisi..

 

Nostelen vähän ketjua, aika hiljaista on tässä ketjussa (vaikka hyvähän se on)

 

Tuliko tulokset jo Susannas86? Tule ihmeessä tuonne Enkelinkosketus-foorumille. Siellä keskustelu on paljon vilkkaampaa.

Olin eilen imukaavinnan tyyppisessä toimenpiteessä (hysteroskopia). Ärsyttää kun tästä ei pääse jatkamaan elämää. Tarkastus vasta kolmen viikon päästä. Sisälle oli siis jäänyt pala eikä uutta raskautta voi vielä yrittää..

 

Kiitos kysymästä, tulokset ei ole vielä tulleet. Huomiseksi iltapäiväksi luvattiin... Voi kauheeta, tuota minäkin olen jo miettinyt että jos keskeytyksen jälkeen uuden yrittäminen jostain syystä venyy. Kuinka kurjaa, tsemppiä sinne. Miksi tarkastus annettiin vasta niin pitkälle? Minun on pitänyt sinne liittyä, en vain ole saanut aikaiseksi... odotan huomiset tulokset ja liityn jos huonoja uutisia tulee.

 

Toivotaan että kaikki on hyvin! Teillä on tosiaan turvotus melko pientä.

Tuo asioiden odotus on pahinta. No, eihän meilläkään nyt ole kuin vasta 6 viikkoa mennyt, mutta kuitenkin.. Yritän nauttia tästä hetkestä ja asioista, joista ei voi enää sitten kun on uudelleen raskaana

 

Sain tulokset ja tytöllä todettiin Turnerin syndrooma

 

Voi Susannas, olen niin pahoillani Voit laittaa minulle yv.tä, jos haluat. Lueskelin silloin ennen omia tuloksia myös Turnerista.. En halua udella sen tarkemmin, kerrot sitten tarkemmin, jos tuntuu siltä. Paljon voimia tähän raskaaseen aikaan. <3

 

Olen pahoillani uutisistasi Susannas, paljon voimia sinulle! Samoin sinulle Caitlin, olet joutunut kokemaan kovia.
Minä päädyin jättämään jatkotutkimukset ja nyt ainoa vaihtoehtoni on uskoa siihen positiiviseen.
Toivotan teille hyvää jatkoa, yritän poistua tältä palstalta, valinnastani johtuen. Tietenkin välillä pelottaa, mutta tämä oli meidän valintamme ja mieli on pidettävä optimistisena. Onkohan muita, jotka ovat jättäneet jatkotutkimukset tekemättä?!

 

Voimia Hannele77! Aina on toivoa. Toivotaan että teillä asia menee parhain päin.

 

Nostan tätä ketjua, sillä en löytänyt tuoreempaa vastaavaa.

Olen 33, takana yksi km ja nyt ollaan menossa rv 15+3

Oltiin muutama viikko sitten np ultrassa, ja nt oli pahimmillaan 5,1mm, mutta muuten kaikki näytti olevan kunnossa. Vilkas sikiö, jonka rakenteet vastasi viikkoja.

Käytiin lääkärin ultrassa varmistamassa tilanne muutaman päivän päästä, ja tuolloin lääkäri sai lukemaksi 4mm, mutta papereihin merkittiin silti tuo 5,1mm koska pitää edetä pahimman mahdollisen luvun mukaan. Nenäluuta ei lääkäri nähnyt nopealla vilkaisulla, mutta sanoi, että ei sillä ole merkitystä.

Down riskiluvuksi saimme 1:5

Eilen kävimme lapsivesipunktiossa. Sikiön turvotus niskasta oli pienentynyt, ja lääkäri sanoi, että turvotus on enemmänkin kaulassa oikealla ja vasemmalla puolen. Myös keuhkoista löytyi nestettä vähän. Nesteestä lääkäri ei vaikuttanut olevan kuitenkaan huolissaan, sanoi, että joskus voi niskaturvotuksen kanssa olla turvotusta/nestettä muuallakin elimistössä. Rakenteet oli hyvät, löytyi kaikki perhoskuviot ja muut tärkeät jutut. Lapsivettä oli hyvin, ja sikiö oli vilkas.

Nyt hysteerisenä odotellaan tuloksia. Onko kohtalotovereita joilla on kuitenkin tullut terve vauva huolimatta näin pelottavista turvotuksista?

Tuntuu niin epäreilulta. Rankan km jälkeen ajattelimme, että nyt kaikki menee hyvin, ei meille enää voi sattua mitään yhtä kamalaa. Ja nyt tässä sitä ollaan vielä kamalammassa piinassa.