Toisia ns. sikiöseulonnoissa kiinni jääneitä..vol 2

Ihan unohdin kertoa masuasukista :heart:

Pienen turvotus oli hurjasti laskenut/hävinnyt. Ei ollut enää niitä mustia suuria ulottuvuuksia ympärillä, mitä 3vko sitten oli. Sehän ei tietenkään tarkoita tai selvennä juuri mitään, mutta eipä ollut turvotus onneksi kasvanutkaan. Kovasti myös ojenteli käsiään ja jalkojaan, selvästi unilta heräillessä

Noh, kunhan saadaan ne kromosomitulokset niin ollaan astetta viisaampia.

 

Moikka,

Ann-ie: Teillä on kyllä piinavan pitkä tuo odotus noista kromosomeista. Miksi istukkabiopsiaa ei muuten edes harkittu, kun siinä olisi tulokset tulleet nopeammin? Oli varmasti mukavaa kuitenkin nähdä pieni ultrassa ja havaita turvotuksen lähteneen. Oletko saanut pidettyä raskauden salassa vai joko vatsa näkyy? Tsemppiä kovasti teille!

Meillä oli eilen neuvola ekaa kertaa biopsian jälkeen. Eli kokonaiset kaksi viikkoa ilman tietoa siitä, mitä pikkuiselle vatsassa kuuluu. Jännitti kovasti, kuuluuko sydänäänet. Pitkät minuutit se hoitaja niitä etsi tuloksetta. Pyysi paikalle vielä toisen, eikä hänkään niitä saanut kuulumaan.. Kamalaa! Saimme lähteä suoraan ultraan.

Siinä matkalla itkettiin, ja pohtisin kaavintaa ja mietittiin, että onneksi luonto hoisi jne. Oltiin vielä ihan hiljaa autossa joku vartti ennen lopullisen tuomion saamista.

Ultrassa pikkuinen saatiin näytölle, ja sieltä se sydän löytyi heti kunnon sykkeillä. Surun kyyneleet vaihtui lennossa ilon kyyneleiksi, aikamoinen tunteiden myrsky! Pieni liikkui paljon, turvotus oli hävinnyt, päällisin puolin kaikki näytti ihan siltä kuin näillä viikoilla pitääkin. Tarkempaa tutkimusta ei tehty, kuulemma rakenteet ei tässä vaiheessa edes olisi tarpeeksi kehittyneet.

Eli meidän seuraava etappi on nyt sitten rakenneultra, johon aikaa viisi viikkoa.. Huh, tätä elämää!

Delfin 14+6

 

Ompas täällä ihania uutisia ilmoilla! Ja se on niiiin huojentava tunne kuulla tollasia uutisia mitä teki ootte saanu kuulla vaikka tulokset ei oo vielä tullukkaan, mut kaikkihan noi viittaa parempaan!
Meilläkin niskaturvotusta oli 2,7mm ja riskiluku oli 1:35 down, mutta normaalit kromosomitulokset saatiin tytöstä :heart: Ja itelle tää ketju oli pelastava tekijä ku pelko oli sanoinkuvaamaton ja täällä kun luki muiden kokemuksia, ni sai siitä omaa voimaa jaksaa ku tiesi ettei tän asian kaa oo yksin.
Meillä oli viime viikolla rakenneultra ja siellähän se likka vipelsi kaikki oli niinku pitikin, mutta mennään vielä kkn päästä kasvokontrolliultraan, ku ei likka suostunu kasvojaan näyttään vaan piti jalkoja koko ajan edessä Notkea neiti

Inkku ja Helmi 22+4

 

Inkku90, Totta - tästä ketjusta on ollut hurjasti apua ja tukea, kaikkine surullisineen ja mahtavine uutisineen! Olen lukenut kaikki sivut ja tekstit läpi, muutamat pariinkin otteeseen ja vuodattanut surun ja ilon kyyneleitä. Ihanaa, että tiellä on ollut rakenneultrassa kaikki hyvin! Eiköhän se teidänkin neiti kontrollissa kasvonsa suostu jo paljastamaan

Defin, Hui kun teillä on ollut piinaavat hetket sydänääniä etsiessä! Onneksi kuitenkin kaikki on hyvin :heart: Jälleen tuo viisi viikkoa tuntuu todella pitkältä ajalta, mutta tällä hetkellä sentään nämä viikot tuntuvat nyt kuluvan vauhdilla.. Ja onneksi teillä on jo hyviä kromosomivastauksia tukenanne tässä matkassa

Lääkäri ei tosiaankaan siellä nt-ultrassa edes maininnut istukkabiopsiasta sanallakaan, emmekä me tietenkään siinä tilanteessa osanneetkaan kysyä, että onko niitä nopeampiakin vaihtoehtoja. Mutta jotenkin rivien välistä olen ymmärtänyt, että meidän yksikössä ei niitä tehtäisi (lapsivesipunktiot ovat kuulemma kuitenkin lähes jokapäiväisiä). Emme siis ole yliopistollisen sairaalan asiakkaita. Sama homma on vähän tuon sydänasiankin suhteen. Jos siinä kuulemma jotakin poikkeuksellista havaitaan rv18 tehtävällä varhaistetulla rakenneultralla, niin meidät(minut) lähetetään jatkotutkimuksiin HYKSiin. Tämä kaikki siis tietenkin silloin, JOS saamme hyviä vastauksia kromosomituloksista ja raskaus jatkuu.

Ja kyllähän se omalla tavallaan loi tosiaan helpotuksen tunnetta, kun tiistaina näki pikkuisen ja sen turvotuksen hävinneen. Mutta kun se ei mitään kerro, niin siihen ei nyt saa turvautua vaan edelleen täytyy valmistautua pahimpaan.. :/ Olen itsekin pohtinut ja lukenut, kuinka tuo raskauden keskeytys tehtäisiin jne. Valmistautunut tosiaankin siihen pahimpaan.

Mitä tulee raskauden peittelyyn tai salaamiseen, niin se on hieman vaikeaa ollut jo monen viikon ajan. Taisi olla juurikin siinä rv12 paikkeilla, kun mahassa turvotus kasvoi niin, että raskaudesta tietävät sanoivatkin, että "sehän alkaa jo pikkuhiljaa näkyä". No nythän se maha on jo työntynyt ulospäin hurjasti siihen nähden (viimeiset jääneet kilot esikoisen odotusajalta edesauttavat tietenkin näkymistä). Pikkuisen sydänäänet saan kuulumaan parhaiten noin 2cm navan alta ja itse punktio tehtiin samoilta kohdin - noin 2cm sektiohaavan yläpuolelta. Ei tätä vatsaa kyllä enää peitellä, joillekin toki voisi mennä selityksenä lihominen mutta naisilla nyt on muutenkin hyvin vilkas mielikuvitus ja tuntuu siltä, että kaikki odottavatkin meidän olevan jo toistamiseen pieniin päin... Mutta kenellekään ens ns. huutelemaan ole alkanut tästä raskaudesta. Ihan tarpeeksi moni jo asiasta tietää.

Noin viikon ajan olen ollut tunevinani niitä hentoja liikkeitä alavatsalla. Eilisen aamupäivän kaupunkireissun jälkeen, kun vihdoin asetuin aloilleni sohvalle, en voinut enää yhtän epäröidä, etteivätkö ne olisi liikkeitä :heart: Sen jälkeen on pienokainen tasaisesti muistutellut itsestään, yölläkin valvoessani toinen siellä masussa välillä heilui. Ihanaa, mutta samalla omalla tavallaan pelottavaa, kun tulevasta ei vielä ole sitä parempaa tietoa...

Nyt täytyykin alkaa järjestelemään vauhdilla taloa juhlakuntoon. Esikoisen 1-vuotis syntymäpäiväviikonloppu alkakoon huomenna

Ann-ie ja pikkukakkonen 15+2 (tai 15+4)

 

*Ann-ie* Juu eiköhän se siellä ne kasvonsa suostu näyttämään
Siis minkä takia teillä on se varhaistettu ultra ja onko se teille ilmanen? Toi on ikävää ja tosi inhottava paikka, kun joutuu tota raskauden keskeyttämistä edes miettimään! Ite kävin kans kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi ja mun tilanteessa, jos olisi huonoja uutisia tullut, niin toi keskeytys ois ollu mun vaihtoehto. Vaikka tää kuinka pahalta ny kuulostaaki, ni melkein aina kannattaa varautua siihen pahimpaan, ni ei tipu sit hirveen korkeelta. Ootteko te miettiny, että jos sieltä esim. Down-lapsi ois tulossa, ni mihin ratkasuun päätyisitte? (Jos saa udella) Täältä kaikki voima ja tsemppi halit sinne :heart: Onneks teillä on kumminkin synttärihumut päällä ni saa muuta ajateltavaa Ja paljon onnea sinne teidän pienelle! Itelläs täs samoissa meiningeissä mennään, huomenna tulee sukulaiset mun omia synttäreitä juhlistaan

Pisti vähän naurattaan eilen, kun olin jääkiekkopelissä, ni likkahan potki niin mahottomasti koko pelin ajan! Kyl tää tietää mitä joukkuetta pitää kannustaa, äitiinsä tullu :heart:

Inkku90 ja Helmi 22+5

 

Inkku90, kiitos onnitteluista ja onnittelut myös itsellesi!

Ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun mainitsinkin tuon, että toivotaan parasta, mutta pelätään pahinta jottei tiputtaisi korkealta pilvilinnoista alas. Ajatukset on taas monta päivää seilailleet hyvin ristiriitaisesti, kun sitä niin kovasti toivoo että raskaus saisi jatkua onnellisesti näistä selkkauksista huolimatta. Herään öisinkin itkemään nyt kaikkea tähän, esikoiseen ja töihinpaluuseen liittyvää.

Taisin myös mainita (tai sitten en), että jos kromosomituloksista paljastuisi esimerkiksi down, niin meidän kohdallamme loppu olisi sinetöity.. Eli keskeytämme raskauden, jos jokin kehitysvamma havaitaan. Ajatuksena sekin tuntuu mielettömän pahalta, mutta tiedän ettei meistä olisi siihen jos saamme vielä päättää siitä tällä tavalla. Asiahan olisi tietenkin eri tavalla suhtauduttava, jos vasta lapsen syntyessä huomattaisiin jokin kehitysvamma.. Silloin se olisi otettava osaksi elämäämme.

Olemme myös päättäneet, että jos kyse on Turnerista ja mahdollisesta hoidettavasta sydänviasta, jatkamme raskautta. Turnerista nt-ultrassa kätilö ja lääkäri puhuivat, kun mikään muu ei silloin viitannut downiin tms. Mutta tosiaan nyt vain odotellaan että keskiviikon punktio onnistuu ja saadaan pikimmiten tulokset!

Ja kun kysyit Inkku90 sitä, että onko käynnit ilmaisia ja miksi olisi se varhennettu rakenneultra.. Niin aloin tosiaan miettimään että onko meille tullut laskuja näistä äitiyspolin käynneistä, niin ei tosiaan ole tullut kummastakaan käynnistä laskua. Esikoisen riskiraskaus seurannassa jokaisesta käynnistä tuli muutaman päivän viiveellä se 27,50€ lasku. Mietin myös, että voisiko olla kyse siitä, että vuoden ajalta on nyt sairaalakulut olleet sen verran isot että nyt ei tule niitä laskuja vai että täh.. No ei haittaa kyllä, kun rahatilanne on juuri nyt surkea. Ja se varhennettu ultra tosiaan tehtäisiin siksi, että pystytään tutkimaan sitä sydäntä jo tarkemmin rv18 ja pystytään kartoittamaan tilanne jatkon kannalta. Eli voisiko synnytyksen yhteydessä olla mahdollisesti tarvetta heti hoidoille tai leikkaukselle yms. Eli tarvittaessa siis saattaisimme sydänvian löydyttyä synnyttää muussa kaupungissakin. Jos tämä raskaus nyt ikinä sinne saakka jatkuukaan..

Meilläkin muuten esikko riehaantui mahassa jääkiekkopeleissä!

Ann-ie ja pikkukakkonen 16+0 (neuvolan mukaan)

 

Tänään aamusta käytiin jälleen lapsivesipunktiossa. Nyt punktiota oli tekemässä kokenut ja erikoistunut vanhempi lääkäri. Toimenpide sujui paljon mukavammin, kuin edellinen. Vaikkakin lääkäri totesi, että "on kyllä sitkeä kalvo" ja runttasi neulan väkisin lävitse. Noin 1min kesti kaiken kaikkiaan.

Lääkäri myös ultrasi pienokaisen aivoja sekä sydäntä. Aivoissa mikään ei kuulemma poikennut normaalista, mutta sydämessä on vuotava läppä. Mikä ei kuulemma "sinällään haittaa".

Lääkäri myös kertoi Turnerin syndroomasta, oikeastaan kaiken minkä tiesinkin jo. Halusi korostaa, että suurin osa TS-tytöistä eivät selviä raskauden läpi hengissä. Mainitsi vielä, että sikiön niskaturvotus voi tosiaankin johtua kromosomipoikkeavuudesta, sydänviasta, tulehduksesta tai sitten sillä ei ole mitään selvitettävää syytä. "Teillä on vielä mahdollisuudet saada terve lapsi."

Uutta aikaa ei sovittu, eli nyt odotellaan vain kromosominäytteiden tuloksia, joiden pitäisi tulla ensi viikon alkupuoliskolla.

 

Jatkan "yksinpuhelua".

Tänään sain soiton äitiyspolilta. Lapsivesinäytteestä olivat vastaukset tulleet: terveet kromosomit ja POIKA tulossa!! :heart:

Uskomatonta! Ja ihanaa! Ei meidän sukuihin ole syntynyt kuin tyttöjä, joten poika! Vau ja ihanaa! Toivottavasti tämä pieni poika on hyvin sinnikäs ja taistelija, selviää sydänongelmastaan ja saadaan meidän tytölle pikkuveli :heart:

(Pohjustetaan tähän vielä: nt -ultrassa mitattiin turvotusta 5.3mm ja turvotusta oli myös ympäri kehoa. Riskiluku downiin oli 1:5.)

Ann-ie ja pikkuveli 16+2

 

Ann-ie: Siis aivan ihanaa! Oikein paljon onnea Toivotaan, että kaikki menee hyvin!

 

Ann-ie voi ihanaa ja onnea :heart: kyllä sekä teidän pikku prinssi selviää siitä sydänongelmasta ja jaksaa taistella loppuun asti se on jo todettu ku noinki suuresta turvotuksesta saitte noin hyvät uutiset!!! Nyt uskaltaa jo ottaa vähän rennommin ja nyt nautit vaan odotuksesta ja syksystä!

 

Kiitos teille :heart:

Kyllä tässä nyt tuntee olevansa onnen kukkuloilla! Olimme varautuneet siihen, että tulokset ovat huonoja ja joudutaan raskaus keskeyttämään. Miehelle kun soitin eilen tuloksista, niin sanoi että "miten tässä nyt näin kävi?"

Vielä en uskalla täysin huokaista helpotuksesta, mutta nyt en kyllä enää yritä tarkoituksellisesti peitellä mahaani!

 

Moikka!

Ann-ie: Isosti onnea hyvistä tuloksista, ja olipa hienoa, että saitte ne näin nopeasti! Olisiko todennäköistä, että tuo turvotus johtui tosiaan tuosta jo löydetystä pienestä sydänviasta? Milloin teillä on rakenneultra? Pääsettekö johonkin tutkimuksiin jo vielä ennen sitä?

Meillä on neuvola ensi viikolla, ja jännitetään tietty taas sydänääniä. Aattelin myös varata yksityisen ultran heti neuvolan jälkeen.. En millään pysty odottamaan rakenneultraa, johon siis vielä yli kolme viikkoa. Mä pidän mahaa vielä piilossa, vain harvat ja valitut tietää raskaudesta ja näin on tarkoitus pitää siihen rakenneultraan saakka. Toivottavasti onnistuu!

16+2

 

Mun vuoro pitää yllä yksinpuhelua

Käytiin neuvolassa ja sydänäänet ok. Vähän vaikea oli saada kiinni, mikä tarkoitti vilkasta liikkumista, hyvä juttu! Nyt kuitenkin yksityiseen ultraan mielenrauhan vuoksi. Jännittää kovin! Kerronpa sitten tuloksia! 16+4

 

Neuvolassa kuului sydänäänet ja ultrassa löydökset vastasivat viikkoja. Ehkä tässä voisi hiljalleen alkaa uskoa, että meidän kohdalla seula hälytti suotta, ja vauvalla on kaikki hyvin.

 

Delfin, Kiitos paljon ja hienoa että teillä kaikki on ollut ultrassakin hyvin! Nyt pikkuhiljaa katseet positiivisesti eteenpäin sielläkin suunnalla.

Itseä jännittää toki vielä, että näinköhän se kaikki sujuu hyvin tästä eteenpäin.. Mutta se nyt varmaan kuuluu asiaan. Onnellisia ollaan ja yritetään nyt nauttia ajatuksesta, että meille tulee poika :heart:

Osuttiin nyt niin lähelle sitä aikaistettua ultraa tuon jälkimmäisen lapsivesipunktion kanssa, että sitä rakenneultraa ei nyt tehdä varhaistettuna. Meillä on ensi kuun alussa rakenneultra, viikot silloin 20+5. Suuresti kyllä uskon (ja olen mielessäni näin järkeillyt), että suuri turvotus johtui nimenomaan tuosta sydämen vuotavasta läpästä koska kromosomit ovat terveet. Tai sitten siellä on vielä jotain sellaista, mitä ei pystytty varhaisemmilla viikoilla näkemään. Toivotaan parasta

Maha on kasvanut hurjasti nyt kolmessa viikossa ja sydänäänet saan kuulumaan nykyään jo aivan navan alta/kohdalta. Vielä viime viikolla täsmäkohta oli 2cm navan alapuolella.

Ann-ie ja pikkuveli 17+1

 

Munki pitäs kysyä sieltä kasvokontrolliultrasta, että mikäköhän se syy sille turvotukselle on ollu... Ku ei rakenneultrassa mitään sanottu että mistä se ois voinu johtua. Meillä oli vähän sellanen höppänä virolainen(?) nainen ultraajana, tosi ammattimainen ja sai meiät monta kertaa nauraan ku höpötti vauvalle, mut unohti sit kattoo sukupuolen, vaikka ei se haitannu ku sehän me tiietään jo

Ann-ie oon niin kateellinen sulle tosta että oot huomannut sen mahan kasvamisen itellä meinaan sen verran tota mahaa jo omastatakaa ettei vielä näy sillai ku haluaisin navan yläpuolelta kyl sen sillai huomaa ku on vähän jo pyöristyny ja pinkee ^_^ ehkä se rupee tossa jossain kohtaa näkyyn kunnolla. Kauhee meno siellä on koko ajan. Yks ilta ku makasin sohvalla mahalteni ni tuntu niin iso muljahdus etten tiiä mitä kuperkeikkaa toi likka siel harrastaa

Inkku ja Helmi 25+0

 

Tulinpa kertoilemaan rakenneultran kuulumisia tännekin

Eilen oli siis ultra, jossa kolme lääkäriä suoritti perusteellisen tutkinnan. Pojalla kasvu mittojen ja viikkojen mukaista sekä täysin normaalia :heart: Lukuunottamatta kuitenkin sydämen läppää, joka vuotaa yhä (olisikohan nyt ollut 25m/s). Erikoistuneen lääkärin mukaan vuoto on kuitenkin toiminnallista, eli ei pidä suotta murehtia sitä vaan aika näyttää korjaantuuko itsestään. Sydäntä kuitenkin seuraillaan vielä ennen syntymää.

Istukka on edessä ja alhaalla, osittain kohdunsuun päällä, joten sekin vaatii seurailua. Esikoisen raskaudessakin istukka oli yhdessä vaiheessa kohdunsuun tietämillä, mutta oli tainnut kuitenkin jo rakenneultraan mennessä siirtyä. Sektiollakin on omat vaikutuksensa istukan sijaintiin, mutta aika näyttää tässäkin asiassa.

Alun turvotukselle kun syitä kysyin, niin eivät oikein osanneet sanoa siihen mitään. Saattaa johtua läppävuodosta tai sitten sydämessä voi olla esimerkiksi pieni reikä mitä ei nähdä tms. Kuitenkin johonkin 3% ryhmään tämä raskaus nyt läppävuodon myötä kuuluu.

Kontrolliultra on joulukuun puolessa välissä. Kovin on potkivainen poitsu täällä :heart:

Ann-ie ja pikkuveli 21+0

 

Hei Annie,

Kiva, että kirjoitit ultra-kuulumisia. Ja mikä vielä mukavampaa, että pikkuisella on kaikki hyvin ainakin kasvun suhteen. Toivon kovasti, että sydänvika saataisiin helposti korjattua, ja että myös tuo istukka siirtyisi oikealle paikalle itsestään.

Meillä on rakenneultra ensi viikolla, jännittää kovasti!

 

Ann-ie, hyvä, että siellä kasvetaan ihan aikataulun mukaisesti

Delfin, tsemppiä rakenneultraan! Hyvin se menee.

Meillä oli pari viikkoo sitte kontrolliultra, jossa tyttö oli viikkoa pienempi, mitä mulla oli viikkoja kasassa. Ei ollu ultraaja huolestunu, käski vaan syömään proteiineja paljon ja ens viikolla uus kontrolliultra, ni nähään vähän paremmin, että miten kasvu kehittyy. Tästä syystä, ainaki näin alustavasti, la siirty viikkolla eteenpäin. Kylhän tää taas oman ressinsä ottaa, ku taas oli jotain, että pitää seurailla, mut ei onneks (toivon mukaan) mitään niin vakavaa. Ja onhan tää kiva nähä vaavia vähä useemmin, mitä muuten sais :heart: Kovasti kyllä tuolla liikutaan, että siitä ei tartte olla huolissaan Ja kotidoplerilla ku kuuntelen välillä ni sydänki kuuluu hienosti.
Mulla on myös maitoo alkanu tuleen aikalailla. Jänniä uusia juttuja tulee opittua koko ajan kehostaan raskauden aikana
Kiva, että muutkin pistää kuulumisiaan! Mietin jo, että eiks tääl käy enää kukaan.


Inkku ja Helmi 28+4

 

Hei! Onko ketään jolla on useammassa raskaudessa seulat hälyttäny? Mulla hälytti viime raskaudessa eli vuosi sitten mutta nyt ilmeisesti ei tässä raskaudessa, olis jo soitto pitäny tulla jos ois hälyttäny.... 15+2

 

Meille tuli muutama päivä ensimmäisen ultran jälkeen kotiin lappu, jossa oli arvioitu down-riskiksi 1:100. Päätimme, että menemme punktioon. Vaikka tuo yhteistulos perustuu äidin ikään, painoon, nt-määrään ja veriseulan tuloksiin, niin meidän tapauksessa nuo verikokeen tulokset olivat ilmeisesti se merkitsevä juttu, sillä nt oli ultrassa rv 12 1,6 eli ei kovin iso. Sikiö oli ekassa ultrassa liikkuvainen ja kaikki vaikutti normaalilta.

Tuossa rv 13+3 tapahtuneessa seulassa sitten ei ehditty kuin ultrata, sillä lääkäri havaitsi sikiöllä olevan turvotusta 3,8 ja sitä oli eri puolilla kehoa; vatsassa, selässä ja niskassa. Tämän jälkeen hän huomasi vielä, ettei sikiön sydän lyönyt. Keskeytynyt keskenmeno. Seuraavana päivänä oli lääkkeellinen tyhjennys sairaalassa. Sikiö meni tutkittavaksi, mutta "näyte oli infektoitunut", joten km syystä ei saatu lisätietoa. Kromosomipoikkeavuutta pidettiin kuitenkin todennäköisenä, vaikka siihen ei nyt saatu vahvistusta. Ulkoisesti ei turvotusta lukuunottamatta havaittu poikkeavuutta.

 

Minäkin joudun tähän ketjuun liittymään, ikävä kyllä
Viime viikolla rv 11+3 nt-ultrassa niskaturvotusta 3,1mm. Sain suoraan lähetteen äitiyspolille josta soitettiinkin vielä samana päivänä ja ylihuomenna rv 12+2 on aika sinne. Ultraavat ja jos vaan saa näytteen otettua niin istukkabiopsia (mulla istukka oli kohdun takaseinämässä että välttämättä näytettä ei saa).
Verikokeessa olin vasta ultran jälkeen ja riskiluvun saan todennäköisesti tietää keskiviikkona polilla. Soittaessaan hoitaja varoitti että voi olla hurjakin luku tuolla turvotuksella ja iälläni (35v).
Olen lueskellut ketjua, olen sivulla 20. Ihana miten paljon isommillakin turvotuksilla on onnellisia lopputuloksia. Mutta peruspessimistinä olen varautunut pahimpaan :/
Meillä on jo monta isompaa lasta ja pakko myöntää että omat voimavarani eivät varmasti riittäisi vaikeasti vammaisen lapsen kanssa. Pitää olla onnellinen että kuudesti on jo käynyt niin mahtava tuuri että terve lapsi tullut, ja toivoa parasta tämän seitsemännenkin kohdalla.
Olin aivan shokissa(?) nt-tuloksen jälkeen, en saanut nukuttua ja pari päivää olin sairaslomallakin. Asiat vaan pyörii päässä vaikka kuinka koittaisi olla miettimättä ja olla positiivisella mielellä. Varmaan kaikki ketjussa kirjoitelleet tietävät tunteen

Kiana 12+0

 

miraflor voimia teille sinne, kun tuollaisen jouduitte kokemaan :hug:

KiAna7 ikävä, että sinäkin jouduit tänne liittymään!

Voin omasta kokemuksesta kertoa, että tästä viestiketjusta oli itelle todella paljon apua! Vertaistuki on tässä tilanteessa mielestäni parhain tuki. Täällä ei ihmiset ihan hirveesti enää näköjään kirjottele, mutta itse käyn vähän väliä katsomassa onko tullut uusia uutisia keltään. Tuu vaan rohkeesti kirjotteleen kuulumisia ja omia mietteitä tänne, se helpottaa kummasti.

Ja niinku ite tossa jo mainitsit, ni kyllä täältä onnellisia tarinoitakin löytyy.
Itellä oli sellanen tilanne, että sikiöllä oli ultrassa 2,8mm turvotusta niskassa ja verikokeiden yhteenlaskettu tulos oli, että meidän riskiluvuksi tuli downiin 1:35. Järkytyin ja olin shokissa ja en edes aluks ymmärtänyt koko tilannetta, koska lapsi on itselle ensimmäinen. Päädyin kumminkin siihen ratkaisuun, että haluan lapsivesitutkimuksiin. Tulokset tuli vähän alle viikon päästä ja meidän tytöllä kaikki on hyvin ja terve lapsi ois tulossa <3 Nyt mulla viikkoja takana 34+3 ja kovaa vauhtia mennään eteenpäin

Inkku90 ja Helmi

 

Ihanaa Inkku että teillä kaikki hyvin, voi kun meilläkin ois yhtä hyvä tuuri.
Tänään kävin äitiyspolilla ja niinkuin pelkäsinkin niin istukkanäytettä ei saanut otettua. Ensi viikolla ei joulun vuoksi voi yrittää uudelleen. Lapsivesipunktioon sain ajan 3.1.
Ultrattiin kuitenkin ja normaalilta näytti, turvotustakin silmämääräisesti vähemmän (ei mitattu).
Verikokeen tulokset olivat tulleet ja suhdeluku niinkin hurja kuin 1:45
Pitkiä viikkoja edessä odotella...

Kiana 12+2

 

KiAna7, Valitettavaa, että sinäkin olet joutunut tänne liittymään. Harmi, ettei teillä istukkabiopsia onnistunut, mutta toivotaan uudelle vuodelle ja lapsivesipunktioon parempaa onnea. Kuten Inkku90 jo kertoikin, niin myös minä sain paljon tästä ketjusta tukea lukemalla muiden viestejä ja kirjoittamalla itse!

Toistelen nyt itseäni, mutta tosissaan: Meidän downin riskiluku oli 1:5. Niskaturvotusta oli 5.3mm (takaraivo-niska-selkä alueella). Turvotusta oli myös pään, mahan ja jalkojen ympärillä noin 1mm verran. Hyvät uutiset näköjään kuultavat huonot muistot, mutta tuskin unohdan sitä hetkeä kun se kova huoli ja epätoivo valtasi koko kehon. Ja ne itkut. Ja ne kaikki tunteiden myllerrykset. Ja ne pitkät odottamisen viikot! Ensin 3 viikkoa odotettiin ensimmäiseen lapsivesipunktioon ja sen epäonnistuessa odotettiin vielä viikko lisää. Mutta sitten saatiin niitä ihania uutisia: meille olisi tulossa kromosomeiltaan terve poika :heart: Hurjat riskiluvut, mutta kaikki kuitenkin hyvin!

Meillä tosiaan jo nt-ultrassa lääkäri havaitsi, että sikiön sydämessä oli jotain poikkeuksellista. Kahdessa punktiossa sitä sydäntä tarkasteltiin ja todettiin, että siellä on läppä joka vuotaa. Rakenneultrassa sitten todettiin, että se läppä vuotaa toiminnallisesti - eli syytä suurempaan huoleen ei ole. Nyt tällä viikolla kävimme kontrolliultrassa ja erikoislääkäri totesi, että hänen mielestään ei enää tarvitsisi puhua sydänviasta - läppävuoto on kuronut itseään kiinni ja kaikki näyttää normaalilta :heart:

Nyt näyttää sitten siltä, että tämäkin tyyppi tulee maailmaan sektion kautta. Perätilassa siis majailee ja on hyvin epätodennäköistä, että kääntyisi raivotarjontaan koska mahdollisuudet siihen ovat lähes mitättömät (kohdussa on väliseinämä joka ei jousta). Lääkäri määräsi myös äitiysloman alkuun saakka sairaslomaa (kivuliaat supistukset yms). Nyt sitten lepäillään kotona ja odotetaan kuumeisesti alkuvuotta!

Kaikille tasapuolisesti oikein hyvää joulun aikaa, vaikka monilla epätietoisuudessa eläjillä joulusta nauttiminen tai rentoutuminen voi olla vaikeaa! :hug:

Ann-ie ja pikkuveli 27+2