Toisia ns. sikiöseulonnoissa kiinni jääneitä..vol 2

Kiitoksia Toivon todella positiivisella tavalla kirjoitetusta mielipiteestäsi. Sai minut liikuttumaan onnen kyyneliin. Osuutta varmaan myös silläkin,että olen itse juuri pari päivää sitten synnyttänyt terveen tytön.

Meidän lyhykäinen tarina löytyy muutamia kymmeniä sivuja taaksepäin,mutta lyhykäisesti meillä hälytti keskiraskauden veriseula riskillä 1:200,np oli normaali. Päädyimme olla menemättä lapsivesipunktioon,koska ultrissa ei näkynyt poikkeamia. Raskauden loppuaika oli raskasta,koska mietin mitä jos me kuulummekin tuohon riskiryhmään. Onneksemme tyttäremme on terve,eikä lääkäri löytänyt lähtötarkastuksessa mitään poikkeavaa,eikä hänellä ole downia. Koskaanhaan ei toki voi tietää mitä elämä tuo tullessaan,joten aika näyttää paljastuuko myöhemmin lapsen kehittyessä jotain,mutta sitä on nyt turha miettiä. Olisimme kuitenkin olleet valmiit ottamaan downlapsenkin vastaan,koska niin toivottu ja monta vuotta tehty tämä lapsi on. Meillä tämä raskaus oli siis ivf-alkuinen. Synnytyksessä selvisi myös,että istukka oli iso melkein 900g,joka suurella todennäköisyydellä antoi korkeamman hcg-arvon.

Kaikille jotka tässä ketjussa ovat tai ovat joutuneet olemaan toivon kaikkea hyvää ja kovasti jaksamisia.

Sannuliinu ja potra pitkä tyttö vajaa 3 vuorokautta vanha

 

En uskonut tähän ketjuun enää ikinä kirjoittavani mutta nyt on pakko.

Kävin monen muun tapaan läpi HELVETIN näiden sikiöseulontojen vuoksi ja vaikka "lopputulos" olikin terve,tuntuu että yhä käyn läpi sitä henkistä traumaa!

Ihmettelen suuresti miten selvisin viime talvesta ylipäätään järjissäni,sen lisäksi että jäin kiinni näissä seuloissa,sain tietää miehen sivusuhteesta ja siitä että mies on sörssinyt KAIKKI firmansa raha-asiat ja velkaa on kertynyt.Meiltä meinasi oikeasti mennä koti alta

Ei tässä nyt ihan mahtavasti mene vieläkään,mutta suurta lohtua sain siitä että lapsi on terve! Ei varmasti oltaisi selvitty tässä kriisissä vammaisesta lapsesta,vaikka ikävä onkin näin sanoa :/
Elämäntilanteita on niin erilaisia ja siten myös ratkaisuja pärjäisikö vammaisen lapsen kanssa jne,harva sellaista jaksaa ilman tukiverkkoja tms.

 

Kiitos toivon sulle todella rohkaisevasta tekstistä! Ei tässä tilanteessa melkeimpä voi kuin hakea vaan vertaistukea ja yrittää pysyä vahvana.

Sannuliinulle suuret suuret onnittelut tytöstä! Ihanaa vauva-arkea teille!

Ja Keinulauta, paljon voimia koetukselle :hug:

Itellä huomenna aamusta lapsivesitutkimus ja itse operaatiohan ei sinänsä jännitä, mutta uskon, että sen jälkeen ne seuraavat päivät ja viikot siihen asti kun tulos tulee niin jännittää ja pelottaa niin helvetisti. Nyt vaan sitten odotellaan.

Inkku ja Helmi 15+0

 

Sähkökissa, täytyy sanoa, että ihailtavan vahva olet kyllä, kun kaikesta tuosta olet selvinnyt! Ja varmaan se pikkuinen antaa voimia ja auttaa jaksamaan eteenpäin. =) Ja olen niin samaa mieltä tuon viimeisen lauseesi kanssa, elämäntilanteita on niiiiin paljon erilaisia, että kukaan ei voi eikä saa tuomita kenenkään ratkaisuja. Jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee.

 

Keinulauta, en tiedä tarkalleen että kuinka paljon sairaslomaa kirjoitetaan suoraa, mutta pyydät sen verran kuin tarvitset ja tarvittaessa haet lisää! Hirmuisesti voimia sinulle kamalaan päivään :hug:

 

Keinulaudalle pahoittelut ja voimia!
Sairasloman pituus tuntuu vaihtelevan todella paljon.
Osa saa keskeytyspäivän + 2 päivää ja osa saa enemmän.
Itse sain osastolta suoraan viikon + toisen soittamalla. Lisäksi hain vielä työterveydestä 2viikkoa, ja sen jälkeen palasin osa-aikaisesti.
Meilä keskeytys oli 21+0

Suosittelen täällä olevaa suljettua kerhoa ja/tai enkelinkosketus-foorumia

 

Keinulauta: Voimia sinulle! Meillä keskeytys oli to 1.8 rv 15 sikiön vaikeiden rakennepoikkeavuuksien takia. Ennen toimenpidettä mulle sanottiin sairasloman pituudeksi toimenpidepäivä + 2 arkipäivää. Torstaina toisen lääkärin kanssa asiasta puhuessa hän oli samaa mieltä minun kanssa, ettei tuo riitä. Mulle kirjoitettiin 1-9.8. Se on toki varmasti hyvin yksilöllistä, mutta itse uskon olevani ensi maanantaina 12.8 työkuntoinen. Asian käsittely on toki vielä ihan kesken silloinkin, jatkunee vielä kauan. Mut suosittelen pyytämään riittävästi ja tarvittaessa lisää. En ole tänne kirjoitellut tilanteestamme tarkemmin, joten jos haluat, niin lisätietoa saat minulta kyselemällä. Vastaan mielelläni.

 

Halusin nähdä vauvan. Hänen synnyttyään hoitaja oli meidän kanssa vähän aikaa ja sitten saimme olla mieheni kanssa rauhassa pienen kanssa 20-30 minuuttia ihaillen häntä ja jättäen hyvästejä. Minulle se oli hyvin tärkeää. Pidin pientä kämmenellä. Pituutta oli noin 11 cm ja hyvin kevyt. Myös sukupuoli erottui. Kyllähän ikävä ja kaipuu on kova, vaikka tiedän, että tämä oli ainut oikea ja inhimillinen päätös koko perheen kannalta. Tämä pieni on siis meidän perheen viides lapsi, joten 4 isompaa lasta, nuorin alle 2v., pitää huolen, että elämä jatkuu yhtä vauhdikkaana kuin ennenkin.

 

5. toive, osanotot ja voimia teille! <3

Itellä lapsivesitutkimus oli viime viikon maanantaina ja tulokset tulivat jo torstaina! Meillä on siellä kaikki hyvin ja terve vauva tulossa!! :heart: :heart: :heart:
Sukupuoli siellä tietty oli jo tiedossa, mutta halutaan tietää sukupuoli kuukauden päästä rakenneultrassa, sitä odotellessa siis

 

Tässäpä meidän tarina seulahälyn jälkeen;
Meillä siis hoitoalk.raskaus. Alussa sikiö oli n.4pv viikkoja pienempi ja vielä nt ultrassa pari päivää jäljessä. Seula hälytti, samoilla riskeillä kuin Sannuliinulla tuolla aiemmassa tarinassa,meillä ilmeisesti todella matalan papp-a arvon takia (0,22) Päätimme kuitenki olla menemättä punktioon kun ultrat näytti olevan ok. Ja näin oli jatkossakin, kaikki ultrat osoitti asioiden olevan niin mallillaan kun voi olla. Toki tiesimme ettei ultra kerro kaikkea eikä tee diagnooseja. Iso osa raskautta meni siis mielen myllerryksessä ja miettiessä joka liiketta ja ultratuomiota ja osin jännittäen mitä tuleman pitää. Ultria tehtiin tasaisesti matkan varrella koska jiskus papp-a arvo kertoo istukan huonosta toiminnasta tai riskistä raskausmyrkytykseen. Mutta mitään noita eikä viitteitä noista ei ollut missään vaiheessa. Istukka oli synnytettyä normikokoinen 500g ja virtaukset olivat koko raskauden hyvät.
Laskettuna päivänä sitten pieni, 3300g painava, terve poikavauva saapui maailmaan. Pikkumies on jäntevä ja virkeä, kaikinpuolin hurmaava otus. Kun katson tuota ihmettä en voi olla ajattelematta sitä miten kiitollinen saakaan olla.
Eli tosiaan, hoitialkuisuus voi olla iso tekijä seulahälyissä. Se on aika usein todistettu tässä ketjussa. Voimia kaikille kaikissa vaiheissaan. Toiv.tämä(kin) tarina toisi lohtua ja toivoa muille saman asian kanssa painiville.

 

Hei kaikille!

Kävimme eilen nt-ultrassa rv 12+1. Masuasukki vastasi mitoiltaan 11+6, joten hyvin paikkaansa pitävä lienee, kun edellisten menkkojen alkamispäivästä en täysin varma ole. Ultran alussa kuitenkin heti näimme, että kaikki ei ole "yhtä hyvin" kuin esikoisemme kohdalla. Niskassa oli turvotusta kätilön mittaamana 5.5mm ja lääkärin mittaamana 5.3mm (esikoisen kohdalla nt oli 0.9mm). Valitettavasti turvotusta oli myös ympäri kehoa: päässä, vatsalla, jaloissa... Mutta ei yhtä suurena, kuin mitä takaraivo-yläselkä akselilla oli. Kaikki tarvittavat raajat ja elimet löytyivät. Myös nenäluut(?) ja aivolohkoissa kaikki vaikutti normaalilta. Sydämessä tosin saattaa olla jotakin poikkeavaa, siitä eivät osanneet vielä sanoa varmaksi - onhan viikotkin vielä todella pienet. Mutta keskenmenonriski kasvaa.. Kätilö ja lääkäri osasivat sanoa, että tälläisessä tilanteessa voi yleensä olla kyse Turnerin syndroomasta.

Seulonnan tulos:
T21 1:5
T18 1:530
T13 1:220

Uutinen oli järkytys, mutta jotenkin olin osannut varautua tähän. En pelännyt etukäteen, vaan huolettomasti ajattelin, että kaikki ei tulisi olemaan kunnossa.. Eilinen meni aika hämmentyneillä fiiliksillä ja esikoinen valvotti tavoistaan poiketen viimeyönä, joten saimme nukuttua vain kolmisen tuntia koko yönä. Itkua on tullut paljon, mutta se on helpottanutkin. Tänään olen lukenut paljon tietoa meille ennustetusta Turnerin syndroomasta. Tällä kertaa tieto ei lisää tuskaa, onneksi..

Kolmisen viikkoa pitää nyt odotella lapsivesipunktiota ja viikko sen jälkeen vielä tuloksia. Mahdollinen viljely tulee punktion tulosten jälkeen ja sydäntä tutkittaisiin tarkemmin rv18 paikkeilla.

Kaikki voi kääntyä vielä parhain päin, mutta mieluummin pelkäämme pahinta ja varaudumme tulevaan. Kuin että tippuisimme korkealta ja kovaa pilvilinnoistamme.. Toivotaan siis parasta, mutta pelätään pahinta.

 

Kovasti jaksamisia sinulle Ann-ie ja myös muille näitä asioita kohdanneille <3 Meillä 20.6 nt ultrassa löytyi niskaturvotusta 4,1mm ja turvotusta oli myös muualla kehossa noin 1mm. Viikon kuluttua pääsimme istukkanäytteeseen, jolloin lääkärin mittaamana turvotusta oli 4,6mm. Meillä taisi nuo riskiluvut olla hyvin samanlaisia kun teillä ann-ie. Muutoin kaikki rakenteet näyttivät normaaleilta. Viikon kuluttua saimme postissa parhaita uutisia, että odotamme kromosomeilta tervettä poikaa <3

Sitten alkoi piinaava odottelu kontrolliultraan ja viel vkolla 20 tehtävään rakenneultraan. Pelättiin kovin, että turvotus johtuisi sitten varmasti jostakin sydänviasta. Kontrolliultra oli vkolla 15, jolloin jo kaikki turvotus oli kadonnut ja pikkuinen kehittynyt mallikkaasti. Sydäntä ei vielä kuitenkaan saatu kunnolla tutkittua, oli liian aikaista sanoa mitään. Jouduttiin siis vielä odottelemaan rakenneultraan, joka meille tehtiin tasan rv 20. Rakenneultrastakin saimme hyviä uutisia, eli sydämmestä ei löytynyt mitään poikkeavaa. Lääkäri ei osannut sanoa, mistä turvotus olisi voinut johtua, kun että mahdollisesti jostain alkuraskauden infektiosta.

Nyt sitten rv 22+0 ja vihdoin uskaltanut jo alkaa nauttia <3 Todella raskaita ja vaikeita on noi tulosten odottelu ajat. Mutta toivottavasti tästäkin tarinasta hieman muille toivoa...

 

Kiitos ssann ja ihanaa odotuksen jatkoa teille! <3

Olen täällä käynyt vähintään kerran päivässä päivittämässä tätä sivua. Kun ei oikein tiedä, että mitenpäin olisi ja mitä tässä nyt tekisi tämän piinaavan odottelun lomassa.. Noh, äkkiäkös se on kolmesta viikosta kohta jo ensimmäinen kulunut. Olen itse esikoisen kanssa kotosalla, joten juuri nyt ei tarvitse murehtia tähän päälle vielä työasioista. Mutta jos kaikki tosiaankin jatkuu hyvin punktioon saakka tulee tulosten kuuleminen olemaan sitä aikaa, kun palaan takaisin työelämään.

Ihanan paljon on myös näitä onnellisia loppuja ja niitä luettuani sain itsellenikin uskoteltua, että kaikki on edelleen yhä mahdollista eikä vielä kannata surra takuuvarmaa lorun loppua.

 

Ensinnäkin, voimia tietoa odottaville ja pahoittelut seulahälyistä! :hug:

Me jäätiin helmikuussa veriseulassa kiinni, turvousta oli 2,67mm. Riskiluvuksi meille tuli 1:170. Istukkanäyte silloin otettiin ja normaalit kromosomit todettiin. Ja se myös piti paikkansa, sillä 27.8 meille syntyi terve ja suloinen pieni tyttö :heart:

 

Vauvaonnittelut metuvan perheelle <3

 

Ann-ielle jaksamista odotteluun. Viikot ovat piinaavat ja muistan itsekin miten sellaisessa sekavassa turrassa vain etsin tietoa netistä tunteiden vaihdellessa epätoivosta toivoon. Minun odotusta helpotti esikoinen, joka omalla vilpittömällä lapsen riemullaan välillä sai minut unohtamaan sen ankean todellisuuden, jossa silloin elimme.

Tämä viestiketju oli suuri pelastus, kun sai lukea paljon positiviisia tarinoita. Tietoa löytyi hyvin myös Vernerin sivuilta. Kannattaa tutustua niihinkin: Odottajille

Voimia myös muille tietoa odottaville ja niille, jotka ovat ehkä joutuneet jo vaikeita päätöksiä tekemään. Tällaisia kohtaloita ei toivo kenellekään!

Sitten toivotan Metuvalle onnea terveestä prinsessasta! Jäit mieleen, koska tarinasi oli melko samanlainen omani kanssa. Meidän tytön syntymästä on nyt 2,5kk. Muistan niin erinomaisesti sen tunteen, kun vihdoin sain tyttäreni terveenä rinnalle.

Vielä edelleenkin mieleen nousevat seulahälytyksen aiheuttamat kauhunhetket ja joskus mieleen hiipii pieni huoli, mutta onneksi päivä päivältä ja viikko viikolta harvemmin ja harvemmin.

Tätä ketjua kuitenkin seurailen aina silloin tällöin, koska jotenkin se on nyt kaikessa kauheudessaan ja ihanuudessaan osa minua.

 

Tsemppiä myös täältä kaikille, jotka sen kauhean stressaavan odotteluajan joutuvat kokemaan! :heart:

Me saatiin nyt kanssa tietää, että meille tulee TYTTö <3 <3 <3 Haluttiin se vasta rakenneultrassa kuulla ja soitinkin vielä varmistuksen Tayssista

 

Oon lukenut ketjua, ja nyt valmis kirjoittamaan omasta tilanteesta.

Meillä np-ultrassa nt 3,3mm ja turvotusta myös muualla. Veriseulasta tuloksena sekä hcg että pappa alhaalla (korjattu mom n. 0,5 molemmissa). Downin riski 1:45.

Istukkanäyte saatiin otettua viime viikolla, ja nyt odotellaan puhelinsoittoa. Siinä ultrauksen yhteydessä todettiin turvotuksen lisääntyneen, mutta toisaalta nenäluu näkyi.. Itselläni on tunne, että kyseessä olisi trisomia 18, kaikki merkit sopisivat siihen.

Ann-ie: Oletteko jo saaneet punktion tuloksia?

 

Josko minäkin vielä kävisin kertomassa meidän viimeiset kuulumiset.
Meille syntyi 10.9 terve pieni poikavauva. Rv39+2 käynnistettiin synnytys vähäisen lapsiveden takia ja kaikki meni synnytyksessä hyvin. Lääkärintarkastuksessa kotiinlähtiessä kaikki oli pienellä hyvin ja näinollen näyttäisi vahvasti sille, että nt-ultran reilu niskaturvotus, joka jatkui myös vartalolle oli väärä hälytys.

Vauvallahan oli meillä sitä niskaturvotusta 3.7-4.2mm niskalla ja 0,2mm vartalolla sekä selän että vatsan puolella. Downin riski oli meillä 1/70.

Voimia kovasti teille, jotka tuloksia odottelette! Muistissa on ne kamalat kevään viikot, kun vastauksia kromosomitutkimuksista odotettiin.

 

Hopsuliina: Paljon onnea pienokaisesta! Muistan lukeneeni kirjoituksiasi, koska teilläkin oli turvotusta muuallakin kuin niskassa. Harvoin on saanut lukea hyvistä uutisista näiden tapausten kohdalla, mutta tämä antaa toivoa. Kiitos, kun kävit kertomassa kuulumisia ja oikein hyvää jatkoa!!

 

Pikaisesti vastailen tänne, että meidän lapsivesipunktion odotusta on jäljellä vielä viikko. Hitaasti on nämä kaksi viikkoa menneet..! Eli viikon päästä on punktio ja sitten odotellaan ainakin viikko vielä vastauksia.

Ihana kuulla hyvistä ja ihanista uutisista! Sitä niin toivoo, että kaikki olisi meilläkin niin hyvin, että raskaus saisi jatkua loppuun saakka.. Mahakin pompsahti viime viikolla selvästi esille. Turha enää keneltäkään yrittää peitellä.

 

Meille tuli tänään kirje kotiin. Kromosomit oli kaikki kunnossa. Olin niin valmistautunut huonoihin uutisiin, etten osannut kuin itkeä.. Mieleen nousee väkisin ajatus, että se turvotus kertoo jostain muusta -sydänvika!?.

Rakenneultra on vasta kuuden viikon päästä, taidan varata ajan yksityiselle tässä välissä. Milläköhän viikolla siellä jotain näkyisi jo tarkemmin? Nyt viikkoja kasassa 13+5.

 

Ihania uutisia Delfin! Tiedän niin tuon helpotuksen tunteen, kun saa hyviä uutisia!=)
Me käytiin ylimääräisessä ultrassa viikolla 16 sikiötutkimusyksikössä Naistenklinikalla. Ja se tarjottiin ihan sieltä suunnalta silloin, että ei tarvitse odottaa sitä oikeaa rakenneultraa. Kun silloin näkyy kuitenkin jo karkeimmat rakennepoikkeavuudet. Ja rakenneultra tehtiin sitten normaalisti 20 viikon hujakoilla.
Menisin varmaan sinuna käymään tuossa välissä jossakin kontrollissa, kun ihan hurja aika odottaa 6 viikkoa, kun kuitenkin jossain mielen sopukoissa pelkää koko ajan pahinta kuitenkin.

toivon niin sydämestäni teidän vauvalle hyviä uutisia myös rakenteiden puolesta! Tuo teidän tarina muistuttaa niin meidän vauvan kuviota, että voi kun lopputulos olisi yhtä onnellinen!:hug:

Voimia kovasti odtteluun! Ja iso asia jo tuo´normaalit kromosomit! :heart:

 

Kiitos tsempistä. Tuntuupa mukavalta, kun joku ylipäätään vastaa omiin viesteihin.

Soitin vielä eilen neuvolaan ja sain ajan ensi keskiviikolle. Sairaalaan soitin myös ja sieltä kehottivat hankkimaan neuvolasta lähetteen ylimääräiseen ultraan. Eli ehkäpä se onnistuu ilman yksityiselle menoakin.

Tuntuu, että elän nyt aina viikon kerrallaan odottaen aina seuraavia tiedonjyväsiä. Eihän siellä neuvolassa saa kuulla kuin sydänäänet, mutta antaa sekin nyt jotain osvittaa ja ainakin paljastaa, onko pieni vielä hengissä.

Onneksi ei olla kerrottu tästä raskaudesta vielä kuin ihan parille lähimmälle ihmiselle, niin ei tarvitse ainakaan vastata mihinkään kyselyihin tai onnitteluihin. Vatsakin on vielä niin pieni, että siitä ei voi arvata.

 

Onnea Delfin hyvistä uutisista! Ja onnittelut Hopsuliinalle pienokaisesta!

Meillä oli tänään heti aamusta lapsivesipunktio. Lapsivesinäytteen ottaminen ei kuitenkaan onnistunut, koska kohdun sisällä oleva kalvo ei ollut ns. liimautunut kohdun seinämää vasten ja jousti aina neulan kärjen alta pois, vähän kuin ilmapallo ilman puhkeamista.

Itse pistäminen ei juuri sattunut, nipisti kylläkin. Mutta neulan mahan sisällä ollessa oli olo todella epämiellyttävä. Oksetus-olo paheni entisestään, muttei kuitenkaan sillä tavoin että olisi ollut tarve oksentaa. Hengittää unohdin välillä ja kätilö muutamia kertoja siitä mainitsikin. Noin 5min ajan neula oli vatsan sisällä, kun lääkäri yritti saada piikin menemään sen kalvon lävitse. Pikkuinen myös innostui liikkumaan hurjasti, joten sekin vaikeutti tilannetta.

Uusi punktioaika sovittiin ensi viikolle. Eli luvassa on jälleen lisää odottelua. Toivotaan, että ensi viikolla näytteen otto jo onnistuisi! Töihin paluu on nimittäin alle 2vkon päästä jo edessä..

Tänään on neuvolan mukaan 15+1 ja nt-ultran mukaan 14+6.