Hei kaikille, ajattelin nyt kirjoitella tänne palstalle, kun täällä tämä otsikko sopii meidän tilanteeseen ja näkyi olevan enemmän samankaltaisia nt-ultratuloksia ja samat asiat jännittää. Luin tuolta sivulta 20 saakka kirjoituksia. Olen kirjoitellut odotuskokemuksia eräälle toisellekin vauva aiheiselle sivustolle, mutta siellä ei ole tämänkaltaisia kokemuksia jaettu lainkaan, päinvastoin, kaikki vaan hehkuttavat omaa onneaan ja täydellisiä nt-ultratuloksia. Ihana juttu siis, kun tulee hyviä uutisia, mutta itse kaipaan nyt omaan tilanteeseen verrattavissa olevia kokemuksia, vertaistukea, mielipiteitä ja tsemppausta!!
Mutta ennenkuin aloitan omaa juttua, Aino; todella koskettavan surullinen tarina, täällä vuolas itku tuon sun tarinan lukemisen jälkeen. Jaksamista, on varmasti vaikeaa jatkaa, ei tunnetilaasi voi edes kuvitella. Halaus!!
Olen itse 32v. ja odotan esikoistani, nyt rv 13+0, aivan innoissani tästä raskaudesta aina nt-ultraan saakka. Tuolloin oli siis viikkoja 11+3, pää-perämitta 46,1mm. Muuten kaikki oli kunnossa; pään kehitys, selkäranka, reisiluun mitta ym. kaikki olivat niinkuin pitikin. Mutta...niskaturvotusta mitattiin 4,41mm, ultrauksen tehnyt kätilö meni itse aivan lukkoon ja shokkiin eikä meille annettu todellakaan toivoa terveen lapsen saamisesta. Samaa suruvirttä lateli lääkäri. Meille puhuttiin keskenmenoista ja vammaisuudesta, mutta ei saatu juuri mitään positiivista kuulla, esim. että meillä on edelleen jopa 90%:n mahdollisuus saada terve vauva! Veriseula oli ollut kuitenkin todella hyvä, eli se ei hälyyttänyt. Varmaan iän ja tuon turvotuksen takia laskettiin 21trisomialle riskiluvuksi 1:120, T18:sta 1:430 ja T13 1:230. Nenäluusta ei mainittu mitään, tuskin sitä edes kätilö tajusi tarkemmin katsoa, enkä tajunnut sitä siinä hädässä itsekään enää tiedustella. Meille ei ehdotettu istukkanäytteen ottoa, vaan suositeltiin lapsivesitutkimusta raskausviikolle 15+1. Pitkä aika odotella!
Näiden lisäksi meidät viime tiistai aamulla säikäytti verinen vuoto, jota tuli aamulla kahden pienen vesiholahduksen jälkeen n. teelusikallisen verran. Loppui onneksi siihen. Käytiin kuitenkin terveysasemalla tarkastuttamassa tilanne ja kohdunsuu oli kiinni, vuoto loppunut ja elävä sikiö todettiin ultrassa. Säikäytti vaan todella ja olin jo ihan 100% varma, että menee kesken, varsinkin noiden ultrapelottelujen jälkeen!! Onneksi tilanne on nyt asettunut, toivottavasti ei uusiudu vuoto. Tähän mennessä siis ei ole tullut minkäänlaista tuhrutteluakaan!
Nyt on kovin ristiriitaiset tuntemukset tuota lapsivesitutkimusta kohtaan, mulla on kuitenkin sellainen tunne, että kaikki olisi sikiöllä hyvin. En tiedä mitä nyt kannattaisi tehdä!! Uskaltaako tuohon lapsivesitutkimukseen mennä, keskenmenon riski siinä kuitenkin 0,5-1% luokkaa!?! Joten te joilla on siitä kokemuksia, suositteletteko? Tätä ennen olemme menossa vielä yksityiselle toiseen ultraan, jossa katsotaan vielä nenäluuta ja kasvua sekä tuon niskaturvotuksen kehittymistä. Jännittävää ja niin pelottavaa yhtäaikaa... Hirveän pitkä teksti tuli, sorry!!