Teak :hug: voimia paljon koko perheelle :hug: Tiedätte varmasti mikä on parasta tiedän kohdalla ja ymmärrän täysin. Olen hyvin pahoillani ja kyyneleet virtaavat taas kerran. Miksi tähän pinoon toinenkin näin huono uutinen...Vielä viikkojakin noin paljon koossa. Diagnoosi kuulostaa siltä, että vaihtoehdot ovat todella vähissä ja pienen on varmaan parempi nukkua pois nyt, kuin kipujen kanssa myöhemmin :hug:
Meitäkin on jo ehditty moralisoida, "jospa se pää vaikka vielä kasvaisi","miten, jos sen luun vois syntymän jälkeen korvata jollain","oletteko nyt ihan varmoja, ettei lääkärit erehdy","tajuatteko, että tapatte oman lapsenne" Näitä riittää varmaan, mutta pienokainen, jolta puuttuu suurin osa aivoja ja oikeastaan kalloluu koknaisuudessaan, ei voi selvitä kohdun ulkopuolella ja ne harvat jotka selvinneet, ei muutamaa tuntia kauempaa. Sitkeimmät kai viikon, mutta ilman tietoisuutta. Sitä emme halua kokea.
Minä täällä istun ja itken pitkin yötä. Uni ei tule, ei sitten millään. Kaikki kummajaiset pyörii päässä ja pelkään tulevaa. Miten selvitä keskeytyksestä/synnytyksestä, kuinka se oikeasti tapahtuu, meneekö kaikki käsikirjoituksen mukaan. Kysymystulva on järjetön, samoin univaje. Olen kahlannut netistä tietoa anankefaliasta (anencephaly) ja googlen kuvahaulla löytyi kyllä sellaisia kuvia, että myksityy niitä katsellessa. Meidän ratkaisu keskeytyksestä on ainut mahdollinen, vaikka kuinka sitä ajattelisi.
Teak olet ajatuksissani, voimia vielä todella paljon jaksamiseen sekä henkisesti että fyysisesti. Mulla tämä keskeytysluvan odottelu alkaa viedä järjen siihen tilaan, että tuntuu sitlä, etä sekoan varmaan kohta. Kolmisen viikkoa tähän ollaan valmistauduttu, mutta tuntuu, etten ole siltikään valmis. Järki sanoo, että näin sen pitää mennä, mutta tunteet velloo muualla.
Lumi-Marja, vielä 15+2