Päiväkodin työntekijöiden koulutuksestahan on jo tarkat ohjeet päivähoitoasetuksessa, joten päiväkotien työntekijöiden koulutustason suhteen vaihtelu ei ole kovin suurta. Perhepäivähoitajilta taas en haluaisi jatkossakaan vaadittavan mitään tutkintoa, ainakaan pitkää koulutusta vaativaa. Vastustan sitä että pian jokaisen työn tekemisen ehtona on paperi kourassa. Jonkinlainen näyttösysteemi/ koeaika perhepäivähoitajaksi aikovilla sen sijaan voisi olla.
Isoimpana ongelmana koen tuon päivähoitoasetuksen kohdat, jotka koskevat hoitajien ja lasten suhdelukuja ja niiden ylittymistä. "Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää." "Lisäksi 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla." (Päivähoitoasetus, 6§)
Montako tuntia, päivää tai viikkoa on tilapäistä tai lyhytaikaista? Entä jos suhdeluvut mättää parin tunnin ajan joka iltapäivä, muttei läpi päivän? Lyhyesti siis, pitäisi määritellä tarkkaan, mikä voidaan laskea tilapäiseksi tai lyhytaikaiseksi ylitykseksi.
Tähän liittyy se tosiasia, että työntekijät ovat töissä 7 tuntia 39 minuuttia päivässä, lapsista monet taas ovat päiväkodissa 8-10 tuntia päivässä. Vaikka suhdeluvut olisivat kohdillaan paperilla, käytännössä ne jossain vaiheessa päivää (yleensä iltapäivällä) usein ylittyvät.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkamista pitäisi myös mielestäni harkita. En näe hyötyä siinä, että lapset, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat kotona, viettävät päivänsä tarhassa. Päivähoitopaikka tulee mielestäni taata lapsille, jotka sitä tarvitsevat joko vanhempien työssäkäynnin takia tai muusta syystä (esim. kotona olevan vanhemman/vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat, ongelmat jaksamisen kanssa jne.). Päiväkodeissa tapahtuvan "virikehoidon" sijaan kuntien pitäisi tarjota enemmän avointa kerhotoimintaa ym. toimintamuotoja kotona hoidettaville lapsille ja näiden vanhemmille. Jos ei subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen muutoin puututa, niin ainakin voitaisiin säätää niin, että lapset, joiden vanhempi/vanhemmat ovat kotona, voivat olla päiväkodissa vain lyhyempiä päiviä, vaikka 5-6 tuntia päivässä.