Tietoa H1N1-rokotteesta

[IlmanNikkiä]

Onko Suomessa käytettävää rokotetta käytetty jossain muussa maassa jo ja annettu raskaana olevillekin? Ja jos on, niin onko keskenmenoja raportoitu?

Suomessa annetaan raskaanaoleville adjuvantteja sisältävää rokotetta, toisin kuin WHO suosittelee. Kanadassa ja Saksassa ainakin annetaan ns. turvallisempaa rokotetta. Suomi jää näissäkin hieman jälkeen..

 

[vieras]

WHO suosittelee myös adjuvanttia sisältävää rokotetta raskaana oleville ja muillekin.

 

[Khimaira]

Sitä rokotetta eivät edes saa kaikki - ekana rokotetaan terveydenhuoltohenkilökunta, eikä sitä riitä heillekään kuin akuuteille osastoille.
Ellei nyt ole taas tullut uutta tietoa.

 

[vieras]

Kyllä se määrä on tulossa Suomeen mikä on tilattu, ajankohdasta vain ei tiedetä vielä.

 

[vieras]

Äidin rokotteen anatmasta suojasta vauvalle ei tietoa, mutta täysimetyksellä voi parhaassa tapauksessa välttää vauvan tartunnan kokonaan.

 

[Jenis]

Äidin rokotteen anatmasta suojasta vauvalle ei tietoa, mutta täysimetyksellä voi parhaassa tapauksessa välttää vauvan tartunnan kokonaan.

Oisko sulla jotain viitettä tähän?

 

[IlmanNikkiä]

Pregnant women (2% of the world's population).
This group appears to be at increased risk for severe
disease, potentially resulting in spontaneous
abortion and/or death, especially during the second
and third trimesters of pregnancy. Inactivated nonadjuvanted
vaccines similar to most seasonal infl
uenza vaccines are considered the preferred option
given the extensive safety data on their use in
pregnant women. However, if such a product is not
available, pregnant women should be vaccinated
with another pandemic infl uenza vaccine available
at that time, for example, an adjuvanted inactivated
infl uenza vaccine or a live attenuated infl uenza
vaccine.

 

[Sapfo]

Äidin rokotteen anatmasta suojasta vauvalle ei tietoa, mutta täysimetyksellä voi parhaassa tapauksessa välttää vauvan tartunnan kokonaan.

Oisko sulla jotain viitettä tähän?

Mäkin kaipaisin tästä lisäinfoa.

 

[vieras]

Äidin rokotteen anatmasta suojasta vauvalle ei tietoa, mutta täysimetyksellä voi parhaassa tapauksessa välttää vauvan tartunnan kokonaan.

Oisko sulla jotain viitettä tähän?

Tieto on peräisin jenkkien tartunnoista, en valitettavasti muista mistä luin. Tämä on helposti todettavissa muidenkin sairauksien, esim. kausi-influenssan kohdalla. 100% suojaa ei tietenkään ole, mutta esim. meillä toinen lapsista välttänyt monta flunssaa, vatsatautia ja influenssan täysimetyksen aikana, vaikka itse sairastin.

 

[Sapfo]

No meillä taas täysimetetty lapsi sairasti enemmän aikoinaan kuin muut lapset joita imetettiin vähemmän. Sai rs-viruksenkin raukka 2 kuukautisena.

 

[vieras]

No meillä taas täysimetetty lapsi sairasti enemmän aikoinaan kuin muut lapset joita imetettiin vähemmän. Sai rs-viruksenkin raukka 2 kuukautisena.

Niin.

En väittänytkään, että imetys suojaa 100% varmasti. Itse kuitenkin turvaisin lasta mahdollisimman hyvin ja täysimettäisin jos mahdollista. Imetyksen suojaava vaikutus tunnetaan kyllä laajemminkin, siitä varmasti löytyy tietoa.

Jotenkin uskomatonta, ettei lapseni sairastunut mihinkään, vaikka itse olin umpiflunssassa tai oksentelin vähän väliä. Toinen lapsista taas oli varhain pullolla ja sairasti kaiken mitä muukin perhe.

 

[Sapfo]

No meillä taas täysimetetty lapsi sairasti enemmän aikoinaan kuin muut lapset joita imetettiin vähemmän. Sai rs-viruksenkin raukka 2 kuukautisena.

Niin.

En väittänytkään, että imetys suojaa 100% varmasti. Itse kuitenkin turvaisin lasta mahdollisimman hyvin ja täysimettäisin jos mahdollista. Imetyksen suojaava vaikutus tunnetaan kyllä laajemminkin, siitä varmasti löytyy tietoa.

Jotenkin uskomatonta, ettei lapseni sairastunut mihinkään, vaikka itse olin umpiflunssassa tai oksentelin vähän väliä. Toinen lapsista taas oli varhain pullolla ja sairasti kaiken mitä muukin perhe.

Niin, voihan kyse olla ihan sattumastakin mitenkään minimoimatta täysimetyksen hyötyjä.

 

[vieras]

Totta kai voi olla. Imetyksen suojaava vaikutus on kuitenkin tosiasia, ei mutua. Mitä yksittäisen vauvan kanssa käy, on mahdotonta tietää.

 

[Orion-]

Vaikka tarkkaa riskiä yhtä raskaana olevaa kohden ei pystytä sanomaan, voidaan todeta, että raskaana olevalla on monikertainen riski sairastua vakavasti ja kuolla pandemiaviruksen aiheuttamaan infektioon samanikäisiin muihin naisiin tai väestöön verrattuna.

Tuo just voi olla niin harhaanjohtavaa. Jos riski sairastua vakavasti tai kuolla ois muilla vaikkapa 1/100 000, niin raskaana olevilla se ois 1/20 000. Jos taas muilla riski ois 1/100, raskaana olevista 1/20 joutuis sairaalahoitoon tai kuolis. Eli oikeastaan tuo 5-kertainen riski ei vielä kerro yhtään mitään.

En kyllä aivan suorilta käsin luota noihin tutkimuksiin. Lääketieteellisiä tutkimuksia on ennenki vääristelty, "unohdettu" oleellisia asioita, esitetty harhaanjohtavalla tavalla.

 

[s]

Vaikka tarkkaa riskiä yhtä raskaana olevaa kohden ei pystytä sanomaan, voidaan todeta, että raskaana olevalla on monikertainen riski sairastua vakavasti ja kuolla pandemiaviruksen aiheuttamaan infektioon samanikäisiin muihin naisiin tai väestöön verrattuna.

Tuo just voi olla niin harhaanjohtavaa. Jos riski sairastua vakavasti tai kuolla ois muilla vaikkapa 1/100 000, niin raskaana olevilla se ois 1/20 000. Jos taas muilla riski ois 1/100, raskaana olevista 1/20 joutuis sairaalahoitoon tai kuolis. Eli oikeastaan tuo 5-kertainen riski ei vielä kerro yhtään mitään.

En kyllä aivan suorilta käsin luota noihin tutkimuksiin. Lääketieteellisiä tutkimuksia on ennenki vääristelty, "unohdettu" oleellisia asioita, esitetty harhaanjohtavalla tavalla.

Tai sitten eivät ole väärilteltyjä. Niistähän ei tiedä ellei osaa oikeasti etsiä ja harrastaa lähdekriittisyyttä.

Toisaalta johonkin sitä on myös osattava luottaa. Jos et voi luottaa luotettaviin tutkimuksiin niin mihin sitten koko lääketieteemme pohjautuu.

 

[Jenis]

Äidin rokotteen anatmasta suojasta vauvalle ei tietoa, mutta täysimetyksellä voi parhaassa tapauksessa välttää vauvan tartunnan kokonaan.

Oisko sulla jotain viitettä tähän?

Tieto on peräisin jenkkien tartunnoista, en valitettavasti muista mistä luin. Tämä on helposti todettavissa muidenkin sairauksien, esim. kausi-influenssan kohdalla. 100% suojaa ei tietenkään ole, mutta esim. meillä toinen lapsista välttänyt monta flunssaa, vatsatautia ja influenssan täysimetyksen aikana, vaikka itse sairastin.

Joo, siis mun esikoinen ei kans sairastanut imetysaikana yhtään ainutta tautia, vaikka itse sairastin, ja imetyksen eduista noin keskimäärin oon perillä. Mutta kaipasin lähinnä infoa siitä, imeytyykö nuo rokotteen vasta-aineet äidinmaitoon, eli toimiiko ne samalla tavalla kuin influenssan sairastamisesta seuraavat vasta-aineet...

 

[vieras]

Kiitos ap:lle ja muillekin tässä ketjussa asiallista tietoa jakaneille! Harvinaista täällä..

 

[Valaja]

Hyvää tietoa. Asiallista. =)

 

[vieras]

Tuo just voi olla niin harhaanjohtavaa. Jos riski sairastua vakavasti tai kuolla ois muilla vaikkapa 1/100 000, niin raskaana olevilla se ois 1/20 000. Jos taas muilla riski ois 1/100, raskaana olevista 1/20 joutuis sairaalahoitoon tai kuolis. Eli oikeastaan tuo 5-kertainen riski ei vielä kerro yhtään mitään.

Se kertoo tilastollisen riskin sairastua, mitään harhaanjohtavaa siinä ei ole. Eihän tilastollisesta riskistä koskaan voi sanoa miten yksittäistapauksessa käy. Tuo tilastollinen riski tarkoittaa sitä, että kun otetaan tarpeeksi suuri joukko sekä raskaana olevia ja ei-raskaana olevia ja vertaillaan sairastuvuutta, päädytään tuollaisiin lukuihin, eli huomataan, että raskaana olevia on sairastunut paljon enemmän kuin ei-raskaana olevia. Jos olet raskaana, sinulla on siis suurempi todennäköisyys olla sairastuneiden joukossa, mutta voi olla että olet onnekas, etkä kuitenkaan sairastu, sillä kaikki raskaana olevat eivät sairastu. Tilastot eivät voi ennustaa kenenkään yksilön kohtaloa.

 

[Ajatuksia]

Kiinnostuneille jälleen suosittelen jotakin tieteellisten julkaisujen tietokantaa, kuten pubmed. Sieltä löytää lukuisia tieteellisiä tutkimuksia tästäkin aiheesta. Kuten joku aiemmin jo totesi, lienee kriittisesti tarkasteltu (ts. julkaistu) tiede kuitenkin meidän luotettavin tietolähteemme.

Lienee myös syytä herättää kysymys, että voisiko olla niinkin etteivät terveydenhuollon henkilöt ja koko hallituksemme olisi automaattisesti korruptoituneita? Itse terveydenhuollon ammattihenkilönä olen vakuuttunut että suurin osa meistä omaa hyvin korkean etiikan ja yhteisen päämäärän - toisten auttamisen oman osaamisen kautta. Terveydenhuollossa työskentelevistä ihmisistä suuri osa on hyvin korkeasti koulutettuja ja itsenäiseen sekä kriittiseen ajatteluun kykeneviä, ei suinkaan mitään lääkefirmojen sätkynukkeja.

 

[vieras]

Lienee myös syytä herättää kysymys, että voisiko olla niinkin etteivät terveydenhuollon henkilöt ja koko hallituksemme olisi automaattisesti korruptoituneita? Itse terveydenhuollon ammattihenkilönä olen vakuuttunut että suurin osa meistä omaa hyvin korkean etiikan ja yhteisen päämäärän - toisten auttamisen oman osaamisen kautta. Terveydenhuollossa työskentelevistä ihmisistä suuri osa on hyvin korkeasti koulutettuja ja itsenäiseen sekä kriittiseen ajatteluun kykeneviä, ei suinkaan mitään lääkefirmojen sätkynukkeja.

Itse haluan myös uskoa tähän

 

[Orion-]

Tuo just voi olla niin harhaanjohtavaa. Jos riski sairastua vakavasti tai kuolla ois muilla vaikkapa 1/100 000, niin raskaana olevilla se ois 1/20 000. Jos taas muilla riski ois 1/100, raskaana olevista 1/20 joutuis sairaalahoitoon tai kuolis. Eli oikeastaan tuo 5-kertainen riski ei vielä kerro yhtään mitään.

Se kertoo tilastollisen riskin sairastua, mitään harhaanjohtavaa siinä ei ole. Eihän tilastollisesta riskistä koskaan voi sanoa miten yksittäistapauksessa käy. Tuo tilastollinen riski tarkoittaa sitä, että kun otetaan tarpeeksi suuri joukko sekä raskaana olevia ja ei-raskaana olevia ja vertaillaan sairastuvuutta, päädytään tuollaisiin lukuihin, eli huomataan, että raskaana olevia on sairastunut paljon enemmän kuin ei-raskaana olevia. Jos olet raskaana, sinulla on siis suurempi todennäköisyys olla sairastuneiden joukossa, mutta voi olla että olet onnekas, etkä kuitenkaan sairastu, sillä kaikki raskaana olevat eivät sairastu. Tilastot eivät voi ennustaa kenenkään yksilön kohtaloa.

Pointtini oli se, että ei ole tiedossa kuin iso riski on sairastua possulunssaan niin pahasti että sairaalahoitoon joutuu. Onko se 1% vaiko 0,01% kaikista kansalaisista...

 

[Vielä lisää tietoa]

Tässä niistä rokotteen apuaineista juttua:



Turvallisuustietoa pandemiarokotteen apuaineista

* AS03-tehosteaineen koostumus ja turvallisuus
* Tietoa elohopeasta ja tiomersaalista

AS03-tehosteaineen koostumus ja turvallisuus

Pandemrix rokotteessa oleva AS03 -adjuvantti on ns. öljy-vesi -pohjainen tehosteaine. Se koostuu skvaleenista, DL-alfa-tokoferolista ja Polysorbaatti 80:sta.

* Skvaleeni liittyy steroidi-kolesterolisynteesiin ja on solukalvojen luonnollinen komponentti. Sitä on useissa ravintoaineissa esimerkiksi kasvien siemenissä ja oliiviöljyissä.

* L-alfa-tokoferoli on synteettinen E-vitamiini.

* Polysorbaatti 80 (E433) on jauhonparanne, jota käytetään mm. elintarvikkeissa.

Tehosteaine koostuu siis tavanomaisista aineista, joita saadaan ravinnosta tai joita on esimerkiksi vitamiinivalmisteissa.

Tehosteainetta on testattu mm. Euroopan lääkeviraston (EMEA) hyväksymän H5N1-lintuinfluenssarokotteen turvallisuustutkimuksien yhteydessä usealla tuhannella ihmisellä. Tutkimuksia on tehty 3-9 -vuotiailla ja 18 vuotta täyttäneillä aikuisilla. Näiden tutkimusten mukaan ASO3 on erinomainen tehosteaine, mutta voimistaessaan puolustusreaktiota se myös herkästi aiheuttaa ärsytystä rokotuskohdalle.

H5N1-lintuinfluenssarokote -tutkimuksessa on raportoitu seuraavia haittavaikutuksia:

* Pistosalueen paikallisreaktiot (kovettumaa, turvotus, kipu ja punoitus) ovat hyvin yleisiä.

* Samoin yli 10 prosentilla ilmeni lämmönnousua, kuumetta, väsymystä, päänsärkyä, nivelkipuja tai lihassärkyjä.

* Vilunväristyksiä, influenssankaltaisia oireita ja injektiokohdan kuumotusta sekä kutinaa on raportoitu 1-10 prosentilla rokotetuista.

* 3-5 -vuotiailla ja 6-9 -vuotiailla lapsilla pistosalueen paikalliset oireet ovat olleet kaikkein tavanomaisin raportoitu haittavaikutus, jopa kahdelle kolmesta on tullut jonkinasteinen paikallisreaktio. Myös kuumeen nousua on raportoitu.

Turvallisuustietoa kerätään Pandemrix rokotteella parhaillaan tehtävissä tutkimuksissa, ja tietoa niistä päivitetään näille sivuille heti, kun tutkimustuloksia saadaan.
Käyttökokemukset toisen valmistajan skvaleenipohjaisesta adjuvantista

Toisen valmistajan vastaavanlaista skvaleenipohjaista adjuvanttia on käytetty Euroopassa myyntiluvan saaneessa kausi-influenssarokotteessa yli kymmenen vuoden ajan. Tätä rokotetta on myyty yli 45 miljoonaa annosta, eikä merkittäviä turvallisuusongelmia ole ilmennyt.

Tämän laajan käyttökokemuksen mukaan skvaleenipohjaisen adjuvantin käyttöön ei liity lisääntynyttä riskiä esimerkiksi autoimmuunisairauksiin tai muihin merkittäviin vakaviin haittatapahtumiin.

Tällä samankaltaisella skvaleenipohjaisella adjuvantilla on myös tehty useita eri tutkimuksia eri-ikäisillä ja eri rokotteisiin yhdistettynä. Huolenaiheita ei ole näissäkään tutkimuksissa noussut esille.

Tietoa elohopeasta ja tiomersaalista

Elohopeaa pääsee ympäristöön muun muassa teollisuudesta ja öljytuotteiden jalostuksesta. Elohopeasta syntyvä metyylielohopea rikastuu ravintoketjuissa eläimiin ja ihmisiin. Sitä on erityisen paljon esimerkiksi tietyissä petokaloissa. Metyylielohopea keräytyy mm. rasvakudoksiin ja mm. keskushermostoon.

Koska Pandemrix on pakattu moniannospulloon, rokotteessa on oltava säilyte mikrobikasvun estämiseksi. Tiomersaali on erittäin tehokas ja laajakirjoinen säilytysaine.

Tiomersaalimäärä 0,5 ml:n rokoteannoksessa on 5µg = 0,000 005 g.

Tiomersaali sisältää elohopeaa. Kun tiomersaali hajoaa elimistössä, siitä vapautuva etyylielohopea ei metyylielohopean tavoin kerry elimistöön vaan poistuu nopeasti.

* 0,5 ml rokoteannos sisältää etyylielohopeaa 2,5 µg.

* Saman määrän elimistöön kertyvää ja sen myötä harmillisempaa metyylielohopeaa saa esimerkiksi yhdestä 25 g:n painoisesta silakasta

* Jotta etyylielohopea voisi aiheuttaa keskushermostovaurion, tiomersaalin kerta-annoksen tulisi olla vähintään 10 000 -kertainen tämän rokotteen sisältämään tiomersaalimäärään verrattuna.

Tiomersaali ja autismi

* Rokotteiden sisältämillä määrillä tiomersaalia ei ole todettu olevan yhteyttä autismiin tai muihinkaan neurologisiin oirekuviin tai sairauksiin.

* Yleinen mielipide ja huoli elohopeasta lasten rokotteissa kuitenkin aiheuttivat sen, että tiomersaalista päätettiin vähitellen luopua rokotesäilytteenä Yhdysvalloissa. Tämä päätös oli sinänsäkin helppo, että samaan aikaan siirryttiin yhä enenevästi käyttämään kerta-annosampulleja, joissa ei tarvita säilytysainetta.

* Koska tiomersaalista on laajassa mitassa luovuttu, olisi autismitapausten määränkin pitänyt kääntyä laskuun. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Tiomersaalille allergiset

Arviolta noin 1-5 prosenttia Euroopan aikuisväestöstä on allergisia tiomersaalille. Näistä osalle saattaa tulla allergistyyppisiä iho-oireita tiomersaalia sisältävistä rokotteista.

* Yli 90 % ei saa minkäänlaisia allergisia oireita tiomersaalia sisältävistä rokotteista, vaikka epikutaani- tai prick-testit olisivat viitanneet tiomersaaliyliherkkyyteen.

* Rokotusten yhteydessä raportoidut allergiset reaktiot ovat yleensä olleet viivästyneitä yliherkkyysreaktioita. Viivästynyt yliherkkyys ei lisää riskiä saada anafylaktinen reaktio.

* Jos henkilö on aiemmin saanut tiomersaalista vain paikallisia iho-oireita, pandemiarokotteen voi antaa normaalisti.

* Tiomersaalista aiemmin todennetusti anafylaktisen reaktion saaneelle rokotetta ei tule antaa.

Lähde: http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/pandemiarokotukset/pandemia

 

[Tinkerbelle]

Kiitos edellisellisellekin asiallisesta tekstistä.

 

[vieras]

Katsoiko kukaan ajankohtaisesta kakkosesta sitä jaksoa jossa puhuttiin siitä mite julkisuuteen on vuotanut aivokirurgeille lähetetty virallinen kirje joiltain rokotusohjelman järjestäjiltä briteissä jossa todettiin huolestuneina että rokote aiheuttaa joissain vaarallista hermostosairautta?

Jos se voi aiheuttaa tota aikuisissa, niin mitäköhän todetaan viiden tai kymmenen vuoden päästä niissä lapsissa joiden äidit oli raskaana ja ottivat rokotteen...

Tässä vielä tietoa tästä hermosairaudesta:

Guillain-Barrén oireyhtymä ja rokotukset

GBS on äkillinen hermojuurten ohimenevä tulehdus, jossa henkilön oma immuunisysteemi tuhoaa hermosoluja aiheuttaen lihasheikkoutta ja joskus halvauksen. GBS voi aiheuttaa oireita, jotka kestävät muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Tauti on harvinainen. Eri tutkimusten mukaan GBS:n ilmaantuvuus yleensä väestössä on 1-4/100 000. Suomessa diagnosoidaan noin 50-100 uutta tapausta vuodessa.

Erilaisia infektioita pidetään tämän immuunivälitteisen taudin laukaisevina tekijöinä. Yleisin aiheuttaja on kampylobakteeri, mutta myös ylähengitystietulehdukset on liitetty syndroomaan. Hiljattain julkaistussa englantilaistutkimuksessa todettiin, että kuukauden sisällä influenssaan oirekuvaltaan sopivasta taudista on n.17 kertaa tavallista suurempi riski saada GBS.

Vuonna 1976 Yhdysvalloissa käytetty sikainfluenssarokote yhdistettiin GBS:n lisääntymiseen. Rokotteen on uskottu lisäävän noin 1 tapauksen /100 000 rokotettua, joskaan syy-yhteydestä ei olla saatu vahvaa näyttöä.

Ei ole näyttöä siitä, että pandemiarokotukset lisäisivät GBS:n ilmaantuvuutta maassamme. Estämällä influenssa sairastuvuutta, niiden pitäisi itse asiassa suojata tältä taudilta. Euroopan lääkeviraston EMEA:n suosituksesta pandemiarokotteita käyttävissä maissa tehostetaan kuitenkin varmuuden vuoksi haittavaikutusseurantaa, niin tehdään myös Suomessa.

On muistettava, että GB -tapauksia ilmenee Suomessa vuosittain 50-100 tapausta erilaisten virus- tai bakteeritautien seurauksena rokotuksista riippumatta.

Lähde: http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/pandemiarokotukset/pandemiarokotusten_turvallisuus/guillain-barr_n_oireyhtyma_ja_rokotukset/