Tietääkö kukaan????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

äiti

Aktiivinen jäsen
20.01.2004
3 643
0
36
En nyt oikein tiedä mille palstalle tämä pitäisi kirjoittaa, mutta ajattelin, että täällä saattaisi suurimmalla todennäköisyydellä löytyä joku joka tälläisen tilanteen on kohdannut (kun ei löydy palstaa "eronneet").

Jos tilanne olisi tälläinen mitenköhän kävisi:

Avopari eroaa. Heillä on kaksi lasta, pienempi yhteinen, isompi äidin.
Asunto on kolme vuotta sitten ostettu ja laina on kummankin nimissä.
Asuntojen hinnat ovat kolmessa vuodessa nousseet niin, että kodista voisi saada muutaman kymmenentuhatta voittoa jos nyt myisi.

Äiti ei haluaisi muuttaa pois ja haluaisi lunastaa miehen velan osuuden itselleen ja tietenkin maksaa puolet jo maksetusta osuudesta.
Asunto on hyvällä paikalla ja lapsen koulun vaihto ei olisi suotavaa tässä vaiheessa ihan terveydellisistäkin syistä (ei ehkä vuoteen tai kahteen). Koulun vaihto ei ole mahdoton, mutta toisi isoja ongelmia pitkäksi aikaa. Vuokra-asuntoja tai myytäviä asuntoja ei alueella oikein ole joten muutto merkitsisi automaattisesti koulun vaihtoa.

Mies ei halua, että äiti jää asuntoon asumaan vaan, että koti myydään koska tiedossa olisi myyntivoittoa.
Hänen mielestään kohtuullinen aika äidin löytää uusi koti olisi kaksi kuukautta.


Eli siis kysymys kuulluu tietääkö kukaan onko äidillä tässä jonkinlaisia oikeuksia jäädä asumaan kotiin vai onko isällä oikeudet mahdollisiin myyntivoittoihin(puoliin niistä). Entä onko olemassa jotain "pykälää joka turvaisi pidemmän uuden kodin etsimis ajan.
 
Äiti voi jäädä siihen asumaan ja silloin mies joutuu hakemaan oikeusteitse päätöksen että äiti muuttaisi pois. Mies ei voi myydä asuntoa jos äiti asuu siinä ja näin ollen äiti saa lisäaikaa. Eri asia on sitten arvioida miten oikeudessa sitten kävisi - luultavasti äitiä velvotettaisi muuttamaan pois ja varoitusaikaa ehkä muutama kuukausi.

Miksei osapuolet hae välittäjältä arvion asunnosta ja äiti sitten lunastaa sen miehen puolikkaan "täydellä hinnalla" - silloinhan mies saa sen haluamansa myyntivoiton?
 
No siihen myyntivoiton puolikkaaseen ei äidillä sitten olisikaan enää varaa.
Ja eikö välittäjän arvio ole kuitenkin vain arvio ja myyntivoitto tuossa vaiheessa kuitenkin vasta "kuviteltu". Siis alunperinkin asuntoa ostettaessa myyntihinta tipahti "tinkimällä" monta tuhatta.

Tuollaisista summista kun puhutaan ei huvittaisi maksaa mitään "kuviteltua".

Harmittaa vaan se, että kuinka siinä aina käy niin, että lapset saa kärsiä...
 
Erossa kaikki osapuolet joutuvat kärsimään - olisi aika härskiä vaatia itselleen (muka lapsille) samanlaista elintasoa ja muuttumatonta elämää ja toinen osapuoli joutuisi yksin kantamaan kustannukset. Välittäjältä saa kyllä luotettavan arvion mutta silloin se on maksullinen arviointi - ehkä 500 - 1000 e kustannus. Toinen tapa on pyytää maksutonta (siis väittää että on laittamassa myyntiin) arviointia vaikka kahdelta väittäjältä ja vähentää 7% tästä arvioista. Kolmas tapa on etsiä netistä vastaavanlaisia kohteita ja sitten sopia jostain sopivasta hintatasosta.

Eräs mahdollisuus on myös kuitata osan (tai kokonaan) elarit myyntivoitolla/asunnon osuudella. Tähän kannattaa käyttää lakimiestä ettei tule myöhemmin yllätyksiä.
 
Niinpä kai sitten..
Tosin koska tämä äiti olen minä (kuten varmaan on voinut jo arvata) voin täydestä sydämmestäni vakuuttaa, että ajatuksissani on vain ja ainoastaan tässä asumisasiassa lapset, tai siis lähinnä vanhemman lapsen tilanne.
Itse voisin mielihyvin muuttaa jonnekkin muualle asumaan koska jokin edullisempi vaihtoehto olisi miljoona kertaa helpompi ratkaisu. Kuitenkin olen valmis lapsen vuoksi elämään tosi tiukilla koska sellainen hoitorumpa ollaan viime parin vuoden aikana käyty, että tosi ikävää lapselle olis, että kaikki romuttuisi alas. Tytöllä on mielenterveydellisiä ongelmia ja koulussa erityisavun tarvetta ja pelkään (olen oikeastaan varma) ettei tyttö kestäisi muuttoa toiseen kouluun. Samaa mieltä ovat myös lääkärit.

Olen ollut yksinhuoltaja ennenkin enkä oleta entisen elintason säilyvän, haluaisin vain välttää täyden kaaoksen... :ashamed:
 
Ikävä tilanne ... Kumpi teistä haluaa erota? Olisiko mahdollista lykätä eroasiaa kunnes lapsen tilanne on parempi? Toinen mahdollisuus on tosiaan kuitata sen yhteisen lapsen elarit sillä asunto-osuudella tai neuvotella "maksuaikaa" lunastamisen suhteen. Onhan se toisaalta ymmärrettävää että mies haluaa käyvin hinnan asunnosta - ei kai kukaan halua lahjoittaa (soon-to-be)-exälle kymmeniä tuhansia euroja.
 
On aika härskiä on vaatia myös sitä voittoa äidiltä, lapsen kustannuksella. Eikö mies halua lasten parasta? Kyllä jokainen normaaliälyinen tajuaa, että lapselle paras on koulu hyvämaineisella alueella. Yhden aikuisen maksamia riittävän kokoisia asuntoja kun saa vaan huonoista lähiöistä. Jos lapsi jää äidille, isä kuitenkin säästää ja saa enemmän vapaa aikaa, vaikka lapsi ja hänen kanssaan eläminen tärkeintä onkin.

On myös huomioitava, että erossa usein tehdään kiusaa toiselle, vaikka lapsen kustannuksella.
 
Juu, olen tässä mietiskellyt ettei auta kuin odotella, että asuntojen hinnat alkaa tippumaan tai jos tytön tilanne rauhoittuu muutamassa vuodessa. Silti tiedän, että parasta olsi jos tyttö saisi pitää tutut ympyrät ja ystävät +muut tukijutut vaikka parempaan kuntoon tulisikin.

Mies tosiaan säästää hurjasti erossa selvää rahaa koska tytön lääkitys joka kestää vielä ainakin neljä vuotta on aivan kamalan kallis. Kela ei sitä korvaa ja hoitotukipäätös tulee aina vaan kielteisenä takaisin. Kohta alkaa ehkä terapia johan ei myöskään yleensä myönnetä korvauksia. Lisäks on noi erikois vaatteet ja ties mitä..Itsekkin olen miettinyt, että mitenhän mahdan pärjätä, mutta ajattelin josko sossusta sitten vähän avustaisivat lääkkeisiin kun on yksin lasten kanssa.

Mies ei oikeastaan ole eroamassakaan. Itse olen miettinyt jo pitkään ihan painavista syistä...
Siitä aloin sitten yhtenä iltana puhumaan ja mies alkoi vakuuttelemaan etten pärjää yksinäni. Siinä samalla kertoi, etten saa jäädä kotiin lasten kanssa asumaan jos erotaan vaan kämppä myydään voiton takia.
Vanhemman lapsen tila ei siinä vaiheessa kuulemma kiinnosta :ashamed:

No, jospa ne asuntojen hinnat pian tippuisivat!
 
Tylyä ja ikävää tekstiä tietysti tämä, mutta totuus on, että siinä missä sinun puolikkaasi on noussut, niin on tietysti noussut miehen puolikkaankin ja jos olisitte naimisissa, niin ositus tehtäsiin ositushetken mukaan. Samoin jos meinaat miehen ostaa ulos asunnosta on sinun maksettava tosiaan se miehen puolikas voittoineen päivineen.

Itse olen ihan vastaavanmoisen tempauksen tehnyt ja elämässä pitää vaan elellä näin. Miten me katsottiin tilannetta, niin lähtökohta oli se, että kun ositusta tehtiin niin me tehtiin se ihan realistisesta kauppahinnasta. Jos teillä mies vaatii asunnon myyntiä, niin silloin olisi minusta oleellista huomata se, että yleensä asunnon myynnistä menee se lähes 5% välityspalkkioa ja lisäksi usein asuntojen hinnoissa on noin 7% tinkimisvaraa keskimäärin. Katsokaa alueen asuntojen hinta-arvioita ja laskekaa sitten seuraavalla kaavalla miehen osuus. Käy sitten kysymässä, jos vaikka saisit koko lainan itsellesi.

Asunnon hinta vaikka yksinkertaistuksen vuoksi 100000. Kun asunnon myy, niin miehen osuus olisi 50000. Kun tästä vähennetään tinkivara eli 7%, niin se tekisi sitten 46500 ja sitten välityspalkkio 5% eli 44175. Käytännössä tämä olisi siis se summa, joka miehesi pitäisi saada sinulta.

Ihan vaan varmistaakseni asioita kiinnostaisi tietää, että onko tämä tyttö, jolla on paljon kustannuksia siis sinun ja tämän miehen yhteinen? Jos näin on, niin hänen erityiskustannuksensa otetaan kyllä huomioon elatusmaksua määrättäessä.
 
Eihän isä ole vaatimassa sitä voittoa äidiltä - vaan hän haluaa oman osuutensa siitä ja varmaan vastaavasti äiti saa oman osuutensa. Vanhempi lapsi ei edes ole miehen lapsi (jos ymmärsin oikein) - kuka nyt olisi valmis maksamaan kymmeniä tuhansia euroja jonkun toisen lapsen hyväksi?

Joopa joo, tekisi mieli erota mutta sitten ei olla valmiita kärsimään seuraamukset siitä.
 
Oikeassa olet! Ei tee mieli laittaa lasta kärsimään!
Teeskentelen mieluummin ja koetan kestää tätä väsymystä kun yksin teen kaiken ja ukon juopottelua, satunnaista väkivaltaa jne..
Heti jos lapsiin "leviää" asiaan on pakko puuttua tietty.

Mies on ollut vanhemman lapsen "isä" viimeiset kuusi vuotta eli lähes koko lapsen elämän, mutta eikai se sitten omalta tunnu vaikka vakuuttanut näin onkin. Toivottavasti ei tätä julki tuo eron timmellyksessä, tyttö kun kyllä pitää miestä isänään.

En halua kuulostaa pyhimykseltä, mutta itse voisin kyllä "voitto-osuudestani" tai isommastakin summasta luopua jos voisin sillä pelastaa tytön lähes varmalta romahdukselta.

Mulla ei oikeesti ole mitään vastaan sopuisaa, reilua eroa, toivon sitä kaikista eniten. Toivon myös kaikkea hyvää miehelleni jatkossa, en jaksa jäädä katkeraksi, haluaisin vaan eroon tästä joka öisestä itkemisestä ja pelkäämisestä.
Tilanne nyt vaan on tosi älyttömän paskamainen tytön kannalta.
Lapsia en laita tuollaisella hinnalla kärsimään.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.01.2006 klo 16:59 äiti kirjoitti:
Oikeassa olet! Ei tee mieli laittaa lasta kärsimään!
Teeskentelen mieluummin ja koetan kestää tätä väsymystä kun yksin teen kaiken ja ukon juopottelua, satunnaista väkivaltaa jne..
Heti jos lapsiin "leviää" asiaan on pakko puuttua tietty.

Mies on ollut vanhemman lapsen "isä" viimeiset kuusi vuotta eli lähes koko lapsen elämän, mutta eikai se sitten omalta tunnu vaikka vakuuttanut näin onkin. Toivottavasti ei tätä julki tuo eron timmellyksessä, tyttö kun kyllä pitää miestä isänään.

En halua kuulostaa pyhimykseltä, mutta itse voisin kyllä "voitto-osuudestani" tai isommastakin summasta luopua jos voisin sillä pelastaa tytön lähes varmalta romahdukselta.

Mulla ei oikeesti ole mitään vastaan sopuisaa, reilua eroa, toivon sitä kaikista eniten. Toivon myös kaikkea hyvää miehelleni jatkossa, en jaksa jäädä katkeraksi, haluaisin vaan eroon tästä joka öisestä itkemisestä ja pelkäämisestä.
Tilanne nyt vaan on tosi älyttömän paskamainen tytön kannalta.
Lapsia en laita tuollaisella hinnalla kärsimään.
Kuvittelet sitten että yksin jaksat paremmin sairaan lapsen kanssa?Sossusta et tule latiakaan saamaan niin kauan kun sinulla on omaisuutta.
 
Oletko kysellyt olisiko samalla alueella vuokrattavana asuntoja. Onhan se minun mielestä epäreilua jos mies ei saisi asunnosta omaa osuuttaan voitosta vaan sinä saisit kaikki lapsen takia joka ei biologisesti ole edes hänen.

Vuokra asunto samalta seudulta voisi olla hyvä kompromissi eikä lapsesi joutuisi kärsimään
:flower:
 
\Kuvittelet sitten että yksin jaksat paremmin sairaan lapsen kanssa?Sossusta et tule latiakaan saamaan niin kauan kun sinulla on omaisuutta.

[/quote]

Kyllä soskusta toimeentulotukea saa, vaikka olisi omaisuutta! Itselläni on rivitalo-osake ja kyllä sieltä avustusta olen saanut, kun siihen on ollut tarvetta. Menoiksi hyväksytään asuntolainan kohtuulliset korot ja yhtiövastike siinä missä vuokrakin!
 
Vuokra-asuntoja ei alueella ole kuin yksi rivitalo ja siinä vaihtuvuus tosi vähäistä, mutta hakemuksen vien kyllä.
Seurailen tässä kaikessa hiljaisuudessa myytäviä asuntoja jos vaikka tulisi myyntiin joku pienempi ja halvempi, mutta se myös todella epätodennäköistä.

Ja niinpä, kiitos kaikesta kannustuksesta (ehkä olet vain realisti, mutta et ihan tiedä tilannettamme tarkkaan), mutta pärjään kyllä sairaan lapsen kanssa paremmin kuin miehen kanssa joka ei auta siinä hitustakaan (rahallisesti kyllä, sitä ei voi kieltää). Lapsen sairaus on nimenomaan henkisesti kuluttavaa joten mitä paremmin voin henkisesti sitä paremmin jaksan hoitaa. Tällä hetkellä en voi henkisesti kovinkaan hyvin huonon parisuhteen vuoksi.
Sitä paitsi ero on väistämätön jos ei joitain järisyttäviä muutoksia tapahdu ja sitä en todellakaan usko joten pakkohan minun on pärjätä! Koitan vain pitkittää väistämätöntä jonkin aikaa.
 
Pitkitä ihmeessä jos vain itse jaksat elää tuollaisessa tilanteessa.

Olisiko mahdollista laittaa lehteen ilmoitus vuokrattavsta asunnosta siltä suunnalta, meillä päin myös osake taloissa on vuokra asuntoja (sijoittajien ostamia) :flower:
 
Minä taas uskoisin vakaasti, että kyllä oikeuskin katsoo lapsien etua. Ja pelkkä rahallinen myyntivoittoe ei voi mennä sen edelle. Jos isällä ei ole parempaa syytää häätää teitä, uskoisin, että katsotaan lapsien etu olevan sen, että heidän elämänsä ei enempää rikkoutuisi, kuin mitä erossa. :hug:
 
AP on avoliitossa ja näin ollen oikeus ei voisi estää isää saamasta omaa osuutta omaisuudesta. Jos äiti ei pysty lunastamaan miestä ulos käyvällä hinnalla ei ole muuta tehtävissä kuin muuttaa. En usko että kukaan (ja varsinkaan ex-puoliso) olisi valmis lahjoittamaan kymmeniä tuhansia euroja jonkun toisen lapsen hyväksi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.01.2006 klo 13:45 niinpä kirjoitti:
AP on avoliitossa ja näin ollen oikeus ei voisi estää isää saamasta omaa osuutta omaisuudesta. Jos äiti ei pysty lunastamaan miestä ulos käyvällä hinnalla ei ole muuta tehtävissä kuin muuttaa. En usko että kukaan (ja varsinkaan ex-puoliso) olisi valmis lahjoittamaan kymmeniä tuhansia euroja jonkun toisen lapsen hyväksi.
Näin mäkin tämän asian näen.
 

Yhteistyössä