Tiedoksi vauvojen vanhemmille ja muille hoitajille. Lue tämä.

h. Yleensä sairasta lasta ei mihkään ostoskeskuksiin raahata vaan jätetään kotiin toisen hoidettavaks.

Pitääkö sairaan lapsen kanssa siis jäädä kotiin neljän seinän sisään jopa vuosiksi jos lapselle ei saa hoitajaa, mikä joissain tapauksissa muuten on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta? Tai sairaiden ihmisten pysyä kotona ja jättää ostokset toisten hoidettaviksi?

Sellainen vauva jolla on jokin perussairaus, voi usein varsin hyvin lähteä mukaan kauppaan ja lääkäritkin kehoittavat pitkäaikaissairaiden lasten perheitä elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista. Mikä tarkoittaa että jos kyseessä on sairas vauva joka huutaa ympäri vuorokauden, se vauva lähtee mukaan kauppaan ja huutaa sitten siellä. Eikä siihen tarvita yhtäkään kaikentietävää palstamammaa räkyttämään siitä onko sen lapsen paikka kotona, sairaalassa vai kaupassa tai onko sen vauvan huutaminen mistä johtuvaa tai mitä sille pitäisi tehdä.

Kirjotinkin että YLEENSÄ sairaan lapsen kanssa jäädään kotiin. Ja toiseks ei tässä yhteiskunnassa KUKAAN jää vuosiksi kotiin neljän seinän sisälle,,kyllä joku hoitaja löytyy edes joskus. Ja TUSKIN niillä äideillä keillä on todella sairas lapsi on tarvetta kulkea tuntitolkulla päivittäin kattomassa uusimpia trendejä..näillä ihmisillä on arvomaailma kohillaan kuule.
Eikä sen toteamiseen tarvita yhtäkään paskantärkeetä tietämätöntä viisastelijaa(todennäkösesti lapsetonta) ,sen tietää tyhmempikin.
Äläkä sano mulle etten tiedä mistä puhun,olen lähes koko ikäni liikkunut NORMAALISTI kehityvammaisen kanssa keräten sääliviä,kummaksuvia ja jopa vihasia katseita!!!

|O :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :kieh: :kieh: *repskops*

 

Kiinnitin juuri samaan asiaan huomiota toissapäivänä Ideaparkissa. Kyllä teki mieli mennä sanomaan, kun lapsi itki selvää nälkäitkua, ja äiti vaan katteli vaatteita. Olisi nostanut edes syliin niin siinä olis turvallista itkeä.

On kyllä aika rohkeaa mennä väittämään toiselle äidille, että ihan selvästi on lapsellasi nälkäitkua sen muutaman minuutin perusteella mitä siinä vieressä on. Enkä kyllä usko, että kaikkien vauvojen nälkäitkut kuullosta samalta.
Toisenakin jokainen äiti varmasti hoitaa lapsensa parhaan kykynsä mukaan, eikä siinä enää neuvoja muilta (erityisesti kaupassakävijöiltä ) kaivata, kun varmasti on äidillä muutenkin mielessä, että mitähän ne muut ajattelee kun lapsi itkee.
Minulla saattaisi hieman pinna palaa, (ja varmasti näkyisi myös takaisin tulevassa palautteessa) jos joku tulisi väittämään, että etkö nyt kuule, kun lapsellasi on selvää nälkäitkua!!!

 

Kiinnitin juuri samaan asiaan huomiota toissapäivänä Ideaparkissa. Kyllä teki mieli mennä sanomaan, kun lapsi itki selvää nälkäitkua, ja äiti vaan katteli vaatteita. Olisi nostanut edes syliin niin siinä olis turvallista itkeä.

On kyllä aika rohkeaa mennä väittämään toiselle äidille, että ihan selvästi on lapsellasi nälkäitkua sen muutaman minuutin perusteella mitä siinä vieressä on. Enkä kyllä usko, että kaikkien vauvojen nälkäitkut kuullosta samalta.
Toisenakin jokainen äiti varmasti hoitaa lapsensa parhaan kykynsä mukaan, eikä siinä enää neuvoja muilta (erityisesti kaupassakävijöiltä) kaivata, kun varmasti on äidillä muutenkin mielessä, että mitähän ne muut ajattelee kun lapsi itkee.
Minulla saattaisi hieman pinna palaa, (ja varmasti näkyisi myös takaisin tulevassa palautteessa) jos joku tulisi väittämään, että etkö nyt kuule, kun lapsellasi on selvää nälkäitkua!!!

Juu juu että kaikki äidit hoitaa lapsensa parhaan kykynsä mukaan, ei se kuule aina ihan niin ole.

 

Kiinnitin juuri samaan asiaan huomiota toissapäivänä Ideaparkissa. Kyllä teki mieli mennä sanomaan, kun lapsi itki selvää nälkäitkua, ja äiti vaan katteli vaatteita. Olisi nostanut edes syliin niin siinä olis turvallista itkeä.

On kyllä aika rohkeaa mennä väittämään toiselle äidille, että ihan selvästi on lapsellasi nälkäitkua sen muutaman minuutin perusteella mitä siinä vieressä on. Enkä kyllä usko, että kaikkien vauvojen nälkäitkut kuullosta samalta.
Toisenakin jokainen äiti varmasti hoitaa lapsensa parhaan kykynsä mukaan, eikä siinä enää neuvoja muilta (erityisesti kaupassakävijöiltä) kaivata, kun varmasti on äidillä muutenkin mielessä, että mitähän ne muut ajattelee kun lapsi itkee.
Minulla saattaisi hieman pinna palaa, (ja varmasti näkyisi myös takaisin tulevassa palautteessa) jos joku tulisi väittämään, että etkö nyt kuule, kun lapsellasi on selvää nälkäitkua!!!

Juu juu että kaikki äidit hoitaa lapsensa parhaan kykynsä mukaan, ei se kuule aina ihan niin ole.

Juu juu ja jos lapsi huutaa kaupassa/julkisella paikalla ja äiti ei heti reagoi, on hän sitten epäkelpo äiti...

 

Kirjotinkin että YLEENSÄ sairaan lapsen kanssa jäädään kotiin. Ja toiseks ei tässä yhteiskunnassa KUKAAN jää vuosiksi kotiin neljän seinän sisälle,,kyllä joku hoitaja löytyy edes joskus. Ja TUSKIN niillä äideillä keillä on todella sairas lapsi on tarvetta kulkea tuntitolkulla päivittäin kattomassa uusimpia trendejä..näillä ihmisillä on arvomaailma kohillaan kuule.
Eikä sen toteamiseen tarvita yhtäkään paskantärkeetä tietämätöntä viisastelijaa(todennäkösesti lapsetonta) ,sen tietää tyhmempikin.
Äläkä sano mulle etten tiedä mistä puhun,olen lähes koko ikäni liikkunut NORMAALISTI kehityvammaisen kanssa keräten sääliviä,kummaksuvia ja jopa vihasia katseita!!![/quote]

|O :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :kieh: :kieh: *repskops*


Mistäs tiedät, että äidit ovat olleet tuntikausia trendejä katselemassa ja parkuuttaneet vauvaansa????

Meillä ainakin vauvat itkevät, jos väsyneitä, itkevät hetken, ja nukahtavat sitten. Joskus jopa "joutuvat" nukkumaan vaunuissa.

Saako pienen lapsen äiti mennä kaupungille vauvansa kanssa, katselemaan trendejä?? MIkä on sallittu aika?

 

No mistä ap tietää, ettei äiti juuri ollut pitänyt vauvaa sylissä, syöttänyt, halinut yms. ja vauva alkoi huutamaan/jatkoi huutoaan ja äiti yritti nukuttaa vaunussa häntä.

Ihmeellistä jeesustelua (vaikken ikinä sitä sanaa käytäkkään uskonnollisen vakaumukseni takia, en nyt parempaakaan sanaa keksi) tämmöiset kirjoitukset!

Itsekkin olen kauppoihin lähtiessäni meikannut ja "huoliteltu" ja kyllä, lapseni ovat joskus huutaa rääkyneet kaupoilla ollessa. HUIH.

Luulisi nyt aikuisten ihmisten ja varsinkin äitien tietävän, että vauvat vaan huutaa joskus, ei aina hyssytykset yms. auta ja äitikin haluaa välillä kävellä ja yrittää hiljentää vaunuttelulla pikkuinen nukkumaan tms.

Jos nyt jotain täytyis taivastella, mun mielestä on julmempaa, että niitä isompia lapsia kävelytetään kaupoista toiseen ja he kiukuttelevat vanhemmilleen (ihan aiheesta varmasti: on kuuma, nälkä tai väsyttää tai kaikkia yhtäaikaa) ja itkevät ja silti pitää olla shoppailemassa vanhempien kanssa.

Meillä käydään ostoksilla joskus lasten kanssa, niinkuin kaikki "huonot" äidit ja kyllä meidän lapset hyvin pärjää, kun muistaa syöttää, juottaa ja lepuuttaa heitä tasasin väliajoin. :heart: :heart: :heart:

Ja hyvä ihme, jos ei ihmisellä muita murheita elämässä ole, kuin ap:n kirjoituksesta kävi ilmi, niin on kyllä todella surullista. :headwall: :/

En sillä, etteikö mua äitinä aina tekis vauvojen itku pahaa, tulis mieleen, että ota se vauva jos syliin, kun se itkee siinä... Mutta ikinä ei tiedä sitä tilannetta mikä on, niin...

 

Mua ottaa niin aivoon nämä "täydelliset mammat" jotka kyttää toisia kauppakeskuksissa ja sit keskustelupalstoilla jakavat "neuvoja" miten pitää toimia.Eikö teillä tosiaan ole minkäänlaista elämää???

Samaa mieltä kannssasi.No varmaan puolet kaksplussan mitäs nyt -paltstan kirjotukset on juuri tällaisia.Onhan se kiva jos on omat asiat niin hyvin että jaksaa kytätä muitten tekemisiä ja sitten täällä palstalla voivotella ja antaa neuvoja kuinka sen ja sen pitäisi tehdä tai ei saa tehdä.
Kukaan mestä vaan ei voi tietään toisen elämästä IKINÄ kaikkea,joten hoitakaa omat elämänne!!!

Ei ole kyse siitä että ajattelee olevansa täydellinen äiti jos tuohon kiinnittää huomiota. Ei kai kukaan ajattele olevansa täydellinen jos puuttuu siihen että joku pahoinpitelee lasta jossain. Ja tässä on kyse vauvan perustarpeiden vakavasta laiminlyönnistä. No, se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Jotkut meistä vain ovat niin kovaa tekoa, että mieluummin vaurioittavat lapsensa kehitystä kuin katsovat peiliin ja toteavat toimineensa väärin. Valitettavasti.

 

Ap:n kirjoitus oli outo... Ei ne oikeasti laiminlyödyt lapset, käy äitien kanssa kauppakeskuksissa, ne vauvat ja lapset on jossain ihan muualla.

 

Todella hyvä kirjoitus ap. On mielenterveysalan ammattilaisena voin myös lisätä tuohon, että juuri tuo vauva tarpeisiin vastaamattomuus oli sitten kyse koliikki itkusta tai muusta niin aiheuttaa noita aivomuutoksia ja skitsofrenian yksi syntysyy on äidin tai muun vauvan lähihoitajan tarpeisiin vastaamattomuus. PIENI VAUVA EI KOSKAAN IKINÄ HUUDA TURHAAN TAI KIUKUTTELUN VUOKSI VAAN SIKSI ETTÄ SILLÄ ON OIKEA HÄTÄ!!! Miksiköhän se on joistakin äideistä niin tosi vaikeaa ymmärtää??

 

Tuli tässä mieleen, kun oma vauvani oli 3 viikkoa vanha ja jouduin pakosta käymään pikaisesti bussilla Helsingin keskustassa vaunujen kanssa. Takaisin tulomatkalla pikkuinen alkoi noin 10 minuttia ennen meidän pysäkkiä itkemään. En uskaltanut ottaa vauvaa vaunuista, koska bussi meni tosi kovaa vauhtia ja mutkitteli. Korvike oli ollut tuttipullossa jo yli tunnin enkä uskaltanut antaa sitä vauvalle. Vauva itki ei hirmu kovaa, mutta sen verran, että kanssamatkustajat alkoivat oireilemaan ja mutisemaan. Yksi mummo sanoi, että "kyllä ne äidit osaa hoitaa, johon nuorempi nainen vastasi, että "ei toi äiti ainakaan". Arvatkaa olinko todella pahalla mielellä ja tunsin itseni pahimman luokan lapsen rääkkääjäksi, huonosta äidistä puhumattakaan. Olin ollut vauvan kanssa viimeiset pari viikkoa aivan yksin, koska isä oli ulkomailla, ja lisäksi varmaan hormonit vielä herkistivät. Pala kurkussa odotin ihan paniikissa, jotta pääsisin bussista ulos. Ajattelin, että suomalaiset osaa olla tosi julmia, vaikka eivät tiedä toisten tilanteista mitään. Nyt asun itse ulkomailla enkä usko, että vastaavaa tilannetta täällä syntyisi. Ihmiset voivat puuttua toisten asioihin, mutta tekevät sen ystävällisesti.

Samaa mieltä.En tajua miksi pitää käyttäytyä niin ilkeästi.Olen huomannut ihan saman,että ihmiset ärsyyntyy lapsen itkusta (ei tarvitse itkeä edes hysteerisesti).Mulkoillaan,kyylätään ja aletaan pahimmassa tapauksessa just kommentoimaan suureen ääneen.Enpä ole tällaiseen käytökseen kohdannut missään muualla maailmassa.Täällä ihmiset vihaa lapsia (ainakin pk-seudulla),ääntä ei saa lähteä ja lasten pitää olla "näkymättömiä".


Ja sitten kommentoin alkuperäiseen kirjoitukseen.Mistä ap tiedät miksi nämä kyseiset vauvat itki? Koliikkia? sairauksia? Muuten vaan itkuisia vauvoja?
Kirjoituksesta jäi sellainen kuva ettei äiti saa liikkua neljän seinän sisältä minnekkään...vauvahan saattaa itsekä julkisella paikaalla,hui kamala.OK,hieman kärjistin nyt,mutta mistä ulkopuolinen voi tietää todellisen syyn????

 

sehän on ihan sama mitä ne vauvat itkee ja hiljentääkö syli huudon vai ei,kyse on siitä että vauva huutaa ja silloin vauva otetaan syliin ollaan sitä sitten missä tahansa! jotta vauvalle tulee turvallisuuden tunne. on aika itsekästä huudattaa vauvaa vaunuissa jotta ite saa rauhassa ostokset tehtyä.

minäkin olen saanut yh:na ostokset hoidettua jopa niin että vauva itkee SYLISSÄ!(tosin silloin ollaan otettu vain pakolliset tarvikkeet),IKINÄ EN OLE YKSIN HUUTAMAAN JÄTTÄNYT! ja kyllä minä vähintään tuijotan vihaisesti jos äiti ei reagoi vauvan itkuun.

ja jos on kovin itku herkkä vauva niin rintareppuun tai kantoliinaan!!!! näin jää 2 kättä vapaaksi ostoksien tekoon,jos yhdellä kädellä ei selviä. enkä usko että äiti kotonakaan vastaa vauvan itkuihin yhtään paremmin jos ei kerta yleisillä paikoillakaan!

 

Hyvin kirjoitettu! :flower:

 

sehän on ihan sama mitä ne vauvat itkee ja hiljentääkö syli huudon vai ei,kyse on siitä että vauva huutaa ja silloin vauva otetaan syliin ollaan sitä sitten missä tahansa! jotta vauvalle tulee turvallisuuden tunne. on aika itsekästä huudattaa vauvaa vaunuissa jotta ite saa rauhassa ostokset tehtyä.

minäkin olen saanut yh:na ostokset hoidettua jopa niin että vauva itkee SYLISSÄ!(tosin silloin ollaan otettu vain pakolliset tarvikkeet),IKINÄ EN OLE YKSIN HUUTAMAAN JÄTTÄNYT! ja kyllä minä vähintään tuijotan vihaisesti jos äiti ei reagoi vauvan itkuun.

ja jos on kovin itku herkkä vauva niin rintareppuun tai kantoliinaan!!!! näin jää 2 kättä vapaaksi ostoksien tekoon,jos yhdellä kädellä ei selviä. enkä usko että äiti kotonakaan vastaa vauvan itkuihin yhtään paremmin jos ei kerta yleisillä paikoillakaan!

No, kaikki vauvat eivät lopeta itkua edes saadessaan olla sylissä.

En kyllä tosin tullut tuon kuopuksen kanssa liikkuneeksi monessakaan paikassa hänen ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, koska oli väsynyt kanniskellessani ja hyssytellessäni häntä koko ajan kotona vuorokauden ympäri.

Kaikken julminta minun mielestäni oikeastaan oli se, että eräskin äiti kommentoi että jos muka vastaan lapsen itkuun, annan ruokaa ja läheisyyttä niin lapsi todennäköisesti itkee siksi, että minä en ole äitinä kykenevä kohtaamaan lastani ihmisenä (valitettavasti lapsen itkun ja tyytymättömyyden syyksi paljastui oikeasti kipu ja eräs sairaus, vaikka neuvolassakin vaan vakuuteltiin, että se on vaan kuule sitä koliikkia...)

 

en muuten kommentoi mutta mä olen ottanut aina omat vauvani syliin missä tahansa jos ovat itkeneet. Oli se sit vaikka kaupan kassalla. Laitan silloin itseni vauvan asemaan ja ajattelen jos itse huutaisin siellä vaunuissa, eipä olis kivaa.

 

sehän on ihan sama mitä ne vauvat itkee ja hiljentääkö syli huudon vai ei,kyse on siitä että vauva huutaa ja silloin vauva otetaan syliin ollaan sitä sitten missä tahansa! jotta vauvalle tulee turvallisuuden tunne. on aika itsekästä huudattaa vauvaa vaunuissa jotta ite saa rauhassa ostokset tehtyä.

minäkin olen saanut yh:na ostokset hoidettua jopa niin että vauva itkee SYLISSÄ!(tosin silloin ollaan otettu vain pakolliset tarvikkeet),IKINÄ EN OLE YKSIN HUUTAMAAN JÄTTÄNYT! ja kyllä minä vähintään tuijotan vihaisesti jos äiti ei reagoi vauvan itkuun.

ja jos on kovin itku herkkä vauva niin rintareppuun tai kantoliinaan!!!! näin jää 2 kättä vapaaksi ostoksien tekoon,jos yhdellä kädellä ei selviä. enkä usko että äiti kotonakaan vastaa vauvan itkuihin yhtään paremmin jos ei kerta yleisillä paikoillakaan!

Koitapa nyt tajuta että kaikkia vauvoja ei voi ottaa syliin kun ne huutavat, sillä jotkut vauvat ovat sairaita ja sairaus saattaa hiukan rajoittaa sitä, milloin vauvan voi ottaa syliin. Jos vauva on sairas, häntä ei välttämättä voi kantaa liinassa tai rintarepussa.

Joten kyylää vihaisesti ihan niin paljon kun huvittaa, sinä kun et tiedä välttämättä mikä vauvalle on parhaaksi. Joissakin tapauksissa se on vaunuissa huutaminen eikä sylissä roikottaminen. Oikeasti ottaa aivoon tuollaiset tampiot

 

Ap:n teksti oli hyvin kirjoitettu ja olen ehdottomasti olen samaa mieltä siitä, että syli ja turvallisuus menee useiden asioiden edelle. Mutta myöskin tiedän mitä on elää todella itkuisen lapsen kanssa ja välillä on vain pakko asioita hoitaa, syödä itsekkin, peseytyä ja käydä wc:ssä.

Tätä peesaan :flower:

 

Hyvä kirjoitus, mutta turhaan moitit kestovaippojen käyttäjiä. Tekstistäsi selvästi huokuu, miten väheksyt kestovaippojen käyttäjiä ja arvaanko oikein, että asenteesi heitä (meitä) kohtaan on se, että arvelet meidän luulevan, että kestoja käyttämällä olemme parempia äitejä? Näinhän ei ole. Kyllä kestovaippoja käyttävät äidit ovat aivan yhtä hyviä äitejä, kuin kertavaippoja vauvoillaan käyttävät äidit. Ja kestoja käyttämällä me emmä korota itseämme emmekä tee sillä itsestämme autuaita. Kestot ovat vain yksi osa lapsenhoitoa, ja väittäisin, että äidit, jotka ovat valmiit näkemään kestoilun "vaivan" saattavat olla muutoinkin herkempiä ja palvelualttiimpia vauvoille ja hänen viesteilleen.

Mulla pisti silmään ihan sama juttu. Hohhoijjaa, ei se kestoilu tarkoita, että yrittäisi muka olla jotenkin "parempi" kuin muut. Se voi lähteä monista motiiveista, usein huolesta ympäristön suhteen ja muutenkin erilaisesta elämän tavasta. Toisilla voi motiivina olla vauvan mukavuus tai joku muu. Mutta tuskinpa se kestoilu sylissä pitämiseltä on pois, ihme kommentti...

 

Meillä oli koliikkivauva joka nukkui 15 min pätkissä päivisin,sitten alkoi taas huuto.Pakko oli käydä kaupassa ja yrittää elää normaalisti.Rintareppu ei auttanut,vaan huuto jatkui.Voin vaan kuvitella mitä ihmiset ajattelivat,ihan niinkuin ap.Hoitajia ei ollut,oli vaan pakko hoitaa tietyt asiat.Tavallaan siihen huutamiseen "turtui" kun joutui kuuntelemaan sitä 4kk.Toki hyssytin,pidin sylissä mahdollisimman paljon,mutta ei vauvaa voi kantaa koko ajan.

 

Koitapa nyt tajuta että kaikkia vauvoja ei voi ottaa syliin kun ne huutavat, sillä jotkut vauvat ovat sairaita ja sairaus saattaa hiukan rajoittaa sitä, milloin vauvan voi ottaa syliin.

En kysy pahalla vaan silkkaa tietämättömyyttäni... Mikä voi olla sellainen sairaus joka estää ottamasta lasta syliin? Siis lapsella... Kuulostaa ihan kamalalta jos lapsi on sairas eikä voi edes ottaa syliin ja lohduttaa. Mistä voi tietää milloin sen sairaan lapsen voi ottaa syliin ja milloin taas ei? Mitä haittaa sylistä voisi olla?

Olen vaan kummissani kun en ole koskaan moisesta kuullut...

 

Tämä oli hyvä kirjoitus :flower:

Samaa mieltä!

Kuin myös. Kerran myös itse näin joulun alla miehen ja naisen leluosastolla haahuilemassa ja varmaan katselivat jotain joululahjaa vauvalleen, joka itki lohduttomasti vaunuissa. Kumpikaan ei ollut huomaavinaan vauvaa ja itkua. Ei katsottu vauvaa, ei koskettu, ei otettu syliin, oltiin vaan ihan kuin ei nähtäisi ja kuultaisi eikä koko vauvaa olisi olemassakaan.
Musta se oli surullisimpia näkyjä mitä oon ikinä nähnyt ja jätti pitkäksi aikaa todella pahan mielen. Mitä se vauva joululahjalelulla, jollei saa syliä, katsetta, kosketusta, rakkautta....

 

En kysy pahalla vaan silkkaa tietämättömyyttäni... Mikä voi olla sellainen sairaus joka estää ottamasta lasta syliin? Siis lapsella... Kuulostaa ihan kamalalta jos lapsi on sairas eikä voi edes ottaa syliin ja lohduttaa. Mistä voi tietää milloin sen sairaan lapsen voi ottaa syliin ja milloin taas ei? Mitä haittaa sylistä voisi olla?

Olen vaan kummissani kun en ole koskaan moisesta kuullut...

Mun lapsella oli jo alle puolivuotiaana pikkuvauvana sairauden takia niin hauraat luut että murtumia tuli ihan tavallisesta käsittelystä jos huono tuuri sattui. Silloin kun vauvalla on murtumia vaikkapa kylkiluissa, sitä ei oteta syliin kuin silloin kun on ihan välttämätöntä koska se sylissäpitäminen sattuu mutta makuullaan oleminen vaunuissa ei joten joko se vauva huutaa vaunuissa tai sitten se otetaan syliin joka sattuu ja vauva huutaa kovempaa

 

En kysy pahalla vaan silkkaa tietämättömyyttäni... Mikä voi olla sellainen sairaus joka estää ottamasta lasta syliin? Siis lapsella... Kuulostaa ihan kamalalta jos lapsi on sairas eikä voi edes ottaa syliin ja lohduttaa. Mistä voi tietää milloin sen sairaan lapsen voi ottaa syliin ja milloin taas ei? Mitä haittaa sylistä voisi olla?

Olen vaan kummissani kun en ole koskaan moisesta kuullut...

Mun lapsella oli jo alle puolivuotiaana pikkuvauvana sairauden takia niin hauraat luut että murtumia tuli ihan tavallisesta käsittelystä jos huono tuuri sattui. Silloin kun vauvalla on murtumia vaikkapa kylkiluissa, sitä ei oteta syliin kuin silloin kun on ihan välttämätöntä koska se sylissäpitäminen sattuu mutta makuullaan oleminen vaunuissa ei joten joko se vauva huutaa vaunuissa tai sitten se otetaan syliin joka sattuu ja vauva huutaa kovempaa

Varmaan sitten sitäkin enemmän hymyä, poskelle silitystä, rauhoittavaa ääntä, katsetta, tuttia ynnä muuta mikä tuo pienelle lohtua. Musta tuo on täysin selittelyä.

 

En kysy pahalla vaan silkkaa tietämättömyyttäni... Mikä voi olla sellainen sairaus joka estää ottamasta lasta syliin? Siis lapsella... Kuulostaa ihan kamalalta jos lapsi on sairas eikä voi edes ottaa syliin ja lohduttaa. Mistä voi tietää milloin sen sairaan lapsen voi ottaa syliin ja milloin taas ei? Mitä haittaa sylistä voisi olla?

Olen vaan kummissani kun en ole koskaan moisesta kuullut...

Mun lapsella oli jo alle puolivuotiaana pikkuvauvana sairauden takia niin hauraat luut että murtumia tuli ihan tavallisesta käsittelystä jos huono tuuri sattui. Silloin kun vauvalla on murtumia vaikkapa kylkiluissa, sitä ei oteta syliin kuin silloin kun on ihan välttämätöntä koska se sylissäpitäminen sattuu mutta makuullaan oleminen vaunuissa ei joten joko se vauva huutaa vaunuissa tai sitten se otetaan syliin joka sattuu ja vauva huutaa kovempaa

Varmaan sitten sitäkin enemmän hymyä, poskelle silitystä, rauhoittavaa ääntä, katsetta, tuttia ynnä muuta mikä tuo pienelle lohtua. Musta tuo on täysin selittelyä.

Olenko mä jossain vaiheessa väittänyt että mä en mahdollisesti ole silittänyt vauvaa tai tehnyt jotain muuta? :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:
Mä vastasin vain siihen kun kysyttiin että miksi joitakin vauvoja ei voi ottaa syliin |O
Mun lasta on huudatettu yksin lähinnä Lastenklinikan vuodeosastoilla ja sille mä en ole voinut yhtään mitään.

 

tässä asiassa on kaks puolta.oikeesti toi teksti on ihan totta et aina vauvan itkuun tarvis reagoida mut eihän sitä tosiaan aina vaan voi tai välttämättä jaksakaan jos vauva itkee koko ajan. mut mä voin näin henk.koht. kokemuksella kertoo et mihin se liika laiminlyönti johtaa.Mun äiti ei koskaan reagoinu mun itkuun, kun olin äidilläni (hän siis mielisairas) niin sängyssä vaan ja sinne pullo heitettiin pari kertaa päivässä.ilman vaippaa omissa paskoissa monta päivää.Siellä mä sit huusin ja makasin.sit ku vähän osasin liikkua niin jossai nurkassa porasin ja söin näkkileipää.Lopulta kun pääsin isälleni niin enpä enää itkenytkään.ikinä.nyt mulla on niin paha tunnekylmyys et en oo itkeny tosiaan sen jälkeen ku olin 5v. en tunne empatiaa, iloo, surua, tuskaa, en mitään.ja on kyl välillä melko raskasta kun tietää et pitäis iloita omasta lapsesta ja joskus tosiaan ois ihana vaan itkeeki mut enpä vaan pysty.et on se vaan niin pirun tärkeetä se vauvan itkuun regoiminen ja vauvasta huolehtiminen.

 

Kuinka moni näistä äideistä oikeasti laiminlyö lastaan? Ulkopuolisen silmin tilanne saattaa näyttää toisenlaista ja antaa väärän kuvan.

T.se koliikkivauvan äiti jonka lapsi huusi ensimmäiset 4kk