Tiedättekö sellaisen ihmistyypin, joka

[vastenmielistä]

hyvissä ajoin ennen tapahtumia, matkoja tms. alkaa puhumaan toisille osallistujille ettei ehkä osallistukaan / lähdekään mukaan, AINOASTAAN sen takia että kuulisi kuinka toiset kerjäävät häntä mukaan?

ARGHHH !

 

[MolliMelooni]

Taidan (tässäkin asiassa) olla sosiaalisesti tajuton, kun en huomaa jonkun kalastelevan tuollaisia puhuessaan. Totean vaan, että harmillista, kun et pääse mukaan, ehkä ensi kerralla sitten.

Kerjääkö joku oikeasti toisia mukaan, vaikka ovat ilmoittaneet esteellisyytensä?

 

[Naspula]

en tiedä

 

[La Paset]

No, en ole tavannut moista.

 

["vieras"]

En ole muistaakseni tuommoiseen törmännyt.

 

[Jessiinah]

No en ole kyllä tavannut

 

["..."]

Tiedän. Todella rasittavaa. Olen miettinyt, onko kyse oikeasti siitä, että kaipaa vahvistusta päätökselleen lähteä mukaan vai onko ihan vain "tulet nyt mukaan" suostuttelun kerjäämistä.

 

[Saraldo]

Juu, olen törmännyt sellaiseen tyyppiin. Ja tässä tapauksessa oli vielä kyse jotenkin siitä, että jos hän ei tule mukaan, reissu tulee meille muille kalliimmaksi. No, sai mitä halus ja maaniteltiin se lähtemään...

 

[as if]

Tiedän. Kaksikin.
Enkä oo pitkään aikaan jaksanut pitää yhteyttä kun ko. tyypeissä on muitakin kovin ärsyttäviä piirteitä.

 

["vieras"]

Tiedän ja myös toisen ihmistyypin joka lupautuu aivan kaikkeen ja viime hetkellä peruu ja jättää muut pulaan.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

En ensin meinannut muistaa, mutta tulihan se yksi tuollainen mieleen Ensin sovittu lähtö ja sen jälkeen moneen kertaan "en tiedä lähdenkö sittenkään". Huomasi että ärsyyntyi heti jos muut otti uutisen tyynesti vastaan ja totesi että ei mitään, eiköhän me joku toinen saada siihen tilalle.. silloin alkoi aina se "kyllä mä varmaan sittenkin tulen" mutta ei mitään varmaa, että ei vaan saataisi ketään muuta siihen hänen tilalleen kun jäisi niin viime tippaan se päätös.

Ei olla oikein tekemisissä enää.

Muoks. Niin en tiedä oliko tuossa taustalla se, että halusi että kerjätään ja anellaan mukaan vai mitä.. Lähinnä itselle tuli mieleen, että halusi vaan olla veemäinen ja muut olisivat hänestä riippuvaisia, saisi jonkinlaista valtaa muihin.

 

[vastenmielistä]

Pikku Jättiläinen kirjoitit niin asiaa!
Itsekin opin pikkuhiljaa, että sanon vain huolettoman iloisesti, että okei, selvä juttu
ja sellaiset ketutuksen kipinät oikein kimpoilivat tyypistä ulos tuollaisessa tilanteessa kun häntä ei maanitellakaan mukaan.
Olen kaksi tuon tyyppistä ihmistä tuntenut, eri aikoina, ja joku kun ylempänä kirjoitti esteellisyyteen liittyen; kumpikaan näistä tutuistani ei ole kertaakaan ilmoittanut Todellista Syytä miksi haluaa sittenkin jäädä pois, PLUS: kertaakaan eivät myöskään jääneet!
Tuon tyyppisissä ihmisissä on havaittavissa muutenkin marttyyrimäisyyttä, jopa itsesääliä, ehkä toisaalta itserakkautta, kun niin kovasti 12 kertaa ennen ajankohtaa halutaan kuulla muiden anelevan sun seuraa.
Luonnollisesti siis empivän ein jälkeen seuraavana päivänä sanotaan taas "no ehkä mä sit tulen. ehkä" kunnes seuraavana vuorossa on taas "jään ehkä pois. ehkä" !!
Ja ne jutut on olleet kaikkea baariin lähdön ja (jo maksetun!) Marokon matkan väliltä.