I
If:iin pettynyt
Vieras
Odottaessani esikoistani halusin ottaa tulokkaalle vakuutuksen jo ennen syntymää joten marssin If- vakuutusyhtiöön jonka asiakkaita perheemme on ollut 90-luvun alusta asti.
Eihän sitä odottaessaan toivo mitä pahaa tapahtuvan, mutta ajattelin että on parempi olla vakuutettu siltä varalta, että jos jotain menisikin pieleen.
Lapsi syntyi kampurajalkaisena ja jo ennen kotiinlähtöä synnytyslaitokselta sai hän ensimmäisen kipsin jalkaansa. Kuinka ollakaan kampurajalka ei ollut niiden korvattavien synnynnäisten vammojen listalla. Ennen kuin lapsi oli nelikuinen hänellä takanaan kuusi poliklinistä sairaalakäyntiä ja lisäksi yksi leikkaus, useita kipsejä ja edessä mm. vuosikausien tankokenkä-hoito. Kävin If- vakuutusyhtiössä kysymässä onko todella niin, että tätä synnynnäistä vammaa ei korvata. He käskivät soittaa maksulliselle linjalleen ja kysyä sieltä. Pitkän keskustelun jälkeen kävi ilmi, että onhan heidän toimistossaan myös puhelin, josta voi soittaa ilmaiseksi tuohon samaan maksulliseen numeroon. Puhelimeen vastasi tyly mieshenkilö joka vastasi lyhyesti, että korvausta ei tipu, koska kampura ei ole nimeltä listattu korvattavien synnynnäisten vammojen joukkoon eikä lapsi ole maannut sairaalassa 30 vuorokautta. Olisin siis yhtä hyvin voinut polttaa ne 199,69 euroa, mitä tuo vakuutus maksoi.
Ennen tuota puhelua olin keskustellut perheemme muista vakuutuksista ja meille yritettiin kaupata lapsivakuutusta. Lapsen ensimmäiseltä vuodelta tuo vakuutus maksaisi 417,74 euroa. Lisäksi olisi 100 euron omavastuu ja sen jälkeen 10% omavastuu tämän ylittävistä kuluista. Maksaisimme siis 517,47? ennen kuin saisimme senttiäkään takaisin tuosta yhtiöstä.
Kuinka ollakaan samaan aikaa kävi ilmi, että perheen äidin synnytys ja lapsen tämänvuotiset sairaalakulut olivat ylittäneet sairaanhoitopiirin määrittämän omavastuun rajan, joka alueellamme on 633,00?. Sekä äiti, että lapsi saivat vapautuksen sairaalamaksuista seuraavan vuoden ajaksi. Jäi If:n lapsivakuutus ottamatta ja 517,47? meni lapsen tilille korkoa kasvamaan. Samaan osoitteeseen tulee tuo summa menemään vastakin.
Eihän sitä odottaessaan toivo mitä pahaa tapahtuvan, mutta ajattelin että on parempi olla vakuutettu siltä varalta, että jos jotain menisikin pieleen.
Lapsi syntyi kampurajalkaisena ja jo ennen kotiinlähtöä synnytyslaitokselta sai hän ensimmäisen kipsin jalkaansa. Kuinka ollakaan kampurajalka ei ollut niiden korvattavien synnynnäisten vammojen listalla. Ennen kuin lapsi oli nelikuinen hänellä takanaan kuusi poliklinistä sairaalakäyntiä ja lisäksi yksi leikkaus, useita kipsejä ja edessä mm. vuosikausien tankokenkä-hoito. Kävin If- vakuutusyhtiössä kysymässä onko todella niin, että tätä synnynnäistä vammaa ei korvata. He käskivät soittaa maksulliselle linjalleen ja kysyä sieltä. Pitkän keskustelun jälkeen kävi ilmi, että onhan heidän toimistossaan myös puhelin, josta voi soittaa ilmaiseksi tuohon samaan maksulliseen numeroon. Puhelimeen vastasi tyly mieshenkilö joka vastasi lyhyesti, että korvausta ei tipu, koska kampura ei ole nimeltä listattu korvattavien synnynnäisten vammojen joukkoon eikä lapsi ole maannut sairaalassa 30 vuorokautta. Olisin siis yhtä hyvin voinut polttaa ne 199,69 euroa, mitä tuo vakuutus maksoi.
Ennen tuota puhelua olin keskustellut perheemme muista vakuutuksista ja meille yritettiin kaupata lapsivakuutusta. Lapsen ensimmäiseltä vuodelta tuo vakuutus maksaisi 417,74 euroa. Lisäksi olisi 100 euron omavastuu ja sen jälkeen 10% omavastuu tämän ylittävistä kuluista. Maksaisimme siis 517,47? ennen kuin saisimme senttiäkään takaisin tuosta yhtiöstä.
Kuinka ollakaan samaan aikaa kävi ilmi, että perheen äidin synnytys ja lapsen tämänvuotiset sairaalakulut olivat ylittäneet sairaanhoitopiirin määrittämän omavastuun rajan, joka alueellamme on 633,00?. Sekä äiti, että lapsi saivat vapautuksen sairaalamaksuista seuraavan vuoden ajaksi. Jäi If:n lapsivakuutus ottamatta ja 517,47? meni lapsen tilille korkoa kasvamaan. Samaan osoitteeseen tulee tuo summa menemään vastakin.
