Tiedän, että 'narsismi' on oikea muotisana, mutta ihan aidosti uskon mieheni olevan narsisti.

[ap]

Jos olet todellakin lukenut niin keskeiset asiat olet kyllä hypännyt yli. Oli miten oli. Sinusta voisin sanoa että olet kyllä narsistille sopiva kumppani, jos uskot, että mies on narsisti ja uskot että SINÄ pystyt hänet parantamaan.
Pystyt kyllä hankkimaan miehellesi leiman jos saat hänet ymmärtämään ongelmansa? Anteeksi mutta kuulostat itse narsistilta! Mutta sitähän et myönnä.

En väittänyt voivani häntä parantamaan, mutta minulla on suhteita, joilla saan hänelle tarvittaessa apua. Ihan tahallasi vääristelet sanomaani. Oletko sinä minkä verran aiheesta lukenut? Ihan kaikkiin mielenhäiriöihin, esim masennukseen vs manis-depressiivisuuteen, pätee sama - vain oikean diagnosin kautta voi saada oikeanlaista apua. Voin toki olla väärässä, olen keskellä koko sotkua, joten on aika vaikea olla objektiivinen. Jotain apua tuo mies kuitenkin tarvitsee, tai alistuvaisemman vaimon.

 

[ap]

Ap, miehelläsi täytyy olla itsestä lähtevä halu muuttua. Ellei hän nytkään huomaa itsessään vikaa, älä luule että asia kummemmin muuttuu, vaikka kuinka ymmärtäisi miksi oppinut käyttäytymään huonosti. Ei ole sinun tehtäväsi yrittää muuttaa häntä. Voithan laittaa suhteellenne aikarajan ja katsoa mitä tapahtuu. Osa ihmisistä syyllistyy, osa syyllistää...

Mies on jo myöntänyt, että ei hän ehkä täydellinen olekaan. Yhdessä olemme lukeneet henkisestä väkivallasta ym. Meillä on ollut varsin mielenkiintoinen kesä. Uskon, että suurin osa ihmisistä olisi jo laittanut kattilat jakoon. Tässä on nyt se avioliittoon vaativa TAHTO millä mennään, rakkaus toivottavasti löytyy vielä uudelleen...

 

[vieras]

Jos olet todellakin lukenut niin keskeiset asiat olet kyllä hypännyt yli. Oli miten oli. Sinusta voisin sanoa että olet kyllä narsistille sopiva kumppani, jos uskot, että mies on narsisti ja uskot että SINÄ pystyt hänet parantamaan.
Pystyt kyllä hankkimaan miehellesi leiman jos saat hänet ymmärtämään ongelmansa? Anteeksi mutta kuulostat itse narsistilta! Mutta sitähän et myönnä.

En väittänyt voivani häntä parantamaan, mutta minulla on suhteita, joilla saan hänelle tarvittaessa apua. Ihan tahallasi vääristelet sanomaani. Oletko sinä minkä verran aiheesta lukenut? Ihan kaikkiin mielenhäiriöihin, esim masennukseen vs manis-depressiivisuuteen, pätee sama - vain oikean diagnosin kautta voi saada oikeanlaista apua. Voin toki olla väärässä, olen keskellä koko sotkua, joten on aika vaikea olla objektiivinen. Jotain apua tuo mies kuitenkin tarvitsee, tai alistuvaisemman vaimon.

Suhteet ei auta jos aidosta narsistista on kysymys. Sinun kertomustesi perusteella kukaan ei voi tehdä kauko diagnoosia. Ihka aito narsisti ei myönnä ongelmaa, hänellä ei sitä ole ja jos saat hänet kuuntelemaan asiantuntijaasi, niin hän esittää hetken ja sitten taas mennään.
Olen lukenut aiheesta paljon ja seurannut ystäväni turhaa kamppailua aiheen parissa. Ainoa oikea tapa toimia on pelastaa itsensä.

 

[ap]

Suhteet ei auta jos aidosta narsistista on kysymys. Sinun kertomustesi perusteella kukaan ei voi tehdä kauko diagnoosia. Ihka aito narsisti ei myönnä ongelmaa, hänellä ei sitä ole ja jos saat hänet kuuntelemaan asiantuntijaasi, niin hän esittää hetken ja sitten taas mennään.
Olen lukenut aiheesta paljon ja seurannut ystäväni turhaa kamppailua aiheen parissa. Ainoa oikea tapa toimia on pelastaa itsensä.

Se ei ole niin yksinkertaista. Meillä on yhteiset lapset, talo ja elämä. Olen kyllä tietoinen että saatan elätellä turhia toiveita, mutta silti haluan vielä yrittää...

 

[ex]

Suhteet ei auta jos aidosta narsistista on kysymys. Sinun kertomustesi perusteella kukaan ei voi tehdä kauko diagnoosia. Ihka aito narsisti ei myönnä ongelmaa, hänellä ei sitä ole ja jos saat hänet kuuntelemaan asiantuntijaasi, niin hän esittää hetken ja sitten taas mennään.
Olen lukenut aiheesta paljon ja seurannut ystäväni turhaa kamppailua aiheen parissa. Ainoa oikea tapa toimia on pelastaa itsensä.

Se ei ole niin yksinkertaista. Meillä on yhteiset lapset, talo ja elämä. Olen kyllä tietoinen että saatan elätellä turhia toiveita, mutta silti haluan vielä yrittää...

Kuvauksesi perustella miehesi ei ole narsisti, joten sen puolesta "toivoa" on. Minun exäni oli, "täydellinen" narsisti, meilläkin oli koti, lapset ja ns. elämä, mutta ainoa keino elää NORMAALIA elämää, pelastaa oma ja lasteni henki oli lähteä karkuun ja vauhdilla.

 

[fhf]

Ei miehes ole narsisti, se on vaan tavallinen kusipää. Helpompaahan se ois sanoa 'mun mies on narsisti, se ei voi sille mitään, se on sairas' kuin että 'mieheni on kusipää, se ei välitä musta vitun vertaa joten siks kohtelee mua huonosti ihan tahallaan'

 

[LisaMarie]

Narsistisia piirteitä voi olla ihmisellä,. joka ei ole narsisti. narsistisia piirteitä kuuluu siaruden kaltaiseen tilaan, joka syntyy kun elää voimakkaan ilmiön läheisyydessä kykenemättä käsittelemään sitä ja niitä kuuluu moniin luonnollisiin reaktioihin epäluonnollisiin tapahtumiin.
Jos kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö, henkilöä tuskin voi auttaa, mutta jos kyse on reaktiosta esim. johonkin lapsuuden tapahtumaan ja ihminen itse haluaa sen käsitellä, piirteistä voi opetella eroon, voi oppia uusia käyttäytymismalleja.
narsistisen persoonallisuushäiriön omaava käyttäytyy samalla tavalla kaikkia kohtaan. Hän voi olla hyvin ystävällinen ja miellyttävä, jos se hyödyttää häntä, voipa jopa tulla pyytämään anteeksi, jos se on hänen etunsa mukaista, niin parisuhteessa kuin työelämässä. Moni pitää häntä jopa hyvin hienona ja fiksuna ihmisenä, mutta läähipiirissä totuuden tietää aidon narsistin kohdalla kyllä muutkin kuin se puoliso. Jos ongelmia on vaan parisuhteessa, kyse tuskin on narismista, vaan joko parisuhteessa tai sitten tunne-elämän rikkinäisyydesä yleensä, eli tilasta joka ei muutu kumppania vaihtamalla vaan tulee mukaan seuraavaankin parisuhteeseen, kunnes on käsitelty.

 

[ap]

Narsistisia piirteitä voi olla ihmisellä,. joka ei ole narsisti. narsistisia piirteitä kuuluu siaruden kaltaiseen tilaan, joka syntyy kun elää voimakkaan ilmiön läheisyydessä kykenemättä käsittelemään sitä ja niitä kuuluu moniin luonnollisiin reaktioihin epäluonnollisiin tapahtumiin.
Jos kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö, henkilöä tuskin voi auttaa, mutta jos kyse on reaktiosta esim. johonkin lapsuuden tapahtumaan ja ihminen itse haluaa sen käsitellä, piirteistä voi opetella eroon, voi oppia uusia käyttäytymismalleja.
narsistisen persoonallisuushäiriön omaava käyttäytyy samalla tavalla kaikkia kohtaan. Hän voi olla hyvin ystävällinen ja miellyttävä, jos se hyödyttää häntä, voipa jopa tulla pyytämään anteeksi, jos se on hänen etunsa mukaista, niin parisuhteessa kuin työelämässä. Moni pitää häntä jopa hyvin hienona ja fiksuna ihmisenä, mutta läähipiirissä totuuden tietää aidon narsistin kohdalla kyllä muutkin kuin se puoliso. Jos ongelmia on vaan parisuhteessa, kyse tuskin on narismista, vaan joko parisuhteessa tai sitten tunne-elämän rikkinäisyydesä yleensä, eli tilasta joka ei muutu kumppania vaihtamalla vaan tulee mukaan seuraavaankin parisuhteeseen, kunnes on käsitelty.

Kiitos hyvästä kirjotuksesta. Puit sanoiksi sen, mitä en itse osannut. En siis pidä miestäni minään hulluna mielipuolena, mutta narsistisia piirteitä hänellä on häiritsevyyteen asti... Näiden uskon pohjautuvan yhteen erittäin vakavaan lapsuuden tapahtumaan ja ovat varmaan siksi ilmenneet erityisen paljon lastemme synnyttyä. Hän mm itse osasi vasta äskettäin sanoa, miksi ei kestä yhtään lapsen tai vauvan itkua (raivostuu itkusta) - uskoi itsekin sen liittyvän tuohon lapsuuden traumaan. En siis millään tavalla voi uskoa, että hän olisi sisimmään paha, vaan hänellä on vain niin paljon käsittelemättömiä kamalia asioita...

 

[oot tymä]

Ehkä se onkin vain narsissi.

 

[ap]

Ehkä se onkin vain narsissi.

kuolen nauruun.

 

[ap]

"..... Parantuminen on mahdollista mikäli narsisti motivoituu omaan kasvuunsa ja hyväksyy vajavaisuutensa. Ongelmalliseksi muutoksen tekee kuitenkin se, että narsistilta puuttuu lähes kokonaan tai kokonaan sairaudentuntoa. Narsisti ei yleensä tunnista tilaansa ja jos häntä lähestyy aiheen tiimoilta, hän saattaa hyökätä asian esittäjän kimppuun väittämällä tätä sairaaksi. Hän saattaa pyrkiä myös sysäämään kaikki ongelmat muiden syyksi. Tämän vuoksi läheisten kuvaukset narsistin käyttäytymisestä ovat ensiarvoisia.

Narsistista persoonallisuushäiriötä pyritään lieventämään psykoterapian avulla. Psykoterapian tavoitteena on muuttaa henkilön käyttäytymistä antamalla henkilölle parempi käsitys omista ongelmistaan ja asenteistaan, jolloin henkilölle muodostuisi realistisemmat odotukset muita ihmisiä kohtaan ja parempi kuva itsetunnostaan. Myös lääkitystä voidaan käyttää lievittämään häiritseviä oireita, kuten käyttäytymishäiriötä."

http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/tietoa/narsismista_yleisesti/narsismin_diagnosointi_ja_hoito/

 

[ap]

ajatuksia tuosta ^^ ?

 

[alalla]

Tuosta narsistien uhrien tuelta lainatusta tekstistä - se on ihan totta. Mutta se, miten narsisti motivoidaan hoitoon, on melkoisen kinkkinen pulma.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ja jopa ihan vaan narsistin persoonallisuuspiirteitä omaavat ovat terapeuteillekin perhanan vaikeita asiakkaita. Yleensä eivät päädy asiakkaiksi ollenkaan, ja jos päätyvät, vedättävät minkä kerkeävät. Muutokset ovat hi-tai-ta tai sitten tulee jopa takapakkia. Monet terapeutit eivät välitä edes hoitaa narsisteja, koska potilaat saa itse valita ja harvalla riittää taito, jaksaminen ja kiinnostus heidän kanssaan työskentelyyn.

Vaikka laukaisijana olisi jokin lapsuuden kokemus/trauma, hoito on todella vaikeaa, työlästä ja turhauttavaa. Monella on esim. samantyyppinen isä tms. eli historiasta löytyy selkeä syy, ja hoitoennuste on joka tapauksessa aika toivoton. Monissa tapauksissa narsisti ei suostu ollenkaan yhteistyöhön, jolloin hoito ei onnistu alkuunkaan. Hyvä pohja hoidolle on se, että narsisti saa jostain kummasta kaiken grandiositeettinsa keskellä motivaatiota hoitoon JA kerralla sattuu osumaan kohdalle hänen kanssaan yhteensopiva työntekijä. Jos vastassa ei ole just sopiva henkilö, niin narsisti yrittää viedä myös terapeuttia 10-0 eikä yhteistyöstä tule mitään.

Aina voi yrittää, mutta suuria toiveita en herättelisi. Jos jatkat yrittämistä, niin kuulostele jatkuvasti omia tunteitasi ja hankkiudu itse hoitoon, mieluiten heti. Muuten uupumus voi käydä jonakin päivänä ylivoimaiseksi, viimeistään sitten kun tilanteeseen tulee muutos suuntaan tai toiseen ja sinulla on ns. varaa romahtaa. Kannattaa aloittaa myös itsen hoitaminen siis jo nyt.

Mahdollisuuksia tietysti on, onnea matkaan.

 

[alalla]

Lisäksi huomioithan, että lapsenne elävät turvattomassa ympäristössä ja saavat aivan väärää palautetta toimistaan. Jos lapsen itkuun reagoidaan raivolla (vaikka vain toinen vanhempi), tiedossa on luultavasti ongelmia tulevaisuudessa. Joku muutos tilanteeseen on tultava, koska sinun lisäksesi siitä kärsivät kasvavat lapset, jotka oppivat teiltä oikeat (tai väärät) tavat reagoida eri asioihin, oman arvonsa, saako tunteita näyttää jne.

Vaikeita juttuja. Jaksamista.

 

[LisaMarielle!]

Nimenomaan se on niin, ettei narsisti todellakaan käyttäydy samalla tavalla kaikkia kohtaan. Narsisti on hyvin miellyttävä sellaisille ihmisille joista hyötyy ja jotka kuuluvat hänen hoviinsa. Uhrit sen sijaan, ne muutamat jotka eivät suostu hänen valtansa alle, saavat sen sijaan kaiken mahdollisen ja mahdottomankin paskan niskaansa.

 

[no]

Olen valitettvasti joutunut tekemisiin kahden oikeasti erittäin sairaan ja todella pahasti narsistisen ihmisen kanssa. Isäni kohdalla tähän liittyy vielä vahvasti alkoholismi, en tiedä kumpi on seurausta kummasta.. Mutta mutta..

En koskaan, ikinä kertaakaan näiden 30-vuoden aikana ole kuullut kummankaan suusta että he olisivat tehneet jotain väärää tai sanoneet tarkoituksella jotakin loukkaavaa! Manipulointi kuuluu erittäin vahvasti narsismiin ja varsinkin isäni on todellinen mestari siinä. Uhkailtuaan minua ties millä, haukuttuaan alimpaan helvettiin hän saattaa seuraavana päivänä soittaa ihan muuten vaan ja kysellä kuulumisia.. Jos otan edelliset tapahtumat puheeksi hän kieltää sanoneensa mitään sellaista ja syyttää minua valehtelijaksi ja ihmettelee kirkkain silmin miksi haluan vainota häntä ja keksiä tuollaisia juttuja! Edelleen joskus hämäännyn tästä pahasti ja mietin että sanoiko se todella niin vai..?

Miehelläsi on ehkä narsistisia piirteitä mutta jotenkin tuosta tekemästäsi listasta puuttuu "se jokin" mikä todella tekee narsistin. En tiedä, se ihan kohtuuton häikäilemättömyys, manipulointi,täydellinen empatiakyvyn puute..

 

[vie]

Olen valitettvasti joutunut tekemisiin kahden oikeasti erittäin sairaan ja todella pahasti narsistisen ihmisen kanssa. Isäni kohdalla tähän liittyy vielä vahvasti alkoholismi, en tiedä kumpi on seurausta kummasta.. Mutta mutta..

En koskaan, ikinä kertaakaan näiden 30-vuoden aikana ole kuullut kummankaan suusta että he olisivat tehneet jotain väärää tai sanoneet tarkoituksella jotakin loukkaavaa! Manipulointi kuuluu erittäin vahvasti narsismiin ja varsinkin isäni on todellinen mestari siinä. Uhkailtuaan minua ties millä, haukuttuaan alimpaan helvettiin hän saattaa seuraavana päivänä soittaa ihan muuten vaan ja kysellä kuulumisia.. Jos otan edelliset tapahtumat puheeksi hän kieltää sanoneensa mitään sellaista ja syyttää minua valehtelijaksi ja ihmettelee kirkkain silmin miksi haluan vainota häntä ja keksiä tuollaisia juttuja! Edelleen joskus hämäännyn tästä pahasti ja mietin että sanoiko se todella niin vai..?

Miehelläsi on ehkä narsistisia piirteitä mutta jotenkin tuosta tekemästäsi listasta puuttuu "se jokin" mikä todella tekee narsistin. En tiedä, se ihan kohtuuton häikäilemättömyys, manipulointi,täydellinen empatiakyvyn puute..

Narsismi syntyy varhaislapsuudessa, ennen 5 vuoden ikää. Narsisti on tunne-elämältään uhmaikäisen tasolla. Alkoholismiinkin kuuluu narsistisia piirteitä.

 

[ap]

Aina voi yrittää, mutta suuria toiveita en herättelisi. Jos jatkat yrittämistä, niin kuulostele jatkuvasti omia tunteitasi ja hankkiudu itse hoitoon, mieluiten heti. Muuten uupumus voi käydä jonakin päivänä ylivoimaiseksi, viimeistään sitten kun tilanteeseen tulee muutos suuntaan tai toiseen ja sinulla on ns. varaa romahtaa. Kannattaa aloittaa myös itsen hoitaminen siis jo nyt.

Mahdollisuuksia tietysti on, onnea matkaan.

Minä ja esikoinen saamme jo apua, tosin alunperin muusta syystä. Nyt vaan pitäisi sitten saada kerralla koko poppoo kuntoon. Se kai tässä koko kriisin ydin onkin, kun olen alkanut pitämään puoleni.

 

[vieras]

Mies on keskusteluissa myöntänyt ettei ole täydellinen? Sitä narsisti ei helpolla tee.
Puhe kääntyy automaattisesti sinun ongelmia tuottavaan käytökseesi ja luonteesi heikkouteen, joihin hän vaan reagoi. Sinä olet hieman hysteerinen ja niin sekaisin, että syytät häntä. Kohta sinäkin olet hänen kanssaan samaa mieltä. Sinä yrität muuttua huolellisemmaksi ja paremmaksi ja uuvut vaatimusten alla. Hänen mukaansa sinä olet muuttunut, lihonut ja lyöt ulkonäköäsi laimin. Miten voisit häntä enää kiinnostaa. Ja sinä yrität olla vielä parempi ja viehättävämpi. Siitä se lähtee, jos et ole tarkkana.

Kuten joku edellä sanoi, kuvaustesi perusteella miehestäsi puuttuu se jokin. Kohtuuton häikäilemättömyys, manipulointi ja empatiakyvyn puute. Mutta, kuka tietää.

 

[vieras]

Itse olen täysin varma että exä on jonkintasoinen narsisti ja niin on kyllä moni muukin, joille olen kertonut enemmän meidän elämästä ja ne jotka ovat nähneet exän todellisen luonteen. Omalla kohdalla asiat eteni pikku hiljaa huonompaan ja huonompaan suuntaan ja lopultahan tilanne oli se, että mitään en tehnyt oikein ja olin ruma, läski, frigidi sun muuta, kun en toiminut kuten exä halusi. Exä odotti täyttä palvelua, mutta ei itse kuitenkaa ollut koskaan valmis tekemään mitään ja nyt eron jälkeenkin yrittää aina syyllistää minua kaikista, minussahan ne viat on, omia vikojaan ei suostu myöntämään.

Kerran se jopa totesi, että ei hän itsekään mikään syytön ole meidän suhteen ongelmiin ja kun kysyin, että sano mitä sinä olet tehnyt väärin, niin vastasi, että ollut sun kanssa niin pitkään. Mä luulen että emme olisi vieläkään eronneet, ellei exä olisi löytänyt itselleen uutta naista, päivääkään ei ole varsinaisesti yksin elänyt.

Meillä tuli viimeisenä kuvioihin jopa fyysinen väkivalta henkisen lisäksi, muutaman kerran exä runttasi minut tukasta lattiaan lapsen nähden, niin että lapsikin huusi kurkku suorana pelästyneenä. Nämä pahoinpitelyt saattoi laukaista ihan vain yksi kysymys, joka exän mielestä oli tyhmä.

Empatiakykyä exällä ei ole ollenkaan, jos mulla oli paha mieli ja itketti, niin sain vain kuulla miten tyhmä olen, kun tuollaisesta asiasta vollaan.

Eroakin ollaan tehty todella varovaisesti, tai siis mieshän löysi uuden naisen ja aloitti samantien uuden elämän, mutta kuitenkin oletti, että minä teen kuten hän haluaa edelleen ja ei ymmärrä sitä jos minä jotain siltä vaadin, kuten sitä, että se veisi tavarat meidän yhteisestä kodista pois, kun koti on nykyään mun, mikäs kiire niillä on. Tarkkaan olen saanut miettiä mitä sanoa ja mitä tehdä, ettei exä ala keskeneräisiä asioita hankaloittamaan, muutaman kerran onkin sanonut, että ei hän mitään allekirjoita tai ei hän sitä tai tätä tee.
Nyt ollaan onneksi saatu asiat sellaiseen kuntoon, että ei kauheasti enää tarvi miettiä ja pelätä, tärkeimmät asiat on saatu selvitettyä ja nimet papereihin.

 

[ap]

Mies on keskusteluissa myöntänyt ettei ole täydellinen? Sitä narsisti ei helpolla tee.
Puhe kääntyy automaattisesti sinun ongelmia tuottavaan käytökseesi ja luonteesi heikkouteen, joihin hän vaan reagoi. Sinä olet hieman hysteerinen ja niin sekaisin, että syytät häntä. Kohta sinäkin olet hänen kanssaan samaa mieltä. Sinä yrität muuttua huolellisemmaksi ja paremmaksi ja uuvut vaatimusten alla. Hänen mukaansa sinä olet muuttunut, lihonut ja lyöt ulkonäköäsi laimin. Miten voisit häntä enää kiinnostaa. Ja sinä yrität olla vielä parempi ja viehättävämpi. Siitä se lähtee, jos et ole tarkkana.

Kuten joku edellä sanoi, kuvaustesi perusteella miehestäsi puuttuu se jokin. Kohtuuton häikäilemättömyys, manipulointi ja empatiakyvyn puute. Mutta, kuka tietää.

Paljon se vaatikin, että sai miehen epätäydellisyytensä myöntämään. On kuitenkin mielestään jokaisen naisen unelmamies. Eikä hän siis sitä spontaanisti tahi suoraan sanonutkaan, mutta myönsi kuitenkin.

Ennen olin juuri tuollainen alistuja, olen mm pyörtynyt tehdessäni miehelle seuraavaksi päiväksi ruokaa hänen maatessaan sohvalla, koska olin niin uupunut ja nälkäinen. Silloin vain itkin salaa, en edes pistänyt hanttiin, kun hän sanoi, että ruoka on tehtävä ja minun ryhdistaydyttävä. Kun opin vihdoin vuosien jälkeen pitämään puoleni, olinkin minä se hullu akka. Aikaisemmin tein juuri kuten kuvailit, mielytin parhaani mukaan, mutta mikään ei riittänyt. Nyt mies sanoo suoraan, etten enää ole se, kehen hän rakastui. Olen kuulemma raivoava, kaikkitietävä, kiero ja haluan hallita häntä...

Meillä on nyt siis oikeasti vaikea tilanne, riitaa joka asiasta. Kuitenkin olemme ainakin toistaiseksi olleet siitä yhtä mieltä, että yritämme selvittää asiamme. Minä olen ammattiapua omiin ongelmiini jo hakenut aikaisemmin ja pikkuhiljaa alan hahmottaa, ettei kaikki vika olekaan vain minussa. Mieheni on taitava kääntämään kaiken minun syykseni ja jos ei enää löydäkään sanoja, loukkaa minua tahallaan tai mulkaisee ivallisesti hullunkiilto silmissä. Mutta olen jo tottunut ja tiedän arvoni, en välitä miehen temppuilusta.

 

[Yo]

Olimme yhdessä piiiiitkään. Avioliiton aikana en tajunnut kyseessä olevan narsismin. Ajattelin hänen olevan vain hankala ja erikoinen. Olin alistetussa asemassa, mutta rakastin häntä paljon. Vaikka olisin päälläni seissyt, en saanut häntä kohtelemaan itseäni paremmin. Nyt kun erosta on aikaa ja rakkauskin on loppunut, olen tyytyväinen siitä, että ero lopulta tuli.

Eräs asia: narsismista ei voi parantua. Voit elää narsistin kanssa, mutta lopulta hukkaat itsesi.

Kyllä minä haluan uskoa, että voi parantua, jos tunnistaa ongelman, myöntää sen ja itsekin haluaa muuttua. Ja siksi juuri tuo leima auttaa, koska ihan oikeasti haluaisin voida auttaa miestäni. En ole sitä tyyppiä, joka löisi hanskat vaan tiskiin, kyllä minä aika kauan meinaan tässä pyristellä. En uskokaan että miehestä koskaan tulee mitään uljasta prinssiä valkealla ratsulla, mutta en minäkään nyt mikään prinsessa ole.

Sun mies on tavallinen itsekäs, lapsellinen, tavan kusipää. Luehan hieman narsismista jotta voit myös todeta, että narsismista ei parane! Narsisti ei ikinä myönnä tai tunnista ongelmaa! Sä olet nyt niin metsässä kun olla ja voi. Narsisti leima ei auta ketään eikä mitään.

Jos avioliittonne on karilla ja mies menettänyt mielenkiinnon yhteiseloonne niin on tietysti helppoa tehdä se muodikas narsisti diagnoosi, tietämättä mistä oikeasti on kyse.

Olen lukenut enemmän kuin arvaatkaan. Psykologitkaan eivät ole yksimielisiä siitä, voiko narsisti parantua. Leima auttaa kyllä, jos se on oikea. Oikealla avulla (mitä kyllä pystyn miehelleni hankkimaan, jos saan hänet ymmärtämään ongelmansa) uskon, että voisimme selvitä. Miehelläni on lapsuudessa tapahtumia, jotka hyvinkin selittävät noiden ongelmien syyn ja synnyn.

Et nyt kuitenkaan ymmärrä.. Narsismi ei ole mikään masennus, alkoholismi tms. minkä myöntäminen/tajuaminen on ensimmäinen askel parantumiseen. Jos saat miehesi ymmärtämään puutteensa ja miten hän toimii teitä kohtaan väärin; hyvä, sitten teillä on vielä toivoa. Narsisti miehesi ei ole. Narsisti on SAIRAS.

 

[tunnevammasen puolisko]

mä en tajua tätä kuinka ihmiset tulevat vain toteamaan että "ei ole narsisti, ei voi olla". miten se teiltä ihmiset on pois, jos joku saa helpotusta ja sanat helvetilliseen parisuhteeseen löytämällä narsistisen persoonallisuushäiriön?!

minä epäilen vahvasti että isälläni on jonkin asteinen narsistinen persoonallisuushäiriö. tänään viimeksi huusi mulle puhelimeen kun äitini viipyi luonani kauemmin. ihan pimee koko ukko. mutta ulkopuolisille Niin hyvä tyyppi että!

nyt olen joutunut ihan todella huomaamaan myös sen että mieheni on empatiakyvytön, hänellä ei ole tunteita.

on hirveää elää suhteessa jossa mitätöidään täysin!

ja ap oletko tiedostanut että olet varsin todennäköisesti läheisriippuvainen?

minä yritän myös saada mieheni terapiaan.

 

[ap]

ja ap oletko tiedostanut että olet varsin todennäköisesti läheisriippuvainen?

minä yritän myös saada mieheni terapiaan.

Jep. Eikä ihme, taustallani. Siksi kai olinkin miehelleni niin mieluinen, silloin ennen. Hyvän matkaa olen jo päässyt, mutta on minullakin vielä hommaa, että voisin väittää olevani terve tai 'normaali'. Lääkitys tulee olemaan aina, mutta ei haittaa.

Tsemppiä teillekin!

 

[LisaMarie]

Hän mm itse osasi vasta äskettäin sanoa, miksi ei kestä yhtään lapsen tai vauvan itkua (raivostuu itkusta) - uskoi itsekin sen liittyvän tuohon lapsuuden traumaan.

Tämän perusteella uskon hänen olevan kykenevä toipumaan, koska selkeästi on asiaa jo käsitellyt.
Sinäkin voit asiassa auttaa, jos pystyt itse loukkaantumatta ja hermostumatta olemaan aina avoin, rehellinen ja helposti lähestyttävä. Vaikka ei aina pystyisi olemaan hermostumattakaan, avoin keskustelu ainakin helpottaa oloa, molemmilla. Vaikeaksi tilanne muuttuu, jos on paljon vaikeuksia erottaa asiat persoonasta. Itse esim. tunnen hyvin helposti, että puoliso arvostelee persoonaani, jos hän esittää jonkun toivomuksen tai vaikka vastaa kysymykseen (onks tää paita hyvä" että "se sininen on nätimpi". Mähän kuulen sen niin, että minussa on vika ja mä olen ruma, vaikka kysyin onko paita hyvä. Tuo tekee kommunikaation haasteelliseksi, mutta ei mahdottomaksi, molempien vaan pitää ymmärtää se, niin voi opetella uusia käyttäystymismalleja.