Joku kyseli mahan laskeutumisesta, täällä on laskeutunut (taas lisää) sf-mitta oli 34, kun viikko sitten oli melken 36. Kaipa tämä raskaus menee sitten reilusti yli lasketun ajan, kun kahdesta edellisestä ei mitään laskeutumista kyllä missään vaiheessa ennen synnytystä ollut havaittavissa...
Flunssa oli verottanut painoa, paino oli tippunut 800 grammaa viikossa, kokonaispainonnousu ollut siis 3,4 kg:a tässä raskaudessa.
JenniS kyseli äänistä mahassa, täällä kanssa maha pitää ihme ääniä. Kysyin tänään tädiltä, kuuluuko minun omasta mahasta, vai kohdusta, ja oli sitä mieltä, että todennäköisemmin oman suolistoni toimintaa, ei tosin täysin sulkenut pois mahdollisuutta, että voisi tulla kohdustakin. Aikaisemmissa raskauksissa muistan jostakin lukeneeni, että vauva saattaa tarttua kiinni kalvosta vetää, ja päästää irti, josta saattaa tulla sellainen poksahtava ääni. Tiedä sitten, onko totta vai ei.
Mies tänään neuvolan jälkeen sanoi, että taidat oikeastikin pelätä sitä edessä olevaa synnytystä. Oli kuulemma ajatellut, että menisi jo rutiinilla, siihen sitten vain totesin, että tottakai järjellä ymmärrän, että kaikki varmasti menee ok, mutta ei se silti pelkoa vähennä... Nyt vain toivon, hankalasta olosta johtuen, ja jatkuvasta supistelusta, että syntyisi nyt vain pian, niin olisi pois alta tuo synnytys. Ja eiköhän lopputulos tälläkin kertaa ole synnytyksen arvoinen, vaikka vähän jännittääkin... Ja tosiaan, kaksi edellistä synnytystä meni ihan hyvin, tämä oma pelkoni on nyt vain tuolla korvien välissä...
Tilli rv. 38+5