*TheTammikuu2008*

Moi taas pitkästä aikaa

Onnea kaikille jo vauvan saaneille.
On: Täällä tänään THEPÄIVÄ eikä mitään tuntemuksia mihinkään suuntaan.Aamupäivän olen kotia siivoillut,mutta tuloksena supistuksia tasan nolla. :kieh: Yli taitaa mennä,kuten kaksi edellistäkin.Esikoisen synnytys käynnistettiin viikolla 42+1 ja nykyinen kuopus syntyi rv40+5.
Synnytyssairaalana mullakin Satks ja toivon todellakin,että sattuisi mukava kätilö sitten kun joskus synnyttämään pääsen.Ekassa synnytyksessä oli kyllä niin kamala kätilö että huh huh.Mutta nyt jatkamaan siivoilua ja kohta hakemaan esikoinen eskarista.
 
Afu: mä arvelen tuntevani pään välillä aika hyvinkin, liikkuu ees taas tuossa pallean suunnalla, välillä ylösalas ja sitte taas sivulta toiselle. Toisinaan taas on sellaisessa asennossa, että ei yhtään tunne käsin. Keskiviikkona ei terkkakaan neuvolassa osannut sanoa miten päin mahassa köllitään, kun tarjoutuva osa on niin syvällä, ettei sitä oikeestaan tunne...

Jotain hyvääkin tästä sotkusta on ollut, mulla ennen joulua terkka totesi, että ei tunne vauvan päätä, mutta eiköhän se ihan oikein päin ole (oli tuolloin musta jo pt), joten pt huomattiin vasta viikolla 36+5. Eli aikataulu meni kovin viimetippaan. Nyt sitten keskiviikon käynnillä terkka kertoi, että oli yhden odottajan lähettänyt äippäpolille tarkistukseen, kun ei ollut ihan varma tarjonnasta. Eli siis kun mulle vielä ennen joulua vaan arpoi rt, niin nyt sitten lähettää ajoissa äippäpolille ultrattavaksi.

Tulipahan taas sekava kirjoitus, mutta jos joku nyt jotain ymmärsi... Nyt pitää keksiä jotain syötävää, mutta taustalle taas palailen...
 
Onnea matkaan HeMa! Alkaahan täällä taas tapahtuakin =)

Ja kärvistelijöille paljon jaksamista :flower:

Täällä koti elämä on lähtenyt mukavasti käyntiin. Poitsu syö hyvin ja tuntuu että koko ajan haluaisi olla tississä kiinni. Malttaa hän kyllä nukkuakin ja äitikin on saanut nukuttua melko mukavasti. Poitsu ei vaan millään tahdo nukkua omassa sängyssään vaan sinne kun laitetaan syönnin jälkeen niin kohta kitistään. Vieressä kyllä nukkuu, niin ollaan sitten nukuttu samassa sängyssä kaikki. Itse vaan nukkuisin paremmin jos poitsu olisi omassa.

Tuntuu että oltais oltu kauemminkin kotona pienen kanssa kuin vasta vajaa viikko. Paino käytiin sillon tiistaina mittaamassa uudelleen ja onneksi oli lähteny nousuun.

Supistuksista voisin sanoa sen verran, mulla sillon torstain supisteli koko päivän 5-20 min. välein ja aattelin jo että päästäs tosi toimiin, mutta sitten ne illalla hiipu ja yöllä tuli ihan muutama vaan. Sitten perjantaina ne taas aamusta alkoi ja niitä tuli 10-20 min. välein ja sillon vasta neljältä iltapäivällä ne alko tulee säännöllisesti 5min. välein ja sitten se oli menoa. Limatulppa mulla oli tullu osittain jo viikkoa ennen ja loput siitä tuli sillon perjantaina aamupäivällä. Että meni täälläkin pari päivää kun oikeastaan koko ajan supisteli ennen kuin ne säännöllisty.

Koitan profiiliin saada kuvan meidän pikku miehestä, nyt taitaa tissi hommat kutsua.

Pippuri ja Aatu 6 päivää
 
Tsempit HeMalle! Ihanaa, kun jotain taas tapahtuu.

Neuvolakuulumisia: Paino menee ihan omissa sfääreissä, nuo tämän päiväiset lukemat olisin halunnut jättää näkemättä! :( Verenpaineet ok. Pissa puhdas. Hemppa 110 ja rautaa pitäis kovasti popsia. sf-mitta 33 eli edelleen keskikäyrää mennään. Sykkeet 150-160 ja liikkeet ++. Neuvolatäti kauhisteli vauvan kokoa, kun pää tuntu jo melko alhalla (vau, jotain ehkä joskus tapahtuukin) mut peppu tuntu kuitenkin tosi korkeella (siitä närästys ja keuhkojen ahdistus). Mittaili sit ton kohdunpohjan korkeuden lisäsk vyötärön ympäryksen ja laskeskeli niitten mukaan vauvan olevan nyt n. 3500g. Tuumaili sitten, että vauva on luultavasti melkosen pitkäselkänen (ja onhan tuo muutenkin ihan hyvän kokoinen eli neljään kiloon mennään ennen synnytystä). Ens viikolla onkin sitten keskiviikkona uus neukkakäynti.

Supistuksista: Mä oon monesti luullut, että supistaa, kun maha menee ihan pinkeeks, mutta sitten tarkemmin tunnusteltuani huomaankin vauvan tunkevan pyllyä niin, että mahanahka venyy ja kipeää tekee. No toi terkan arvioima pituus selittää ehkä tätä, kaverilla taitaa olla toodella ahdasta. Mä voisin kyllä muutaman ihan oikeankin supistuksen ottaa...

Niipa: Mulla kans rintoja kovasti aristaa. Ehkäpä ne valmistaa tulevaan? Niin ja kiva saada seuraa tänne helmikuulle. Olis se tylsää yksin odottaa! =) Meil onkin lasketut ajat ihan parin päivän välein. Otetaanko kisa, kumpi hengaa täällä viimesenä!

Nyt päikkäreille. Esikoinen taas valvotti víime yönä.

S + kakkosnelonen 38+6
 
Onnea matkaan HeMa! Supistaako? Joko soitit, millos pitää mennä näytille ainakin? Kun mulla meni edellisestä vesi (korkea vedenmeno), niin pyysivät muutamien tuntien kuluttua käymään. Ottivat ne tulehduskokeet sun muut, ultrasivat ja pääsin sit viä kotiin. Aamulla olis pitäny mennä käynnistykselle sit, mut lähti itekseen yön aikana.
 
Onnittelut jälleen vauvautuneille! :flower:

Täällä kanssa flunssa tenavilla päällä ja kuinkas ollakaan vauvalla myös. Viime yö meni siinä kytätessä että vieläkö pystyy hengittämään. Ei tullu sit paljoa nukuttua, mutta nukutaan sit ku ovat muksut tervehtyneet!!! Toivottavasti ei vauvalla pahemmaksi mene, onneksi on kuitenki juoksevaa tuo räkä eikä tukkoinen..

Koittakaahan nyt hyvät naikkoset lähteä jo synnyttämään, alkaa Tammikuu olla jo yli puolenvälin ;) Potkuja persuksiin, hus synnärille!!
Ja tosiaan aika poikavoittoinen on (vielä) tämä tammikuun vauvalista
 
Gorthaur: Ihania vauveli-kuvia sulla tuolla aiemmin!!! :heart:

Iidukka: ONNEA 1-viikkoiselle pojalle!!! :flower: :heart:

Shakki: Älä välitä: ei täälläkään oo näkyny limatulppaa, supistuksia (kivuttomia) tulee välillä, mutta synnärille-meno supparit on täysin poissa... saa nähä kuinka yli mennään...

dinomamma: Toivottavasti sulla lähtee synnytys käyntiin ilman käynnistelyjä: pidetään peukkuja! =)

HeMa05: TSEMPPIÄ KOVASTI!!! Toivotaan, että sulla nyytti kainalossa pian!!! :hug: :wave:

Niipa: Mulla kans rintoja aristaa kovasti. Välillä tuntuu jopa niinku ne "hulahtais" täyteen maitoa ja ovat pinkeät sen vuoksi... Jospa se ois merkki alkavasta synnytyksestä (nimimerkillä: vauva saisi jo syntyä :) )

Omaa napaa: täällä ei siis mitään "uutta auringon alla" eli samoilla tuntemuksilla mennään: kivuttomia suppareita sillon tällön, vauva on jo tosi alhaalla ja kovasti liikkuu välillä (itestä vaan tuntuu, että onko sitä pikkuisella edes mahdottomasti tilaa missä liikkua... eipä taida olla).
Sitä vaan tuossa aamupäivällä mietin, että:
kuinka nopeasti vauvan pitäisi syntyä, jos vaikka lapsivettä menis osittain tai kokonaan (siis ettei paikat kuivaa ja vauva joutuis olemaan osittain tai kokonaan vedettömässä tilassa), jos supistuksia ei kuitenkaan tulis sen jälkeen?
Vai onko toi mun edellinen mietintä edes mahdollista eli: voiko vedet mennä, mut supistukset ei välttämättä ala lähiaikoina? Itellä ei oo vastaavaa tilannetta ollut kahden aiemman lapsen kohdalla, mut jostakin vaan pälkähti moinen ajatus mieleen... kertokaapa te, jos tiedätte asiasta jotain! Siis jos edes saitte tolkkua tuosta mun sekavasta kysymyksestä :LOL:

Jaahas, sähköpostin luku ja ruuanlaittopuuhat odottavat... :wave:

Tammiäiti rv 40+2 (jo) ja lapset
 
sinne ne pyysi iltaan mennessä jos ei supista.on mulla selkäsuppareita mut ei vielä muuta.ajateltiin kumminkin lähteä ihan kohta näytille kun peräpäässä pakottaa välillä.pitää saada mielenrauha :D
kiitos tsempeistä.on tää NIIN JÄNNÄÄ....
 
Täällä on sen verran komioita raskausviikkoja +päiviä päälle, että varmasti pian tulee aikamoinen ruuhka synnärille lähtijöistä :D

Muistaakseni jostain luin että suurin osa vauvoista syntyy rv 40- 40+6 aikana...eli ei vielä vaivuta epätoivoon.
Toisesta lapsesta itselläni ei ollut supistuksen supistusta ennen kuin synnytys vain yhtäkkiä käynnistyi.
Heti alkoi säännöllisesti 10 min välein.
Nyt onkin raivostuttavaa kun pitkin päiviä/viikkoja supistelee eikä mitään todellista tapahdu, ihan turhaa "kärsimystä" noi ennakoivat supistukset :(

Pikkuinenko ja masu-vaavi rv 40 (ultran muk. rv 40+5) mutta taidanpa siirtyä käyttämään noita pienempiä "viikkoja" niin tulee parempi mieli ja niiden mukaan täällä käynistykseenkin sitten mennään (jos mennään,siihen en kyllä millään usko).
 
=)

Niin minä sitten jäin osastolle silloin äippäpolin käynnin jälkeen, koska lapsivettä tihkui hieman (ns.korkea lapsivedenmeno,kalvot siis edelleen ehyet). Siellä sitten odottelin pääsyä käynnistykseen, vauvalla oli kuitenkin siis edelleen kaikki hyvin, no sit 11.1 pääsin synnärille ja alettiin käynnistämään tipalla ja 4 tunnin kuluttua (klo.14) puhkaistiin kalvot ja sitten se olikin menoa =) Meille siis syntyi pieni ihana poika 11.1 klo.15.52 painoi 2065g ja 44cm Koostaan huolimatta heti 9 pisteeen poika ja ei siis joutunut lastenosastolle, vaikka niin pelkäsin aikaisemmin, vaan pääsi heti äidin rinnalle ja vieri hoitoon =) Eilen vasta kotiuduttiin, halusivat seurailla pari päivää pidempään ja olipahan itselläkin parempi mieli lähteä kun asiat varmasti kunnossa. yhden päivän poika oli sinivalossa keltaisuuden takia, mutta muuten kaikki todella hyvin =)
Onnittelut kaikille muille vauvaantuneille, en vielä jaksanut lukea ku oli tullut niin hurjan paljon tekstiä...

Piku ja viikon vanha Taavi =)
 
14.1.2008 klo 8.45 näki päivänvalon meidän "pikkuinen" poika. "Osku" painoi tasan 4 kg ja oli 52 senttiä pitkä oli poika oli heti miehen mitoissa. B)

Synnytys meni hienosti. edellisenä iltana siinä klo 22 aikaan alkoi supistukset, vietin siinä sitten reilu kaks tuntia suihkussa ja yritin muutenkin vaan sinnitellä. Sairaalaan saavuttiin klo 03.20 ja mentiin heti käyrille. Melkein tunti siinä sitten puhistiin ja sitten saliin. Siellä sain kipulääkettä liahkseen niin että pääsin sängylle lepäilemään kun olin kuitenkin jo niin kauan puhissut.
Tunti siitä ja meni vedet ja supistukset kävi paaaaljon kovemmiksi. Kätilö löi mulle ilokaasunaamarin käteen ja alkoi valmistelemaan epiduraalia. Sain epin ja sitten ei muuta kun odottelemaan. Makoilin edelleen siinä sängyssä ja hengittelin ilokaasua supistusten ajan. Epiduraali ei vienyt tuntoa kokonaan vain pahimman kärjen supistuskivuista.
Isä oli mennyt heti sen ekan kipupiikin jälkeen sivuhuoneeseen nukkumaan eikä rontti herännyt edes kun salissa ravasi ihmisiä anestesialääkäristä kätilöön. Muutaman kerran yritin sitä huudella sieltä pedistä ylös mutta sain vain kuorsausta vastaukseksi. No, toistaalta olin ihan tyytyväinen että se pysyi "poissa jaloista" ja sain keskittyä kestämään sitä kipua.
Sitten jonkun ajan kuluttua pyysin lisää epiduraalia ja sainkin sitä. Tullessani sairaalaan olin ollut 2 senttiä auki mutta vesien mentyä avautuminen nopeutui ja toisen episatsin kohdalla olin jo 8 cm auki. Sitten vuoro vaihtui ja sain uuden kätilön.
Tää uus kätilö kävi vähän mun hermoille kun se koko ajan kyseli kaikkea. Varmasti ihan hyödyllisiä kysymyksiä, mutta kun mä olisin halunniut vaan keskittyä siihen hengittämiseen eikä energia meinannut riittää siihen että vastailen sille.
8 sentin kohdalla huusin sen miehenkin sitten sieltä punkasta ylös ja se tulikin pitämään mulle seuraa.
Kätilö oli jo kysellyt onko ponnistamisen tunnetta mutta ponnistaminen pelotti niin pirusti niin mä sanoin ei, vaikka vähän jo ponnistutti. No, kätilö lähti käymään jossain ja sitten tuli jo kauhee ponnistamisen tarve. Mä ähisin tässä vaiheessa miehelle että "paina kelloa!". No se raukka kun oli koko illan kellottanut mun supistuksia kotona alkoi painelemaan rannekellostaan sekkaria päälle. Mä sitten jo paniikissa selittämään että " Ei kulta kun tota soittokelloa". Olin oikeen ylpee itestäni ettei menny hermo vaan sain oltua miehelle ystävällinen vaikka tilanne oli mikä oli.
No sit kätilo tuli ja kysyi missä asennossa haluan synnyttää.
Minä: No mistä minä tietäisin!
Kätilö: Haluutko kokeilla jakkaraa?
Minä: En tiedä. No jos se tarkottaa että täytyy tästä pedistä siirtyä pois niin en halua.
Kätilö: No entäs kyljeltään.
Minä: No kun entiedä. En halua liikkua!!
No käännyin kuitenkin sitten kyljelleen.
Kätilö: Annappa se ilokaasunaamari pois.
Minä; EN ANNA!
Mies yritti tarjota tässä vaiheessa kättään tilalle mutta mä puristin sitä naamarin kahvaa kuin hengen hädässä ja sain sitten pitää sitä koko ponnistusvaiheen kun en kerran suostunut irrottamaankaan.
Kätilö: Ponnista
Minä: En halua! Mä en halua!'

No ponnistin sitten lopulta kun tuli jo niin pakottava tarve. 15 minuttia ähistelyä ja ponnistuksia ja poika oli ulkona.
Oli ihan uskomaton tunne. Mies siinä vierellä alkoi kyynelehtiä ja minä hoin pojalle että "Ei enään mitään hätää". En tiedä kumpaa yritin rauhotella, poikaa vai itseäni.

Poika vähän ähisteli hengityksen yhteydessä niin hänet vietiin tarkkailuun. Sain kuitenkin pitää häntä ensin siinä rinnalla ihan rauhassa, kun mitään ruper hätää ei ollut. Siitä sitten suihkuun ja vähän aamupalaa kun nälkä oli kamala.
Sitten käytiin moikkaamassa pikkuista tarkkaulussa ja suunnattiin perheosastolle.
Poika tuotiin huoneeseen muutaman tunnin päästä, oli ähinä loppunut kun oli annettu vähän ruokaa, toisella oli ollu vaan nälkä kovan urakan päätteeksi.

Pieniä repeämiä tuli, 5 tikkiä laitettiin. Koko kokemus oli paljon iisimpi mitä olin pahimmissa painajaisissani kuvitellut ja toipuminenkin on ollut nopeaa. Nyt ollan jo pojan kanssa kotona ja opetellaan tätä perheellisen elämään.

T: Hokkis ja Osku (nyt 5 päivää vanha)
 
HeMalle tsemppiä :flower: . Sä pääset oikeasti nyt tositoimiin :)

Onnittelut Pikulle ja Hokkikselle pojista :flower: . Hurjaa ajatella, että teidän vauvoilla on melkein kaksinkertainen ero painossa! Hokkiksen synnytyskertomus antaa uskoa, ettei kaikilla eka kerta ole niin kauhea kokemus :)

Aikaisemmin olen tuntenut tosi selvästi missä asennossa vauva on masussa, vaikka päätä en olekaan tuntenut. Oisko sitten kasvanut niin isoksi, että vauvan osia tuntuu olevan vähän joka paikassa, ja sen takia vaikea erottaa. Saa kyllä terkkari maanantaina kunnolla tunnustella miten on masussa..
Tulin hetki sitten parturista ja kauppareissulta. Ei tullut kuin muutama hassu supistus sillä reissulla. Ehkä hiukan sitä menkkamaista jomotusta oli myös (aikaisemmin ei ole vielä ollut), mutta nyt sekin on häipynyt jonnekin :| .

Afu ja mini 39+4
 
Mulla on Afu ollu eka synnytys kans ihan yhtä "helppo"kuin toinenkin. Siis ponnistuksen suhteen.

Onnea Pikulle ja Hokkikselle!

Täällä olis kans yks mamma kampaajaa vailla. Hyvin olisin sinne tällä viikolla joutanut... En vaan viittiny varata aikaa, kun luulin olevani jo synnyttämässä. Pitäs varmaan ens viikolle varata, jos tää sit tulis. Ihan hölmöö, mulla on pinna ihan kireellä. Olin niin varma, et tää syntyy samoin kuin aiemmatkin, kun paikatkin on ollu kypsemmät kun niistä jo kauan. Mutta eipä ei. tää halus tehdä enkat. Lisäks joko-kyselyjä tulee tietysti entistä enemmän. Mies sanoiki, et eikös se oo ihan kiva, kun ihmiset kyselee. On tietysti joo.

Veden menosta: yleensä se on (ehkäpä vähän sairaalasta riippuen) n vrk vedenmenosta, kun synnytystä aletaan käynnisteleen. Infektioriski kasvaa niin isoksi. Korkeessa vedenmenossa sitä vettä on vielä paljon jäljellä, ja lisäähän muodostuu koko ajan, mutta infektioriski on silti kohonnut, joten kyllä se synnytys sitten käynnistetään kunnolla. Mulla on ollu just tollanen korkea vedenmeno, ja supparit alko tosi verkkasesti. N 18 h vedenmenosta olis alettu käynnistään, ellei olis itestään lähteny sitä ennen. Keskosvauvan ollessa kyseessä ehkä jonkun aikaa voidaan yrittää pitkittää, ainakin sen aikaa, että äidille annetaan kortisonia vauvan keuhkojen kypsyttämiseksi, ja antibiootit aloitetaan siinä samalla äidille. Mutta siis meillä täysaikaisilla on eri peli.
 
HeMa05: KOVASTI TSEMPPIÄ!!! :hug: Me muut yritetään kans tulla kovasti perässä!!! :hug: Tulehan sit kertomaan, kun joudat, ett' miten asiat eteni.

Pikkuinenko: Sinua lainatakseni: "Toisesta lapsesta itselläni ei ollut supistuksen supistusta ennen kuin synnytys vain yhtäkkiä käynnistyi. Heti alkoi säännöllisesti 10 min välein.
Nyt onkin raivostuttavaa kun pitkin päiviä/viikkoja supistelee eikä mitään todellista tapahdu, ihan turhaa "kärsimystä" noi ennakoivat supistukset." Tuo teksti on just kun mun elämästä eli mulla on menny ihan samalla tavalla. Esikoista kun odotin niin kipeät supparit (harvakseltaan) alkoivat jo aamulla eli osasin odotella, että synnärille tulee lähtö jossain vaihetta ja sit kun neukkatäti vielä kopeloi alapään paikkoja kovemmalla kädellä sen vuoksi, että se vauhdittais tapahtumaa niin tulihan se sit lähtö synnärille muutaman tunnin päästä. Mutta toisen lapsen kohdalla mulla oli/tuli nuo supparit just ku sulla ja sit tässä kolmannessa odotuksessa nuo supparit just ku sulla nuo kans nyt. Eli mä ymmärrän sua täysin tässä asiassa... :hug: Mä odotan kans kuin "kuuta nousevaa", että synnäri kutsuis ja että saisin syliini terveen vauvan.

ONNEA PIKU!!! :flower: :heart: :flower: ja kiitos synnärikertomuksestasi!

ONNEA HOKKIS!!! :flower: :heart: ja kiitokset myös sulle synnärikertomuksesta!

Kyllä tässä tosiaan vois jo lähtiä synnärille... ois jo niin mukava saada vauva syliin ja hoidettavaksi. Synnärisupparit vain puuttuu...

Tammiäiti

 
Alkuperäinen kirjoittaja Afu-82:
Ei pitäisi vissiin noita muita ketjuja lueskella :| . Helmikuisissa tuntuu supistelevan noin joka toisella ja taas oli yksi uusi vauva syntynyt (tosin tais olla vissiin huonossa kunnossa).

Täällä yksi helmikuinen, joka käy välillä katsomassa myös mitä teille kuuluu... sorry. Tarkennan tota meidän viimeistä vauvaa....tiedossa oli jo etukäteen, että vauva joutuu heti synnyttyään leikkaukseen ja olemaan sairaalassa melko pitkän aikaa vastasyntyneenä (vauvalla gastroskiitti (toivottavsti kirjoitin oikein)). Äidin mukaan on myös normaalia, että syntyvät ennenaikaisesti.

Lumianna 37+6


 

Yhteistyössä