En nyt hyvästä tiedä.Hyvä kun laitoit
Tekstarin jälkeen ei enää tarvitse pysytellä perjantai-iltana selvinpäin puhelun vuoksi. Joten kerkesin jo lähikauppaan hakemaan muutaman sihijuoman.
Loppuilta meneekin kätevästi kahden laatikon loukussa.
Otan olutta olutlaatikosta ja kirjoittelen hölmöjä runoja pöytälaatikkoon.
Ystäväni Karhu ruskea
taas runon tahtoo puskea.
En saata siinä vastaan pistää,
jos Karhu itseään sivistää.
Tuo pullotettu mesikämmen,
se valtaa pään ja vie sydämen.
Se kysymättä säälimättä,
lainaa päätä, lainaa kättä.
En mitään mahda vahvemmalle,
siis kirjoitan - tai jään alle.
Siis jos aatoksissas Karhunkaato,
kerralla tee siitä raato.
Jos osumasta henkiin jää,
se alkaa sua käskyttää,
... vain varoitus on riimit nää...