The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Henkisesti pitääkin olla nuorempi kuin mitä luku on :)

Fyysistä puoltakin tietysti voi harjoittaa. Voisi mun tapauksessa :D
Minä itse en varmaan olisi koskaan pysynyt äitini tahdissa jossain kuntosalilla tai hiihtämässä.
Oli hyväkuntoinen noin 70-kymppiseksi kunnes sairaus iski.
Juu en minäkään pysy äitini tahdissa lenkkipolulla.
Pari vuotta sitten nauroin, kun mummu hiihtää kovempaa kuin minä, että huhhuh! :D

Ja :hug: sulle!
 
  • Tykkää
Reactions: famipala
Minkäs ikäinen sinä olet? Olen varmaan kysynyt, mutta ei pysy päässä...
Siis mulla on vaan kaksi lasta, 16-v ja 14-v. Tai no kaksi ja puoli, kuopukseni koki kohtukuoleman melko loppuvaiheessa raskautta.

Juu, on mulla ollut syöpä vajaa 10 vuotta sitten. Elämäni kauheinta aikaa ja olin vielä silloin yrittäjä ja suurin osa perheen toimeentulosta minun varassani. Imusolmukkeissa oli.
Juu,olen lukenutkin tuosta keskenmenosta :(

Olen kuvitellut että lapsia olisi 3.

Mä olen täyttänyt 30v mutta en 40v :D

Aika lähellä sun ikääsi suuntaan tai toiseen :)

Muutamilla työkavereilla ollut syöpiä ja äidin sisaruksissa myös.
Melko yleisiähän ne tänä päivänä on mutta onneksi hoidotkin kehittyneet.
Ei nekään tietenkään aina auta :(
 
Juu,olen lukenutkin tuosta keskenmenosta :(

Olen kuvitellut että lapsia olisi 3.

Mä olen täyttänyt 30v mutta en 40v :D

Aika lähellä sun ikääsi suuntaan tai toiseen :)

Muutamilla työkavereilla ollut syöpiä ja äidin sisaruksissa myös.
Melko yleisiähän ne tänä päivänä on mutta onneksi hoidotkin kehittyneet.
Ei nekään tietenkään aina auta :(
Juu, noh, se on mennyttä elämää, ei sitä miettimään enää, vaikka eihän se koskaan mielestä täysin poistu.
Kaksi lasta mulla on.

Ovelasti ilmaistu ikä. ;)

Noh, mulle puri ne hoidot, mutta niistä tuli niin tajuttoman paha olo, että ei mitään rajaa. Olen erittäin positiivinen ihminen normaalisti, mutta silloin olen sanonut useasti, että elämä on paskaa ja testamenttiakin jo tehnyt ja lyyhistynyt joskus kirjakaupan lattialle...

Mutta, mennyttä elämää sekin!
 
Juu, noh, se on mennyttä elämää, ei sitä miettimään enää, vaikka eihän se koskaan mielestä täysin poistu.
Kaksi lasta mulla on.

Ovelasti ilmaistu ikä. ;)

Noh, mulle puri ne hoidot, mutta niistä tuli niin tajuttoman paha olo, että ei mitään rajaa. Olen erittäin positiivinen ihminen normaalisti, mutta silloin olen sanonut useasti, että elämä on paskaa ja testamenttiakin jo tehnyt ja lyyhistynyt joskus kirjakaupan lattialle...

Mutta, mennyttä elämää sekin!
:D

Juu, ei menneitä kannata liikaa murehtia vaikka toki mielessä aina välillä varmasti käyvätkin.

Eipä nuo syöpähoidot helppoja ja kivoja ole, niissäkin eroja miten ihmisiin vaikuttaa.
Suht paljon saanut töissä noista kuulla eikä kyllä mitään kivoja :(

Mutta on hoidot kärsitty ja elämä voittanut :)
 
Jos se ikäero max 45v on adoptiovanhemman ja lapsen välille, eikä puolisoitten?
juu, noin


Suomessa tulee adoptiota haettaessa olla täyttänyt 25 vuotta. Uusi laki tuo myös yläikärajat lakiin. Lapsen ja vanhemman adoptiovanhemman ikäero saa olla enintään 45 vuotta. Lapsiesityksen saadessaan adoptiohakija saa pääsääntöisesti olla korkeintaan 49-vuotias.
 
Aries 78
Jos se ikäero max 45v on adoptiovanhemman ja lapsen välille, eikä puolisoitten?
Mie kirjoitin väärin, sorry.
näköjään pää lyö tyhjää tähän aikaan viikosa. Eilen tuosta aiheesta vielä kirjoittelin opsikelun vuoksi, samalla piti perehtyä hedelmöityshoitoihin :D
Lapsen ja vanhemman adoptiovanhemman ikäero saa olla enintään 45 vuotta
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: famipala
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä