tsuferaffi
Voi ei. Mulla menehtyi pappa ystävänpäivänä. Taisinkin sillon tammikuun lopussa mainita täällä et pappa oli kaatunut ja saanut aivoverenvuodon, se sitten voitti lopulta.Oi vitsi, sä oot kaikin puolin sissi !
Kyllä mä hylkäsin fillarin sujuvasti kun kelit jäähtyi kylmiksi ja lunta häpsäs maahan. Mutta nyt kun mä muutama viikonloppu takaperin pääsin täysin sulaneitten fillariteiden makuun, niin havaittavissa on mieletöntä kuumeilua sekä hätäistä toivetta äkäisen helleaallon saapumisesta
Ja mulla menee. Toisinaan hyvin ja toisinaan plaah mutta eteenpäin kuitenkin. Mä oon joutunu/ saanu kasata ja jäsentää itteäni kokonaan uusiksi, elämä näytti tässä tuon vittusaatanaperkele- puolensa isojen menetyksien merkeissä mutta - vaikka satuttaa ja itkettää ja tekee vaikkajamitä, niin siitä huolimatta tää on kaiken sen arvoista
Ipanat kasvaa ja mä tyhmäännyn eli ei mitään uutta sillä saralla
Ipanat kasvaa, ja voi jestas että kasvaakin. Mun melkein viisvee osaa laskea sataan, pelata pleikkaria, piirtää ja laulaa niin taitavasti ettei toista, ja se osas toimia mun äidille navigaattorina yks kerta ko äiti haki sen tarhasta eikä tunne kaupunkia
Ja vitsi ku joku kerta tuskailin yhtä tulevaa koetta, niin poika halasi ja sanoi "äiti, riittää että sinä teet parhaasi" Tuntuu että se osaa jo ihan kaikkea.