Pahus. Joku päivä mä vielä opettelen kokkaamaan. Nyt syön härkäpapukaalilaatikkoa. Keksin sotkea tähän soijakastiketta, niin on ihan hyvääkin näin.
Mulla toi kokkaus on viittimisestä kiinni.
Varmaan jotain osaisin jos viittisin. Yleensä pyrin pääsemään kokkaushommista nopeasti ja vähällä vaivalla. Kun sotkee hyviä aineksia keskenään, niin ei siit koskaan kauheen huonoa voi tulla?
Olen tän vissiin ennenkin laittanut, mut laitetaan ny uusiksi jos ette tykkää matalaa.
Ei päätään pidä mäntyyn lyödä.
Pitäis muistaa myöskin syödä.
Mut on kovin vaikeaa
yhtaikaa kahta asiaa
tuumia tai ajatella
Siis jääkaappi, vai hella?
En mä viihdy lieden luona,
ei synny multa muona.
Mut en tunne estettä
noutaa lisää nestettä
kaapistani viileästä
uuden korkkaan tämän tästä.
Kas tupakalla, oluella
elää viikon vaikka
kylmäksi saa jäädä hella
on uuden kaljan paikka.
Syöminen siis jäädä saa,
vain juominen mua kiinnostaa.
Pitäis myöskin pyykit pestä.
Asiaa ei mikään estä.
Pesutuvan käyttöluvan
varaamalla aina saa,
jos jaksaa nimen kirjoittaa.
Mut jääkaappi mua houkuttaa.
Se koukuttaa, se loukuttaa,
aina minut ansaan saa.
Olen jääkaappini vanki,
ei auta rautakanki
jos meidät aikoo erottaa
tai oluitani verottaa.
Myös tupakan mä orja oon
näin savuverhon kainaloon
juuri tässä vetelin
mä viidensadan setelin
ilmaan savuna, se siitä
ei vuoden mittaan yksi riitä.
Niin, pitäis tiskit tiskata
ja roskat ulos viskata.
Mut en viitsi, enkä jaksa
töitä nyt saa tehdä maksa.
Lähden tästä tupakalle
parvekkeeni jakkaralle.
Joo, pitäis myöskin imuroida
pölykoirillekin jotain voida.
Mut jos ne ei oo jääkaapissa
saa koira olla vaikka kissa.
Olutta näin imuroiden
pärjään kyllä kanssa noiden.
Ihme keksintö on tää
kaappi jossa pysyy jää
Siel olutta voi säilyttää
kylmää sekä viileää
Nyt jakkaralle parvekkeen
kanssa oluen mä meen.