~~The Esikoisesta Haaveilevat~~<3<3

susanna85 Minkälaisia oireita sulla oli kohtutulehduksessa? Oliko kovia kipuja vai lieviä? Nousiko kuumetta?

 

kilu09 Mulla vaan särkee koko lantion seutu ja sitten seksin jälkeen haju on juurikin se ah niin ihana silli :x
lämpö mulla on ollu tosi kauan jo koholla jatkuvast, mutta tulehdusarvot on ok.

Tuo lantionseudun kipu on se pahin.. tuntuu kun joku puristas/repis sisältä melkeenpä jatkuvasti.

 

kilu09 Ja kipu ei ole aivan kauheeta (lue: ei tarvii särkylääkkeitä), mutta häiritsevää kuitenki.

 

:| Tämä tunne on ärsyttävä. Ajatus joka ei hetkeksikään jätä rauhaan. Tietää olevansa puolihullu. Ei ketään kelle puhua ja jos totta puhutaan, tuskin kukaan tätä samaa paasaamista jaksais kuunnellakaa :saint:
Jännittää niin vietävästi toi ekaa kertaa ovulaatio-bongailu testein (jos sitä ei olekaan) että voi vaikka täti tulla ja heti niin pääsis lähemmäs testaamisen alkua. Vaikka täti ei ole haluttu vieras!

Tää on niiiiiiin ihanaa kun te kaikki ihanaiset ootte täällä enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa.. *huoh* on ehkä joku joka ymmärtää :heart:

 

Miipeli: Mulla oli sama tilanne kaks kietoa sit ku ovistestit ootti kaapissa.. sit vielä eka ovis meni ohi.. mutta nyt sitten tästä kierrosta bongasin.
Ja oon varma että säkin bongaat. :hug:

 

Kyllä tässä tietenkin käy välillä mielessä että entäs jos ei pystykkään saamaan lapsia...
Mitäs sitten ? Jotenkin sitä lapsen saamista suht helposti pitää itsestään selvyytenä, mutta eipä se enää sitä ole, varsinkaan kun 30 v lähestyy uhkaavasti.

 

Joo..sehän se täs on ku ei tiedä mitä ajattelis. :xmas: ku olis jompaa kumpaa mieltä vaikka. 'mä en tuu koskaan saamaa lapsia' tai 'ihanaa, kyllä se sieltä vielä tärppää'. muttaku on sekunnin toista mieltä ja sit yhtäkkii toista. Tai se että on innoissaan ja se että on masentunu. Tietysti olis paras jos olis innoissaan ja positiivinen muttaku ei..
Tää "sekavuus" ja "hulluus" on nää mitkä raivostuttaa.
Tai mikä parasta. Kykenis vaan olla ajattelematta asiaa 24/7. Tjottailis? Mihin mulla ei taas riitä kärsivällisyys!

 

Ja niimpä vaan kävi että....kp 1 :'( :'(

 

Voi ei :ashamed: iso :hug: sinulle sinirusko.


on: tänään ollu itkupäivä. kaikki itkettää..liekö tää jatkuva stressi alkaa purkautuu pikkuhiljaa. :attn:

 

Voi Sinirusko :hug:

 

Sinirusko, voi ei.. :'( Voimia kovasti! :hug:

 

Sinirusko voimia, ensikiertoon :hug:

Minulla on ollu tänään jotenkin itkuiset tunnelmat... kaikki itkettää, ja välillä ilman mitään erityistä syytä, miestä tosin on kamala ikävä, onneksi lauantaina tullee taas kotiin...

Joo ja ton itkun lisäks on kaamea väsymys koko ajan, ja vessassa saa rampata ihan koko ajan... ja posket helottaa ja lämpöä ainakin iltaisin kun tulen töistä... aamuisin en ole ollenkaan mittaillu, ettei tee mieli jäädä sängynpohjalle...

Tänään oli töissä vielä kehityskeskustelut, pomo kyseli missä olen mielestäni 5 vuoden päästä... olisi ollut kyllä vaikka mitä sanomista mutta ei kyllä niin töiden suhteen...

 

Luin tuossa juuri Helistimen sivuilta mahdollisia raskausoireita, joista saattaisi tietää olevansa raskaana, ennen positiivista tulosta... minuun sopii 6/10... saas nähdä onko käynyt hyvä tuuri, heti ensimmäisellä kerralla... olisi kyllä niin ihme...
Nyt alkoi jänskättämään kovasti... +++

 

Sinirusko voimia, ensikiertoon :hug:

Minulla on ollu tänään jotenkin itkuiset tunnelmat... kaikki itkettää, ja välillä ilman mitään erityistä syytä, miestä tosin on kamala ikävä, onneksi lauantaina tullee taas kotiin...

Joo ja ton itkun lisäks on kaamea väsymys koko ajan, ja vessassa saa rampata ihan koko ajan... ja posket helottaa ja lämpöä ainakin iltaisin kun tulen töistä... aamuisin en ole ollenkaan mittaillu, ettei tee mieli jäädä sängynpohjalle...

Tänään oli töissä vielä kehityskeskustelut, pomo kyseli missä olen mielestäni 5 vuoden päästä... olisi ollut kyllä vaikka mitä sanomista mutta ei kyllä niin töiden suhteen...

Mulla on muuten ollu ihan tota samaa et väsyttää ja vessassa saa juosta jatkuvasti.
Ehkä on joku flunssa tulossa...

 

susanna85 Hyvä että selivisi syy kipuiluun.

Kävinpä katsomassa ystävän ei-suunniteltua tuoretta vauvaa, niin eiköhän ystävä kysyny että "Milloin teillä tulee perheenlisäystä?" Vastasin vaan että ei ihan vielä Olen tämän viimeisen 10 kk:n aikana nähny ystävää 3 kertaa ja joka kerta kysyy samaa, eli osasin tuota kyllä odottaa. Miksi ihmiset ei osaa ajatella että henkilökohtainen asia?! Joillakin se on niin itsestään selvyys.


Ja kun ystävä tammikuussa kertoi raskaudesta niin kateellisuus itkuthan siinä tuli. Hävettää itseä kun oli niin katkerat olot siellä kyläpaikassa :ashamed:

 

Pai80, joo miekin epäilen enemmin sitä syysflunssaa, taisit alkaa masentamaan vaan tämä pimeys ja märkyys.. Tulisipa jo kunnon talvi, tosin sitä on täälllä pääkaupunkiseudulla turha ehkä odotella... Kun raskautuminen tässä kierrossa on kyllä niin tuurissa kuin jokin asia vaan voi olla... mutta tietysti kaikki on aina mahdollista

 

itsellä on kp takana jo jotain reippaasti päälle 30, tää on eka kuukausi menossa pillereiden lopettamisen jälkeen. Kavereilla on laskettu aika ihan näinä päivinä, ja mun vauvakuume vaan kasvaa. Tää on ihan hirveetä, varsinkaan kun ei yhtään tiedä onko kroppa kunnossa vai ei, eli voinko edes saada lapsia vai en.

Ensi viikolla ois lääkäriaikakin kun pitäisi uusia mielialalääkeresepti. Mä en mielestäni ole masentunut, mutta kun kerran on sen diagnoosin saanut, niin näköjään mitään muuta ei haluta keksiä näille oireille. Saa nyt nähdä mitä lekuri sanoo näistä raskaussuunnitelmista, ja miten tässä nyt jatketaan. Lisäksi mies lähtee työreissuun ulkomaille viikoksi, joten kiva jäädä yksin odottelemaan niitä menkkoja tuleeko ne vaiko eikö. Sitä alkaa pikkuhiljaa nimittäin jo niitä odottelemaan.... Tai oishan ne pitäneet jo käytännössä tulla, mutta saa nähdä kauan viitsivät mua odotuttaa. :|

 

Pai80, joo miekin epäilen enemmin sitä syysflunssaa, taisit alkaa masentamaan vaan tämä pimeys ja märkyys.. Tulisipa jo kunnon talvi, tosin sitä on täälllä pääkaupunkiseudulla turha ehkä odotella... Kun raskautuminen tässä kierrossa on kyllä niin tuurissa kuin jokin asia vaan voi olla... mutta tietysti kaikki on aina mahdollista

Mutta jospa se sit tärppäis just sillon ku sitä vähiten osaa odottaa tai sen ei edes pitäis olla mahdollista ? =)

Ihmettelen kyllä näitä ns. vahinkoja... Siis lähinnä sitä että miten ne ovatkin saaneet alkunsa vahingossa ??? Kun siis mitä olen ymmärtänyt tästä biologiasta, niin raskautuminenhan on mahdollista aina muutamana päivänä kuukaudessa... Vai onko siinä sitten kyse siitä et ottaa rennommin kun ei periaattees pitäis tulla raskaaks...?

kilu09: Tiedän kyllä miltä susta tuntuu kun kysellään et millon tulee perheenlisäystä jne... Eka kysellään et millon löytyy mies / onks joku ja sitten kun on se mies niin aletaan kyselemään et millon perhettä ja / tai naimisiin. Pääseeköhän miehet yhtään helpommalla ???

 

Pai80, joo eihän sitä koskaan tiedä, täytyy vaan mennä päivä kerralaan eteenpäin...

Nyt vaan mietityttää kovasti nää työkuviot, jos sattuisin raskautumaan... Tietääkö kukaan
pölyn, melun ja tärinän (korkeataajuus) aiheuttamassa työssä, kuinka kauan voi töitä tehdä, jos ei ole työnantajalla mahdollisuutta siirtää muihin tehtäviin???

 

No nyt löysinkin työterveyslaitoksen sivuilta, että työni on näköjään listattu ihan listan kärkeen...erityisäitiyslomalle siis näkyis joutuvan, mahdollisesti siis heti alkuunsa... Onks se muuten pakollista ( tietysti huomioon ottaen lapsen), mut jos lääkärin mielestä pitäisi jäädä heti erityisäitiyslomalle, niin onko jäätävä, jos on kumminkin kykenevä töissä olemaan... Välttäen tietysti kaikkia riskejä...

Minulle itselleni olisi aika iso rahallinen menetys jos jäisin heti äitiyslomalle, ja kun toinen meistä vielä opiskelee... Itsellä on kumminkin asuntolainat ym, ja sitten sitä rahaa vasta tarviikin jos tässä onnistuu vielä plussailemaan..

Kylläpäs laittoi taas miettimisen aihetta viikonlopulle...

 

Siniruskolle voimia.. :hug: varmasti turhauttavaa!! :headwall: kilu09,mulla melkein kaikilla kavereilla jo ainakin 1 lapsi,koko ajan kyselevät mun lisääntymisestä,todella ärsyttävää..ja kyllä,olen kovin kateellinen... :ashamed: Mutten sille mitään voi..Ja vielä hebbeliini: pelkkää plussaa!!!Mulla kp 23/26-28 ja jännitys nousee...Oireita ei kummenpia,muttei kyllä menkka sellaisiakaan.

 

Itku sentään..niinku aiemmin sanoin ni tässä kierros ei kyl ajoitus täsmää millään ja lupasin etten rupea haaveilee turhista. Ja tässä sitä taas ollaan. Lukemassa 'ensimmäisistä raskausoireista' ja kokemassa niitä. Tekis mieli itkee jo valmiiks tulevaa pettymystä.

 

Pai80 Olen erittäin paljon myös uhrannut ajatuksia tuolle, että mitäpä jos sitä ei voikaan saada lapsia...mun maailma kyllä ainakin hetkellisesti romahtaisi. Mutta ne ajatukset on keinolla tai toisella yritettävä pitää taka-alalla! Vaikka tosin viimeksi eilen siitä pelottavasta ajatuksesta miehelleni mainitsin, ja hän tokaisi vain, että älä ajattele tollasia, kyllä meille se lapsi tulee. Olen vaan sitä mieltä, että miehet eivät ymmärrä, kun eivät joudu tarkkailemaan vartaloaan, että onko joku siellä ja odottamaan mahdollisia kuukautisia... tai sitten miehet ei vaan stressaa asioista (etukäteen ainakaan) niin paljon.
Ja olen myös sitä mieltä, että sitten se tärppää, kun sitä vähiten odottaa!

Oma napa: :headwall:
Näillä kiertopäivillä ei mitään jännittävää tapahdu, miettii vaan liikaa ja murehtii muutaman viikon päähän, että tuleeko täti vai ei. Miten nää ajatukset saa pois päästä????!!!! Ei varmaan auta asiaa, että käy täällä päivittäin - useammankin kerran päivässä, että jos vaikka ajatukset on just jotenkin saanu kohdistettua muualle, niin pitää ainakin huolen, että tää keskustelufoorumi palauttaa ne harhailevat ajatukset itse asiaan..... :/

 

Itellä kp 27 nyt ja jännittää kovin että tuleeko se täti huomenna vai vasta parin päivän päästä, vai että tuleeko ollenkaan ! Katsellaan

 

Hyi olkoon.. Kävimme miehen kanssa ravitsemassa itseämme paikallisessa Hesburgerissa, ja kesken hampurilaisen syömisen iski niin raju yökötys että piti antaa purlaisen loput miehelle :x Jotenkin se maku pisti ällöttämään. Ikinä ennen en oo yökötellyt hesen ruoalle, päinvastoin :ashamed:

Ja toinen kummallisuus eiliseltä, katsoimme yhtä leffaa, ja mä repesin itkemään aivan tajuttomasti Minä kun en yleensä itke edes hautajaisissa..

Että ei kai tässä oireita ole.. Tai sitten vaan kuvittelin kaiken