Tekisitkö itsemurhan tässä tapauksessa?

  • Viestiketjun aloittaja rajalliset voimavarat.
  • Ensimmäinen viesti
rajalliset voimavarat.
[QUOTE="kirppu";30795119]Ensinnäkin: et ole ainut, joka tuollaisen helvetin on joutunut käymään läpi. Vierestä seurasin, kun parasta ystävää kiusattiin kokemallasi tavalla vuosia. Ja siihen lähti ventovieraat nuoret mukaan. Yhdistelmä pieni paikkakunta+naapurikunnat+teinijuorut voi aiheuttaa vaikka mitä. Joten uskon sua, että olet todella tuollaisen uhriksi joutunut. Kuten sanon, et ole ainut. Muakin kiusattiin läpi peruskoulun, tosin ei samassa mittakaavassa kuin sua. Ja se paskanjauhaja-eksäkin löytyy. Meidän eron aikana jopa melkein tuntemattomat miehet huoritteli mua kadulla: eksä oli vähän levitellyt juttujaan.

Sattui muuten niinkin, että jo aikuisena opiskelijana tutustuin tyttöön, joka myös oli käynyt yläasteella samanlaisen kiusaamishelvetin läpi, kuin sinä. Hänen oli vaikea kertoa kokemastaan, koska kuvitteli, etten usko, mihin mittakaavaan tuollainen kiusaaminen voi ulottua. Hän oli todella helpottunut, kun en leimannut häntä ja väittänyt kaiken koetun olevan vain hänen päässään. Hänkin kävi todella pohjalla, ennen kuin 21-vuotiaana sieltä lähti nousemaan.

Mutta se mitä minä, mun bestis ja tuo tyttö johon tutustuin kaikki opittiin oli se, että maailma on täynnä ihmisiä jotka eivät kiusaa, eivät usko juoruihin ja suhtautuvat paskanjauhajaöykkäreihin epäluuloisesti. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka uskovat kiusattua, tukevat häntä ja haluavat auttaa jaloilleen. Se paska loppuu kuin loppuukin aikanaan. Mun bestiksellä menee paljon paremmin kuin niillä kiusaajilla kenelläkään. Mulla on elämässäni paljon rakkautta, ystäviä, oma perhe ja hyvä mies. Ja se tyttö opiskelee unelma-ammattiinsa ja on nykyään yksi vahvimmista ihmisistä, jonka tunnen.

Älä tapa itseäsi. Älä anna niiden kusipäiden voittaa. Sinä pääset siitä helvetistä. Sua sattuu ja sua pelottaa ihan helvetisti nyt. Mutta sinä pääset eteenpäin.[/QUOTE]

Kiitos :heart: ja tästä viestistä oli ainakin vähän apua, et oon milliriikkisen kauempana siitä itsemurha ajatuksesta jos kävis pahin...

Kaikkea säkin oot joutunu kyl kestää ! :'( tuntuu tosi pahalta sun puolesta..
 
en tekisi
[QUOTE="kirppu";30795162]Pakko muuten sanoa, että tää palsta ei oo välttämättä oikea paikka sulle tällä hetkellä. Osa näistä kirjoittajista on trolleja/provoja/kiusaajia itse, ja jäät vänkäämään heidän kanssaan. Älä tee sitä. Se pahentaa vain sun oloasi, ja annat energiaa pohjasakalle. Sun voimavarat on tällä hetkellä rajalliset. Koeta suunnata ne mahdollisimman viisaasti. Se on osa toipumista.[/QUOTE]

Haloo??? Näitä samoja juttuja tulee tänne aina välillä ja aina niissä joku hullu äijä uhkaa ja hakkaa sen. Tajusin että se on se sama taas ja aiheena se jota kaikkein vähiten jaksan koska sekä hakkaaja että hakattava on aina liian sairaita. Ihan kun mitään ei oikeasti olisi tehtävissä.
 
rajalliset voimavarat.
Minä en antaisi kiusaajilleni valtaa päättää elämästäni. En todellakaan tappaisi itseäni, ennemmin muuttaisin muualle ja aloittaisin rakentamaan uutta hyvää loppuelämää itselleni. Muiden mielipiteet eivät minua hetkauta, vaan elän omaa elämääni.
No minne tästä nyt pakoon taas lähtis ja emmä kyl haluais minnekään täältä enää ees muuttaa... <3
 
rajalliset voimavarat.
[QUOTE="Sirkkeli";30795141]No mietipä nyt itsekin, että miten paljon ja mitä pahaa maailmassa on. Kyllä kunnianloukkauksesta sakot saa.

Sun exäsi on voittanut jo sillä, että olet noin stanan alistunut ja mietit jopa itsaria pelkkien puheiden ja mustamaalaamispelon takia. Muuta vaikka taas toiselle paikkakunnalle, tai mieluummin lakkaa välittämästä niistä puheista ja muiden käytöksestä, ja jatka normaalia elämääsi.

Ja kyllä, on kokemusta. Mutta en ole edes viitsinyt muuttaa karkuun. Uskoo ken tahtoo. Hitonko väliä. Ja nyt tuli tunne, että olen vähän aika sitten kirjoittanut ihan saman vastauksen...[/QUOTE]

No mä olen herkkä, mutta onko se huono juttu/väärin...

Ja miten elät normaalisti jos : haukutaan, lyödään, tönitään, mulkoillaan, naureskellaan, soitellaan ehkä myös taas häirikkösoittoja, fb:ssä kirjotetaan jotain paskaa, levitetään perättömiä juoruja ...?
 
rajalliset voimavarat.
What?? :D Mitä ihmeen oikeutta? Tietysti kaikilla on oikeus muuttaa just sinne minne haluaa.
Mutta tosiaan, kauaa ei viihtynyt. Kysyin hänen duunikaveriltaan minkälainen on, ja vastauksena sain että täys kusipää. Et huonon maineen se kiusaaja omalla käytöksellään näillä kylillä sai.
No mä olen sitä mieltä että mun kiusaajilla ei ole kyllä oikeutta muuttaa mun kanssa samalle paikkakunnalle, tuskin se ois kummallekaan kovin mieluisaa et elettäis toistemme naamojen kanssa koko loppuikä !

Kaikki ei voi ymmärtää. :)
 
rajalliset voimavarat.
[QUOTE="kirppu";30795162]Pakko muuten sanoa, että tää palsta ei oo välttämättä oikea paikka sulle tällä hetkellä. Osa näistä kirjoittajista on trolleja/provoja/kiusaajia itse, ja jäät vänkäämään heidän kanssaan. Älä tee sitä. Se pahentaa vain sun oloasi, ja annat energiaa pohjasakalle. Sun voimavarat on tällä hetkellä rajalliset. Koeta suunnata ne mahdollisimman viisaasti. Se on osa toipumista.[/QUOTE]

Jep, mutta eikö näillä kiusaajilla oo mitään empatian tuntoa...? :O
 
rajalliset voimavarat.
[QUOTE="milja";30795172]Sori, mutta luuletko ihan tosi saavasi apua, kun käyttäydyt noin helvetin lapsellisesti? Pyydät täällä meiltä vastauksia ja ratkaisuita, mutta ihmisten kommentoidessa vaan räksytät takaisin.. Joo-o.[/QUOTE]

Räksytän ? :D ihan asiallisesti oon omasta mielestäni keskustellut ja joillekin on nyt ansainnut sanoa vähän rumasti, kun ovat itse sanoneet ensiksi mulle tosi rumasti..

Minä en täällä ketään kohtaan ole vittuilua aloittanut, sen voi tarkistaa vaikka kommenteista.

Ja mä olen avoimesti kirjottanut, just niin kun musta on tuntunut. Jos sekin on sinusta esimerkiksi lapsellista, niin sille en mahda sitten mitään. :)
 
"xxx"
Mun mielestä on parempi olla huora kuin pelkkä luuseri mulkku, jota vielä kiinnostaa jotkut yläasteen jutut. Ajattelisin, että ihan sama, mitä joku on minusta mieltä... Saisi heitellä pirullisia katseita kunnes silmät sojottaisi kieroon, niin ei hetkauttaisi, saattaisin keskaria ja kieltä korkeintaan näyttää.

Kun vähän vanhenet tuosta, niin huomaat, ettei tuollaisilla jutuilla ole mitään arvoa, eikä siinä henkeänsä kannata menettää.
 
"Huoh"
Mitä tähän nyt sitten pitäisi vastata? Että tekisin sen itsemurhan, vai?

Täytyy tuottaa kuitenkin pettymys, sillä en tekisi. En tuossa tilanteessa enkä ole sitä harkinnut myöskään oman elämäni isoissa vaikeuksissa. Toki on ikävää ettei sua olla ajoissa huostaanotettu ja noihin lapsuuden ja nuoruuden juttuihin puututtu. Varmaan niistä on kova työ rakentaa ehjä elämä, mutta en pidä sitäkään mahdottomana.

Ymmärrän että sä nyt pelkäät että elämäsi hajoaa taas, mutta vedä nyt ensin vähän henkeä. Sulla on nyt siis uusi elämä ja uusia ystäviä, olet reilu parikymppinen nuori nainen ja ilmeisesti ystäväsi samaa ikäluokkaa? Mieti millaisia tyyppejä ystäväsi ovat. Luuletko että he luottavat ja uskovat johonkin mielenterveysongelmaiseen juoppoon narkkariin, täysin ventovieraaseen tyyppeihin enemmän kuin sinuun? Mä en nyt ihan saanut edes kiinni mitä ne jutut on mitä toi ex susta levittelee, mutta jos ne koskee jotain yläasteikäisen "huoraamisia" niin luuletko et reilu parikymppiset aikuiset oikeasti valitsevat ystävänsä tämän yläasteikäisen seksuaalikäyttäytymisen perusteella? Tai ylipäätään ovat tuomitsemassa tyttöä joka 13v iässä ajautuu tuollaisiin suhteisiin? Eiköhän sääli ole se päälimmäisempi tunne ja tuomitseminen kohdistuu niihin miehiin jotka ovat käyttäneet tässä lasta hyväkseen. Varsinkin jos/kun ovat tietoisia tämän tytön rikkinäidestä kodista ja lapsuudesta.

Mieti oikeasti millä lailla tuo ex voisi sinun ystävyyssuhteisiisi vaikuttaa. Jos mun ystäväni ex tulisi jotain tuollaisia juoruja levittelemään niin ei tarvisi hetkeäkään miettiä kummalle suuttuisin; ystävälleni vai tälle ex:lle.
 
kerron
Räksytän ? :D ihan asiallisesti oon omasta mielestäni keskustellut ja joillekin on nyt ansainnut sanoa vähän rumasti, kun ovat itse sanoneet ensiksi mulle tosi rumasti..

Minä en täällä ketään kohtaan ole vittuilua aloittanut, sen voi tarkistaa vaikka kommenteista.

Ja mä olen avoimesti kirjottanut, just niin kun musta on tuntunut. Jos sekin on sinusta esimerkiksi lapsellista, niin sille en mahda sitten mitään. :)
No kyllä sä aika rumasti ihmisille oot vastannu vaikka sua yrittävät auttaa.
Sun tarvii nyt vaan jatkaa siellä psykalla käymistä ja pyytää vaikka vähän tasapainottavia lääkkeitä. Mitään ei oo tapahtunut, ja sä oot aika riekaleina.
 
"rrr"
Mulle kävi kerran niin, että sain pienehkössä ruokakaupassa melkoisen paniikkikohtauksen koska ainoan auki olevan kassan myyjä oli vuosien takaa "vanha tuttu" nuorimies, jota en todellakaan halunnut kohdata. Taustalla ei ollut kiusaamista tai vakavaa väkivallan uhkaa, vaan pienempiä epämieluisuustekijöitä, enkä muutenkaan ollut sellaisessa psyykkisessä kunnossa jossa olisin kyennyt minkäänlaiseen moikkailuun edes.

Pitkältä tuntuneen ajan kuluttua (oikeasti joitain minuutteja) uskalsin vilkaista uudestaan kauempaa ja se olikin joku mulle täysin tuntematon ihminen, joka ei oikeastaan edes ollut kauheasti sen vanhan tuttuni näköinen (suht samanväriset ja -malliset hiukset molemmilla, mutta niin yleisen tyyliset että niitä on joka kolmannella vastaantulevalla miehellä), enkä ollut viime aikoina edes ajatellut koko tyyppiä. Silti olin ollut AIVAN VARMA näkemästäni vain pieni hetki sitten, ja tuntemani kauhu oli todellista. En tiedä, ehkä joku ele oli samanlainen ja alitajuisesti ehdin rekisteröidä sen? Ihmisaivot tekevät vaikka mitä kummallisuuksia.

En tietenkään voi sanoa että näit väärin, mutta ei se kuitenkaan olisi millään tavalla mahdotonta, saati sitten tarkoittaisi sitä että olisit "hullu" tms.

Älä tee itsemurhaa. Olet taistellut tiesi jo läpi aika monen rankan vuoden. Välillä tulee takapakkia, tiedän, ja silloin tuntuu helposti siltä että nyt ei vain enää jaksa, mutta olet selvästi vahva. :)
 
en tekisi
rajalliset voimavarat.
Jes. Oli pakko saada ruokaa, vaik pelkäsin et exä on joidenkin tyyppien kans siel kyttäämässä...

Mut joo, tosiaan mul ei oo rahaa lähteä minnekään ulkomaille eikä kielitaitoa. Saatikka että haluaisin jättää kotimaani! rakastan tätä. ? oon nyt tehny jo tosi isoja muutoksia, niin arvatkaa miltä tuntuis kanssa hylätä koko Suomi kiusaaja paskiaisten takia... EI MITÄÄN JÄRKEÄ ! Ei mun aivoni enää pystyisi käsittämään sitä, miten homma voisi mennä niin ahtaaseen pisteeseen................................................ Ymmärrättekö te ?

Ja ehkä te ootte sit vahvempia kun minä, kun jaksasitte elää huoran maineen kanssa koko loppuiän, typeristä jutuista mitä oot tehny 11-15v ja johon ei oo kuulunu ees varsinaista seksiä! Ja kestäsitte kanssa koko loppuelämän haukkumista, ehkä fyysistäkin väkivaltaa, naureskelua, mulkoilua, häirikkösoittoja, fb:ssä herjaamista, juorujen levittämistä ... Ootte sillon tosi vahvoja ! Mut minulta tuo juttu vei 2v sisään terveyden . Ja sen takia, mä en voi sitä elämääni enää ottaa tai oon aina paskassa/vielä paskemmassa jamassa mitä oon nytten.

En halua että uudet ystäväni kuulisi mitään menneisyydestäni. En halua että heidän korviin viitataan sanallakaan, että minä olisin huora ! Haluan, että he näkevät mut nyt tälläisenä kun oon ja että eivät edes osaa arvailla mulle noin kipeää menneisyyttä !

Ja mun ex nyt on ilmiselvä narsisti, oikeasti. Sen takia se saa ihmiset uskomaan juttuihinsa ja en tajua, miksi kiusaajat kanssa sai aikanaan suurimman osan ihmisistä uskomaan juttuihinsa ja kääntymään minua vastaan ... Sen takia mä en uskalla enää luottaa, että ihmiset oikeasti pitäisivät minusta ja mun puolia. Sille ei ole realistisia ja kunnollisia todisteita ! ja olenhan mä ollut tavallaan aika seksuaalinen tyttö ja nyt olen seksuaalinen nainen, nykyään mä siis panenkin ja olen pannutkin kanssa kiitettävästi ! Mutta en näe siinä mitään väärää ! Enkä näe syytä miksi minuun pitäisi yhdistää sana huora ! Mä olen vain oma itseni, seksuaalinen ja nautin kanssa siitä . Muut ihmiset tuottavat minulle traumoja , suhtautumisellaan minun erilaisuuteen. Koska olen luonnonlaps.

Ja mulla on ollut ala-ikäsenä myös suhde huomattavasti vanhempaan narkkari/rikollismieheen, enkä mä halua että mua sen takia säälitään... Se oli kuitenkin yks elämäni parhaimmista suhteista.

Eikä se säälikään oo niin kiva suhtautuminen, vihan sijaan, muutenkaan.. Se on semmonen halventava, että voi nyt sua ressukkaa ja on tyttökullalla pää ihan sekaisin. Arvatkaa onko myöskään sellainen kivaa ? Kun ei kohdella ihmisenä ? toi musta ei oo ihmismäistä kohtelua, kun leimataan sekopääksi...

Ja sitten, en viitti sanoa missä päin asun. Suojelen ihteäni.

Mutta aion nyt rukoilla tosi, tosi paljon ettei se ollut ex ? ja jos oli, jättäis jutun tähän eikä kertois minusta muille ... ? jollain vitun ilveellä toimis niin!. Ja sitten jos se aikoo pilata mun elämän, mä yritän ainakin ekaks selvittää asiat sen kanssa ja saada sen ymmärtämään, että mä en kestä enää yhtään tuskaa, koska mun koko elämä on tämän lyhyen ajan ollut lähes yhtä tuskaa ja tahtoisin nyt oikeasti olla onnellinen. Jos se persoonallisuushäiriöisenä tahtoo kuitenkin tuhota minun elämän, niin se kun on sekakäyttäjä, niin mie pyydän siltä sit lääkkeitä, millä pääsen täältä pois.

Näin aion toimia. En lähde yrittämään rakentamaan enää uutta elämää, koska en jaksa. Jos tääkin yritys pilataan jotenkin. Rajansa kaikella ja tiedän sekä että tunnen, minun raja on tullut vastaan silloin. Piste.

Koska eihän tossa enää oo järkeviä vaihtoehtoja, miten voisin muuten parantaa elämääni, kun kestämällä taas sitä turhanpäivästä mainetta ja kiusaamista ja halveksuvia katseita, että tossa se halpa kinkku menee ... EI KIITOS. Enää. Haluan jotain muuta elämältä tai sitten en yhtään mitään.
 
Näin se vaan ny on.
Ei kannata elämää lopettaa tollaisen takia. Sullahan on vielä paljon onnellisia vuosia edessäpäin. Älä anna lapsuutesi ja nuoruutesi määrittää sitä, kuka oot nyt ja myöhemmin aikuisena. Paitsi siinä mielessä, että opi kaikki se, mikä noissa vaikessa asioissa on opittavissa. Toivon sulle kaikkea hyvää ja iloisia asioita tulevaan. Opettele myös luottamaan siihen, että on myös hyväntahtoisia ihmisiä, jotka haluaa sulle hyvää. Mutta tosiaan noiden menneisyyden tyyppien jutut kannattaa jättää omaan arvoonsa - heidän kommenttinsa ei ole sinä. Sinä olet ainutlaatuisen arvokas. Sano hyviä asioita itselles peilin edessä joka päivä, niin ne alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa ja kohta huomaat, että ne on ne oikeat asiat, mistä sut tullaan muistamaan.
 
rajalliset voimavarat.
Mut jos se nyt oli tosiaan se ex ja tästä jotain seuraa, niin mä tuun sit tänne avautuu ja katotaan mitä tehdään.

Mut mitä voisin oikeesti tehä, jos se kiusaaminen alkaa uudestaan !

Kertokaa.
 
Hmm, oletkohan ennenkin kirjoittanut tänne?

Helppo sanoa näin ulkopuolelta, mutta ulkopuolisena tulee mieleen vain yksi sana: rau-hoi-tu. :hug:
Rauhoitu tällä hetkellä, rauhoitu olemukseltasi (muiden silmissä), rauhoitu koko elämässäsi. Älä missään tapauksessa hötkyile.

Olet elänyt sairaiden ihmisten ympäröimänä. Ja se mikä sulta puuttuu, on perusturvallisuus, joka tulee sellaisille ihmisille joita on lapsena rakastettu.

Mutta kuten joku sanoi, niin niitä sairaita ei ole enemmistönä. Enemmistö ihmisistä on rauhallisia taviksia, jotka ei haudo pahaa kellekään (ok naapuri osti hienon auton ja sai työpaikan ja kesämökin ja se ketuttaa tavista, mut se on normikateutta, ei juonien punomista).
Ne sairaat ihmiset ei pyöritä tätä maailmaa, ne tavallaan kohtaa itsekin oman luonteensa viat kun juttelevat tavallista enemmän poliisin ja sossun kanssa. Ketään normaalia ihmistä ei kiinnosta pätkääkään jonkun yläasteaikaiset jutut. Siellä sekstaillaan oikeasti nykyisin sikinsokin. Ja silloin ollaan puoliksi vielä lapsia.


Hakeudu niiden terveiden, leppoisien ihmisten pariin, tule valoon....kuten varmaan olet yrittänyt tehdäkin.
Älä tempoile sinne tänne. Mä tiedän vankilakundejakin jotka on aloittaneet uuden elämän, vaikka maine olisi mikä. Se vaatii monien vuosien kärsivällisyyttä, rauhallisuutta. Sit vuosien päästä ihmiset sanoo "no sillä oli vähän risainen nuoruus mutta kyllä se nyt on ihan petrannut". Tämän olen kuullut monta kertaa.
 
Viimeksi muokattu:
halit sulle
No en tekisi.

Mutta minä en ole sinä, aloittaja. Minun kipuni, vaikka tilanteeni olisi juuri tuo kuvailemasi, se olisi erilainen ja synnyttäisi varmaan jotain muunlaista kiukkua ja päättäväisyyttä ja sitä kautta elämänhalua.

Kuitenkin, sinua tuntematta, toivon sinullekin elämänhalua ja voimia, tuli ne sinulle mistä sitten tulikin. Pohjalta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, auttaisko tämä?
 
Ja sit yks asia, mitä suosittelen sulle menneisyyden ihmisiin liittyen: mä en ota huomioon jonkun sairaan ihmisen syytöksiä, vaan jos joku fiksu mulle esittää kritiikkiä niin silloin yritän ottaa opikseni. Ei niin etteikö sairas olisi joskus harvoin oikeassa, mutta terveen ihmisen mielipiteet voittaa sairaan jutut melkein aina. Joltain sairaalta juopolta voi odottaa ihan minkälaista settiä tahansa.

Eli jos joku naapurini olisi sairas luonteeltaan, ja mun lapset leikkisi meidän pihalla rauhallisesti mut naapuri vaikka luulisi että mun lapset tahallaan häiritsee häntä, ja sadattelisi "senkin huora, sun penikat häiritsee tahallaan, soitan poliisin, sulla ei ole mitään oikeutta elää", niin se kritiikki valuisi mulla kuin vesi hanhen selästä.
Normi naapuri ei noteeraisi lasten tavallista leikkiä, ja jos muksut leikkisi äänekkäästi niin sit korkeintaan huomauttaisi asiasta asiallisesti.

Huomaatko eron?
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä