[QUOTE="Susk1";29014170]Minulla on mies, jossa on paljon samanlaisia piirteitä - tilanne ei ehkä ole ihan vastaava tai yhtä paha, ehkä vain erilainen, mutta tiedän tismalleen mitä on henkinen väkivalta pahimmillaan.
Fyysinen väkivaltakin on tuttua, mutta se ei tuhoa ihmistä siten, kuin henkinen vuosien saatossa jaettu mitätöinti, syyttely ja vähättely. Se on jotakin, jossa viedään ihmiseltä tämän ihmisyys ja arvo täysin. Yhtäkkiä et ole enää minkään arvoinen, olet vain heittosäkki toisen elämässä, kohde johon toinen purkaa kaiken oman pahan olonsa välittämättä seurauksista millinkään vertaa. Vähättelyä ja mitätöintiä tarpeeksi kuunneltuaan ei usko enää itseensä itsekään.
Juuri siksi syntyy riippuvuus tällaisestä miehestä. Hän on haukkunut ja mitätöinyt sinua jo niin kauan, että uskot tarinaan itsekin jollain tasolla: Hän on saanut sinut uskomaan, että sinä olet huono ja paha ihminen. Vaikka järjen tasolla tajuaisit, ettei miehesi sanoma ole totta, niin jossakin syvemmällä tasolla itsetuntosi on siinä kunnossa, ettet enää itsekään tiedä mikä lopulta on totta ja mikä ei. Onhan miehesi kertonut sinulle tarinaa toisenlaisesta todellisuudesta koko ajan.
Olen itse ehtinyt menettää elämässäni lähes kaiken itselleni tärkeän: työni, terveyteni, ystäväni, elämänuskoni, voimani. Olen loputtoman uupunut, enkä meinaa aamuisin päästä sängystä millään ylös. Vaikka nukkuiisn 20 h putkeen, olen aina loputtoman väsynyt.
Vielä muutama vuosi sitten elämäni oli täysin erilaista. Uskoni ihmisiin oli vahva, elin hyvää elämää, jonka jaoin ihanien ihmisten kanssa. Urheilin, harrastin, nauroin ja iloitsin, energiaa oli vaikka muille jakaa. Nyt olen joku varjontapainen ilmestys, säikyn kaikkea ja kaikkia, elämänilo on täysin hukassa.
En tiedä miten voit nyt, mutta älä anna itsellesi tapahtua samaa, kuin minkä minä annoin tapahtua.
Kerää voimia rauhassa ja tee viisaita päätöksiä. Kukaan muu, kuin sinä itse, ei voi tehdä päätöksiä puolestasi. Ja miehesi tulee tekemään kaikkensa, jotta epäilisit itseäsi niin paljon, ettet uskaltaisi lähteä. Tiedän, että lähteminen on vaikeaa - olen itse samassa tilanteessa ja pelkkä ajatus siitä, että joudun kohtaamaan tuon ajoittain hirviötä muistuttavan tyypin erotilanteessa pelottaa. Silloinhan miehellä ei ole enää mitään menetettävää ja hän voi tehdä minulle mitä tahansa. Samalla tiedän, että tällaiset ihmiset hallitsevat toisia nimenomaan pelolla. Niin kuan kun suostut pelkäämään, heillä on yliote.
Lähetän sinulle aivan valtavan määrän voimia ja hyvää oloa. Usko itseesi - niin minäkin olen päättänyt tehdä
Jos haluat yhteystietoni, niin voin antaa anonyymin s-postiosoitteen, josta tavoitat minut. Näin julkisesti en voi antaa muita tietoja. Haluaisin vain niin kovasti auttaa sinua jotenkin, itse niin samanlaista koettuani. Näistä asioista kun on todella vaikea puhua sellaisille ihmisille, jotka eivät ole vastavaa kokeneet siten, että voisi tulla ymmärretyksi.[/QUOTE]
Tunnut tiedostavan asiat näin hyvin, mutta jää ihmetyttämään että miksi ITSE et ole lähtenyt suhteestasi??Jos olet jo noin heikossa kunnossa, sehän on silkkaa itsemurhaa että et lähde suhteesta? Jollain tavalla hyvin itsetuhoista.
Haluat antaa toiselle tukea, mutta itsekään et ole päässyt irti tilanteestasi?
Ajattele ensin itseäsi, ja lähde pois. Itseäkin pitää rakastaa.
En halua arvostella sinua, mutta huomaan tekstistäsi että olet voimaton, saatko itse mitään apua että voisit lähteä?