Tein elämäni suurimman virheen kun nain hirviön

Helpoin tapa ratkaista ongelmasi, on kertoa siskollesi, jolloin mies ottaisi eron. Ei se kyllä oikeasti niin menisi. Mies ei sinua tule päästämään kovin helpolla. Oikeasti pääset hänestä eroon vain turvakodin kautta. Jos jo nyt on väkivaltaan viittaavia temppuja ja noin pahaa kontrollointia, niin tulet olemaan todellisessa vaarassa, kun eroa haet.

Suosittelen kertomaan avoimesti tilanteestasi kaikille mahdollisille tutuille ja tuntemattomille. Parempi, että muutkin tietävät todellisen tilanteesi ja ymmärtävät sinua paremmin. Muuten vain mies saa päänsilittelyjä ja sinua pidetään kauheana akkana, kun mies kertoo oman 'totuutensa'.

 

Naiset hei alkuasetelma: nain hirviön oo olen pienen pieni viaton nainen, ootte helppoi

 

Älä vain missään nimessä mene tekemään tuollaisen hullun kanssa lapsia tai et pääse hänestä ikinä eroon. Lähde ihmeessä suhteesta pois heti. Älä pilaa eläämäsi enää yhtään enempää. Elämä voi oikeasti olla mukavaa ja kivaa, kun ei tarvitse pelätä toista ja saa tehdä ihan mitä itse haluaa.

 

Tosiaan ei ole nyt väliä sillä, onko miehesi narsisti vai ei. Hän kohtelee sinua väärin ja huonosti. Tuollaista kohtelua ei pitäisi kenenkään sietää! Eikä kenelläkään ihmisellä tulisi olla sanomista siihen, liitytkö sinä johonkin koirayhdistykseen vai et.

Lähde siskon luo ja kerro kaikki. Ota selvää, missä on turvakoti, jos sellaiselle tulee tarvetta. Ja jos mies tulee riehumaan siskon/vanhempien pihaan, soita samantien surutta poliisit.

 

Voi rakas ystävä, toimi pian mutta varmista myös selusta. Kerro aikeistasi kaikille läheisille ja ystäville - unohda häpeän tunne, se on aivan samantekevää! Tärkeintä on sun hyvinvointi ja mielenrauha, sä et oo velvollinen selittelemään mitään kenellekään etkä myöskään ole ansainnut tuollaista kohtelua.

Oot ainutlaatuinen ja tärkeä, älä unohda sitä. Kerro siskollesi, aloita vaikka siitä. Älä kuuntele miehen anteeksipyytelyitä tai aneluita, vaan pysy suunnitelmassa ja irtaudu miehestä täysin.

Onnea ja rohkeutta matkaan.

 

Ja siis tokihan ajatuskin erosta hävettää, mutta ei siihen häpeään kuole.
Se on ensin kamalaa, mutta ajan myötä sen unohtaa.

Paljon enemmän hävettävää olisi siinä, että jatkaisit elämääsi noin.

 

Hui, luin nuo loputkin viestit ja mies kuulosti vain pahemmalta.
Tosiaan sinun pitää päästä turvakotiin. Sieltä neuvovat sitten kyllä.
Ja samantien vaihdat puhelinnumeron, uusi numero salaiseksi. Ja jos mies jostain syystä sattuis numeron jostain saamaan ja soittamaan, niin et vastaa hänelle. Hän on varmasti aikamoinen suostuttelija, kun on saanut sinut elämään tuollaisessa vankilassa. Ties mihin suostuttelisi taas...

 

Miten uskoisit elämän jatkuvan tuollaisen miehen kanssa? Olet jo monelta osin kuollut. Annatko tappaa loputkin?
Et tietenkään, vaan järjestät asiat.
Ja soitat turvakotiin viimeistään huomenna:

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakotien sijainnit ja puhelinnumerot:
Helsinki 09 477 7180
Imatra 05 472 4909
Jyväskylä 010 4237 500
Kokkola 06 831 9518
Lahti 03 875 090
Oulu 08 561 5500
Raahe 08 221 202
Rovaniemi 020 741 4732
Tampere 03 3143 4840
Turku 02 513 4100
Vaasa 06 312 9666
Vantaa 09 839 20071

https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=8

 

[QUOTE="onneton";28997260]Yksi asia mikä myös ahdistaa, on se ettei mies anna minun olla oma itseni. Esitän miehelle usein jotain, mitä en ole. Esim mielipiteeni ym esitän hänelle eri tavalla mitä mieltä oikeasti olen. Ja esim en voi edes katsoa telkkaria rauhassa, omana itsenäni. Tiedättekö, mä olen melkoinen kauheleffa fani, oikeasti. Mies on sitä mieltä, että vain psykopaatit katsoo sellaisia elokuvia, ja aina kääntää kanavaa jos telkusta tulee liian "ahdistavaa ja oksettavaa" hänen mieleensä. Mies luulee, että olen hänen kanssaan samaa mieltä. Todellisuudessa hän ei edes tiedä, että olen nähnyt varmaan kaikki mahdolliset kauhuelokuvat ennenkuin muutimme yhteen. Ikävöin sitä, että voin katsoa mitä itse haluan televisiosta. Häpeä itseäni, jos hän saa minut kiinni katsomasta esim jotain "oksettavaa" elokuvaa tai dokumenttia. Rakastan myös kaikkia laihdutusohjelmia, mutta niitäkin joudun katsomaan salaa. Ja koira/eläinohjelmia. Esim animalrescua ohjelmille se vaan nauraa ja pyörittelee silmiään. Niinpä minäkin esitän samoin...[/QUOTE]

Tykkäät kauhuleffoista niin paljon, että haluat tehä omasta elämästäki kauhua?

Ota nainen nyt itteäs niskasta kii ja rupia olemaan oma itses ja elämään omaa elämää. Oikeesti sua ei estä kukaan muu ku sinä itse!

 

Toi teksti ois voinut olla mun kynästä. Elin yli 10v kontrollifriikin miehen kanssa. Mulla ei saanut olla omia ystäviä (ainoastaan yhteisiä), sukulaisiani sain tavata vain x minuutin verran kuussa (minuuttikin ylimääräistä, niin sain kuulla siitä ja tuntea nahoissani). Exäni uhkasi tappaa minut tai itsensä, jos lähen. Tehosti sitä jopa viimeisen riitamme aikana tarttumalla keittiöveitseen ja sanomalla, että toinen meistä lähtee kylmänä pois asunnosta. Heti kun sain tilaisuuden, juoksin karkuun. Juoksin niin lujaa, ettei oo tosikaan. Vailla päämäärää. En edes muista, miten päädyin vanhempieni asunnolle. Selitin kaiken heille ja jäin sillä reissulla sinne. Exäni koitti saada minua takas, lupasi kuutkin taivaalta. Sanoin, että tarvitsen nyt hetken omaa aikaa, että saan ajatukseni kasattua. Sitä "omaa aikaa" on nyt kulunut viitisen vuotta. En ole täysin päässyt exästäni irti, kaipaan häntä ajoittain todella paljon. Onneksi minulla on nykyään oma asunto ja ihana mies, joka antaa minun olla just sellainen, kuin todella olen. Exäni patisti minua aina laihduttamaan ja sai uskomaan, että olen ruma ämmä, joka ei läskeineen kelpaa kellekään. Nyksäni rakastaa minua juuri tällaisena. Joskus aikoinaan oisin halunnut lapsen exälleni, uskoen sen parantavan suhdettamme. Onneksi en saanut!
Lähteminen on todella vaikeaa! Alussa jopa kyseenalaistat päätöstäsi moneen kertaan. Mutta kun pääset siitä yli, huomaat, miten ihanaa on olla oma itsensä, hengittää vapaasti, pukeutua kuten haluaa, mennä omat menonsa silloin, kun itselle sopii. En meinannut alussa tottua siihen, että nyksälleni riittää, kun sanon "hei kultsi, mä lähen baariin" tai "mä ajattelin tehä hiuksilleni näin-ja-näin". Exäni kanssa olis tullut kädenvääntöä asiasta ja lopulta en olis todellakaan tehnyt niitä, nyksäni toteaa vaan "aha, okei".
Ja voi että oli outoa tottua siihen, että se puhina ja puhahtelu ei tarkoittanut sitä, että kohta saa nyrkistä! Selitin kyllä onneksi nyksälleni oman menneisyyteni, joten hän on osaltaan osannut tukea mua ja vältti alussa niitä asioita, jotka sai mut varpailleen.
Ota ote omasta elämästäsi ja lähde. Se ei ole helppoa, mutta todellakin kannattaa! Tsemppiä sulle! (ja kaikille muillekin, jotka on samassa tilanteessa!)

 

D:

Toivottavasti pääset turvallisesti lähtemään suhteesta. Noin ei voi elää, ellei halua kadottaa omaa elämäänsä.

 

[QUOTE="Vieras";28997610]Naiset hei alkuasetelma: nain hirviön oo olen pienen pieni viaton nainen, ootte helppoi[/QUOTE]Ihan sama alkuasetelma - tosin hieman tehokkaammin väritettynä - kuin nämä keskivertotarinat täällä. Mutta sama sapluuna, nainen on alistettu viaton pyhimys ja mies dominoiva hirviö ja sitten vastauksia sivukaupalla kun mammat kuorossa suu vaahdossa ja näppäimet sauhuten tarttuvat täkyyn ja meuhkaavat että voi kauheaa nyt otat heti eron ja menet turvakotiin ja voimia sulle sisko ja voi kauheaa voi kamalaa.

 

klassikkoainesta

 

Jos et kehtaa puhua läheisillesi, varaa aika työterveyshoitajalle tai -psykologille ja puhu hänelle. Tarvitset nyt tukea epäterveestä suhteesta irtautumiseen.

 

Ihan sama alkuasetelma - tosin hieman tehokkaammin väritettynä - kuin nämä keskivertotarinat täällä. Mutta sama sapluuna, nainen on alistettu viaton pyhimys ja mies dominoiva hirviö ja sitten vastauksia sivukaupalla kun mammat kuorossa suu vaahdossa ja näppäimet sauhuten tarttuvat täkyyn ja meuhkaavat että voi kauheaa nyt otat heti eron ja menet turvakotiin ja voimia sulle sisko ja voi kauheaa voi kamalaa.

Alkutilanteesta on jo riittävän lypsämisen jälkeen päästy hengenvaaralliseen tilanteeseen. Mutta, kyllä näitäkin tapahtuu. Muutama viikko sitten mies ampui erilleen muuttaneen vaimonsa, kun tämä tuli hakemaan tavaroitaan entisestä kodistaan. En tiedä mitä tämän ketjun kohdalla toivoisin. Sitäkö, että kukaan ei leiki tällaisella asialla, kehittele tarinaa sen mukaan miten lukijat lähtevät löylyihin mukaan? Kun ei oikein voi toivoa, että tuollainen olisi tottakaan. :/

 

[QUOTE="vieras";28998031]Alkutilanteesta on jo riittävän lypsämisen jälkeen päästy hengenvaaralliseen tilanteeseen. Mutta, kyllä näitäkin tapahtuu. Muutama viikko sitten mies ampui erilleen muuttaneen vaimonsa, kun tämä tuli hakemaan tavaroitaan entisestä kodistaan. En tiedä mitä tämän ketjun kohdalla toivoisin. Sitäkö, että kukaan ei leiki tällaisella asialla, kehittele tarinaa sen mukaan miten lukijat lähtevät löylyihin mukaan? Kun ei oikein voi toivoa, että tuollainen olisi tottakaan. :/[/QUOTE]

Niin ja viimmeviikolla joku vuodenmies puukotti ex-vaimonsa usean alaikäisen silmien alla, leikkipuistossa!!

 

[QUOTE="onneton";28997515]Mutta kun tuo aika eron jälkeen pelottaa minua eniten. Luulen, että seuraavat pari vuotta eron jälkeen pelkään henkeni edestä, enkä pysty elämään elämääni kunnolla, pelkään että se tekee minut hulluksi.[/QUOTE]

Pystytkö sinä elämään elämääsi kunnolla nyt? Ei kuulosta siltä. Jos lähdet, sinulla on ainakin mahdollisuus rakentaa itsellesi kunnon elämä. Jos jäät, niin tuskin. Lähde salaa, mene turvakotiin. Jos mies uhkailee eron jälkeen, ilmoita joka kerta poliisille. Hae apua.

Jos kuitenkin jäät, niin en todellakaan voi suositella, että hankit tuohon tilanteeseen koiraa (vaikka se olisi sinulle tärkeää - mieti miten mies voisi käyttää koiraa sinua vastaan tai kohdella koiraa!). Sitten kun aloitat oman elämäsi, voit ostaa itsellesi koiran henkiseksi - ja fyysiseksi, turvaksi.

 

Voi hyvää päivää vaan kaikille

 

Ap. , olen ollut naimisissa 99% samanlaisen miehen kanssa, erotuksena vain se että hän oli myös lisäksi todella mustasukkainen. En saanut meikata, ja minun piti pukeutua löysiin vaatteisiin muualla kuin kotona. En saanut katsoa tv:stä Sinkkuelämää, sen sijaan sain katsoa Kotikatua. Yms.yms., voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkään.

Lähdin keskellä yötä, soitin isälleni johon en ollut saanut pitää yhteyttä vuoteen. (tosin soittelin lankapuhelimesta hänelle salaa töissä, kännystä hän näki jos olin poistanut puhelutiedot, hän ratsasi aina kännykän, ja kävi myös usein töissäni tarkistamassa että olen siellä) Kerroin isälleni totuuden, ja hän haki minut kotiin 130 km päästä kolmelta yöllä.

Kuukauden päästä palasin koska hellyin miehen ruikutuksesta, anteeksipyynnöistä ja itkusta. Kyllä, kyllä narsistit itkevät ja pyytelevät anteeksi, koska tietävät että sillä saavat toisen heltymään. Se ei siis ole aitoa todellakaan, ainoastaan tapa manipuloida.

Kuukauden päästä paluustani lähdin lopullisesti, enää en uskonut hänen ruikutuksiaan. Nyt sen jälkeen olen auttanut narsistien uhreja aina kun olen sellaisia kohdannut. Haluaisin auttaa sinuakin. Laita minulle yv:tä jos haluat.

Ai niin vielä, erosta on nyt 10 vuotta, ei hän ole minua paljoa häirinnyt, mutta nyt viime kesänä estin hänet fb:stä, kun häneltä tuli vähän himmeitä viestejä, mm. että yhdessä olisimme vanhempia, rakas vaimoni...

 

Mie en ymmärrä mikä saa sinut pysymään noin huonossa suhteessa??Jos olisi lapsia, ymmärtäisin ehkä..
Oletko koskaan miettinyt oletko ihmissuhderiippuvainen?
Tarvitset keskusteluapua nyt HETI, ja ulkopuolista apua, jotta uskallat lähteä suhteesta!!
Jos et kehtaa kertoa sukulaisillesi, ota yhteyttä tässä ketjussa oleviin numeroihin.
Ota vastuu omasta elämästäsi OMIIN käsiisi, ennen kuin on liian myöhäistä!

 

Voi onneton aapee, mulla tuli itku kun luin tekstejäsi Ihan kamala elämä sinulla..

Sinulla ei juurikaan ole vaihtoehtoja, lähde turvakotiin ja kerro läheisillesi mikä mies on miehiään. Vaikka se tuntuu kamalalta, mutta veikkaampa että elo miehen kanssa on vielä kamalampaa, kuin se häpeä mitä kokisit erosta.

Aloita puhtaalta pöydältä kaikki, löydät vielä miehen joka RAKASTAA sinua, sinun tilanteessasi on vaikea kuvitella muunlaista elämää, muunlaista miestä. Mutta kerron sinulle, että ihania miehiä on olemassa, suurinosa miehistä on aivan normaaleja, eikä tuollaisia narsisteja kuin sinun miehesi.
Narsistit nimenomaan saavat kumppaninsa tuntemaan noin miten sinä tunnet, et uskalla tehdä mitään, koska narsisti uhkailee jne. Mutta, usein ne on vain pelkkiä uhkailuja joita ei uskalleta toteuttaa. Turvakodissa sinua autetaan

 

Helppo tapa kertoa sisarellesi on lähettää hänelle linkkinä tämä ketju ja kertoa, että nimi. "onneton" olet sinä. Luulen, että et pystyisi kertomaan siskollesi kaikkia niitä asioita mitä olet tänne kertonut vaan alkaisit lieventämään ja puolustelemaan miehesi tekoja.
Tämän ketjun lukiessaan siskosi ymmärtää tilanteesi ja varmasti tekee osaltaan kaikkensa auttaakseen sinua pois omasta kauhuelokuvastasi.
Rohkeutta peliin, sanoit että pelkäät eron jälkeistä aikaa ja sitä mitä miehesi sinulle tekee. Mutta yhtä vaarallista jos ei vaarallisempaa sinulla on jäädessäsi. Miehesi tila pahenee ja olet hänen kanssaan suuren osan ajasta. Yksi riita, väärässä paikassa lausuttu sana tai väärä teki ja olet Iltalehden otsikoissa perhesurman uhrina. Miehesi ei tuosta tuskin paremmaksi ainakaan muutu.

 

KOmppaan nimimerkkiä "vinkki".
Ja minusta ainoa häpeä on tuollaiseen jääminen. Se vasta on suuri häpeä!

 

Suurin virhe todellakin olisi jäädä tuollaiseen avioliittoon.

 

Nyt tulee ensimäisenä mieleen sellainen juttu (en ihan koko ketjua lukenut tässä aamuhässäkässä), että miehesi ei TARVITSE TIETÄÄ mitä puhut perheellesi, siskollesi, terapeutillesi. Normaalissakaan suhteessa ne eivät ole tilitysvelvollisia asioita, sinun suhteessasi EIVÄT MISSÄÄN NIMESSÄ. Jos mies urkkii tietoja käsiinäs epäeettisin keinoin; kiristämällä, uhkailemalla, kontrolloimalla, urkkimalla, ota itse epärehelliset keinot käyttöösi puolustaaksesi oikeuttasi puhua asioistasi. Keksi tapa olla yhteydessä perheenjäseniisi ilman että mies saa tietää, hanki vaikka prepaid-liittymä niitä puheluita varten, niin eivät näy puhelintiedoissasi. tyhjennä selaimesi muistista pois tietyt sivut (ei kaikkia tai epäilys herää), jne. Kysyttäessä valehtele.

Sinulla on ihana elämä odottamassa että hyppäisit sen kyytiin, koiraharrastuksineen, rakastavine sukulaisineen ja kauhuleffa-iltoineen, ota kiinni siitä.