P
pelokas täälläkin
Vieras
Mä sain sektiopäätöksen viikolla 36+6. Sen teki Taysin ylilääkäri, kun tavallinen lääkäri siellä äitiyspolilla ei suostunut sitä tekemään sen takia, kun mulla ei ollut kuulemma mitään syytä sektioon, oli jyrkästi vastaan eikä suostunut edes kuuntelemaan pelkojani vakavissaan. Onneksi se ylilääkäri kuunteli, eikä tarvinnut edes kauaa kuunnella, kun myönsi sektion. Jopa kätilö samalla kertaa sanoi sydänkäyriä ym muita tutkiessaan, että musta kyllä näkee ja kuulee, kuinka hysteerisesti synnytystä pelkään. Ja saman sanoi jo kolmannen syntyessä synnytyksessä mukana ollut kätilö. Vasta kun sektiopäätöksen sain, uskalsin ensimmäistä kertaa nauttia jopa hieman raskaudesta (sitä tunnetta en koskaan kokenut kolmen aiemmankaan raskauden aikana kun pelkäsin) sen viimeisen kolme viikkoa. Sektio oli valtava helpotus, ja sitä taas en pelännyt yhtään, vaan suhtauduin avoimin mielin siihen kokemukseen.