te jotka olette sitä mieltä, että lapset pois hoidosta kun perheeseen syntyy vauva

[shihtzu]

Tuli sellainen asia mieleen, että kumman luulette olevan lapselle kivempaa, sen että se saa leikkiä toisten lasten kanssa, vai se että se on kotona äidin kanssa, joka kuitenkin suurimman osan ajasta joutuu hoitamaan sitä vauvaa, etenkin jos on vaativa vauva. Kyllä siinä isompi lapsi turhautuu varmaan, etenkin kun on ennen sitä vauvan syntymää tottunut että pääsee joka päivä leikkimään toisten kanssa.

Itse näkisin että 4-6-vuotiaiden olisi hyvä olla puolipäiväisessä hoidossa, sillä vauvaa hoitava äiti ei pysty takaamaan isommalle lapselle täyttä huomiota ja olemaan sille se leikkikaveri.

Tietysti jos on iso kaveripiiri ja siinä suht samanikäisiä lapsia, niin mikäs siinä, mutta näin ei todellakaan kaikilla ole.

Itselleni tämä asia ei tällä hetkellä ole mitenkään ajankohtainen, mutta tuli vaan mieleen, kun täällä niin toitotetaan sitä, että kun äiti on kotona niin lapsetkin on kotona.

 

[Huspati Huta]

Minun syyni oli se, että esikoinen oli ennen kuopuksen syntymääkin niin vähän hoidossa, ettei varsinaista eroa tullut, vaikka jäikin kokonaan kotiin. Myös se hoitomaksun säästyminen oli merkittävä summa, meillä oli yksi auto vaan, joten lapsi olisi joutunut menemään ikäviin aikoihin hoitoon, kun lapsen isä lähti töihin. Joten meillä oli nämä syyt, kun ei ollut hoidontarvetta, emme sitä käyttäneet.

 

[apua-papua]

Mä lisäisin iän lisäksi mukaan lapsen persoonallisuuden. Joillekin lapsille päivähoito on tuskaa.

 

[vieras]

Itse vein 5 vuotiaan sisaruksen seurakunnan kerhoon ja jumppaan. Eipä vienyt paikkaa työssäkäyvien lapsilta kunnallisessa päivähoidossa.

Joten ei kunnallista hoitopaikkaa tarvitse antaa lapselle, jonka sisarusta hoidetaan kotona.

 

[shihtzu]

Mä lisäisin iän lisäksi mukaan lapsen persoonallisuuden. Joillekin lapsille päivähoito on tuskaa.

No tietysti se on sitten selvä, että lapselle on mukavampi olla kotona, mutta jos se lapsi ihan oikeasti viihtyy siellä hoidossa ja kotona ollessa ei niitä kavereita juurikaan ole.

 

[Lotta]

Mie oon 4 kk vauvan kanssa kotona ja sisarukset 2 j 3 vee ovat myöskin kotona koska heille ei vain tunnu hoitopaikkaa löytyvän.Viimeksi hakemukset olivat puoli vuotta päiväkodissa ja nyt haen uudestaan kun muutettiin niin nyt hakemukset olleet toisessa päiväkodissa 4kk.

 

[vieras]

Meille on riittänyt seurakunnan kerhot ja puistoilu. Samassa tilanteessa olevia perheitä täällä on paljon, joten seuraa löytyy sekä äidille että lapsille.
Ymmärrän jos "lapsellisia" ystäviä, kerhoja ym. ei ole. silloin se päivähoito voi olla hyvä vaihtoehto.

 

[Gluteus maximus]

en kai voi oikein kommentoida kun meillä lapset 1v5kk ikäerolla. Mietin vaan, että miten paljon helpompaa olisi niin, että isompikin olisi kotona. Ei tarvitse ravata viemässä ja hakemassa, muistaa kaikkia päiväkotijuttuja (lelupäivät, kuvaamiset, urheilupäivät, naamiaiset jne jne ) Saadaan nukkua silloin kun nukuttaa, voi lähteä pidemmiksi ajoiksi porukalla vaikka pidemmälle reissulle, säästyy päiväkotimaksut. Minulla olisi syitä vaikka kuinka poaljon pitää muksu kotona, se isompikin.

 

[apua-papua]

Mä lisäisin iän lisäksi mukaan lapsen persoonallisuuden. Joillekin lapsille päivähoito on tuskaa.

No tietysti se on sitten selvä, että lapselle on mukavampi olla kotona, mutta jos se lapsi ihan oikeasti viihtyy siellä hoidossa ja kotona ollessa ei niitä kavereita juurikaan ole.

Tätä mä tarkoitin. Ujojen hissukoiden äitien on helppo sanoa, että päiväkoti ei ole hyväksi lapselle ja toisinpäin.

 

[vieras]

Mie oon 4 kk vauvan kanssa kotona ja sisarukset 2 j 3 vee ovat myöskin kotona koska heille ei vain tunnu hoitopaikkaa löytyvän.Viimeksi hakemukset olivat puoli vuotta päiväkodissa ja nyt haen uudestaan kun muutettiin niin nyt hakemukset olleet toisessa päiväkodissa 4kk.

Mutta jos lapset noin pienellä ikäerolla, niin eivät kyllä kaipaa muuta seuraa. Eri asia sitten, jos äiti kaipaa helpotusta. Mut sit ehkä pitäis miettiä, miksi tehtailla lapsia kovin pienillä ikäeroilla....

 

[vv]

Mä laittaisinkin esikoisen kerhoon ja johonkin harrastukseen.

 

[Afrikannorsu]

3 lasta ja kaikki ollu kotona kun vauva tullu. Ei olis tullu mieleenkään viedä "laitoshoitoon". Kerhoja ja kavereita voi tavata muutenkin.

 

[me]

Meillä lapset 4 ja 5 vuotiaat ovat osa-aikaisesti hoidossa. Minusta hyvä, koska täällä ei ole muita saman ikäluokan kavereita päivisin.

 

[-]

Meillä lapset 4 ja 5 vuotiaat ovat osa-aikaisesti hoidossa. Minusta hyvä, koska täällä ei ole muita saman ikäluokan kavereita päivisin.

On kai niillä seuraa toisistaan?

 

[ap]

3 lasta ja kaikki ollu kotona kun vauva tullu. Ei olis tullu mieleenkään viedä "laitoshoitoon". Kerhoja ja kavereita voi tavata muutenkin.

Miten. No seurakunnan kerhot tietysti on, mutta minua ne ei oikein kiinnosta ja ei niihin kaikki pääse. Hiekkalaatikon reunalla istujaksi minusta ei ole, mä pitkästyn siellä, jaksan ehkä 15 minuuttia istua siellä ja sitten taas mennään.

En myöskään ole mitenkään kauhean hyvin vieraisiin tutustuvaa tyyppiä,

 

[vieras]

3 lasta ja kaikki ollu kotona kun vauva tullu. Ei olis tullu mieleenkään viedä "laitoshoitoon". Kerhoja ja kavereita voi tavata muutenkin.

Sama täällä. Seurakunnan kerho riitti hyvin. Ja lapsista oli toisilleen hyvin seuraa (3 lasta, ikäerot 2,5 v). Eikä tarvinnut aamuisin repiä unisia lapsia ylös.

 

[vieras]

Meillä lapsilla ikäeroa 4 vuotta, ja esikoinen jäi heti hoidosta pois kun itse jäin äitiyslomalle. Kerran viikossa kävi seurakunnan kerhossa kolme tuntia olemassa, muuten oli kotona. Enkä kyllä ajatellut, että olisi jotenkin kärsinyt kun ei joka päivä ollut kavereita. En olisi itse viitsinyt lähteä viemään esikoista hoitoon, enkä halunnut maksaa turhasta hoidosta koska itse olin kotona.

Nyt molemmat lapset koululaisia, on paljon kavereita joten eipä nuo vissiin kauheesti kotonaollessa kärsineet.

 

[adora]

Mie oon 4 kk vauvan kanssa kotona ja sisarukset 2 j 3 vee ovat myöskin kotona koska heille ei vain tunnu hoitopaikkaa löytyvän.Viimeksi hakemukset olivat puoli vuotta päiväkodissa ja nyt haen uudestaan kun muutettiin niin nyt hakemukset olleet toisessa päiväkodissa 4kk.

En voi kuin ihmetellä Mihin ne sitä hoitopaikkaa tarvitsee? Eikö löytyisi kohtuu läheltä kerhoa tai muuta vastaavaa toimintaa lapsille?

Alkuperäiseen kysymykseen - minusta tähän ei ole yhtä ainoaa oikeaa toiminta tapaa. Tilanteeseen vaikuttaa NIIN moni asia. Oma tilanne oli että vauva syntyi kun esikoinen eskarissa ja ei tullut pieneen mieleenkään että olisi ollut vielä iltpäivähoidossa sen lisäksi. Kuskasin siis vauvan kanssa ees taas eskarilaista koko eskarin ajan.

Jotain 1-4 -vuotiasta en veis hoitoon ollenkaan, jos 4-5 vuotias olis tottunut olemaan hoidossa ennen paljon ja pitäisi hoitokavereita todella tärkeinä, voisin harkita että jatkaa hoidossa 2 päivänä viikossa 5 tuntisena, ei sen enempää.

 

[p]

Mun mielestä sitä kyllä kannattaa koittaa, että se vanhempikin lapsi jää siihen kotiin tutustumaan vauvaan ja arkeen. Meillä hyvinkin vilkas ja ns. sosiaalinen 5-vuotias jäi kotiin viime keväänä kun vauva syntyi. Poika nautti täysin siitä, että sai aamulla jäädä kotiin ja olla vaikka koko päivä alusvaatteisillaan jos siltä tuntui ja auttaa vauvan hoidossa. Meillä tällainen vaativa vauva. Paljon sylissä ja itkeskeli paljon. Kuitenkin vauvan imetyksen aikana pystyi lukemaan pojalle kirjoja tai pelaamaan lattialla pelejä. Ja mikä tärkeintä oppi leikkimään myös yksin. Täällä toitotetaan sitä kuinka lapset tarvitsee seuraa ja sitä kuinka niistä tulee epäsosiaalisia peräkamarinpoikia, jos ovat vuoden kotona äidin ja pikkusisarusten kanssa. Mut mun mielestä lasten pitää myös oppia leikkimään yksin niin, ettei jatkuvasti ole joku viihdyttämässä. Harvassa on ne päivät kun on tylsää ja ihan tyhmää kun ei oo mitään tekemistä. Lapsi voi siis nauttia siitä kotona olemisesta ihan yhtä paljon kuin aikuinenkin, vaikk tykkää hoidossakin olla.
Ja onhan sitä kerhoja ja avoimia päiväkoteja ym.
Meillä tilannetta ehkä jonkin verran helpotti viellä yksi vanhempi lapsi, joka oli eskarissa ja syksyllä aloitti koulun, joten iltapäivisin oli sit jo seuraa. Mut sen puol päivää kuitenkin oli vaan äidin ja vauvan kanssa kotona. Mut kukin tyylillään.

 

[vieras]

Miten. No seurakunnan kerhot tietysti on, mutta minua ne ei oikein kiinnosta ja ei niihin kaikki pääse. Hiekkalaatikon reunalla istujaksi minusta ei ole, mä pitkästyn siellä, jaksan ehkä 15 minuuttia istua siellä ja sitten taas mennään.

En myöskään ole mitenkään kauhean hyvin vieraisiin tutustuvaa tyyppiä,

Luulen, attä kaveriongelma on enemmänkin äideillä, pienet lapset nyt ei kamalasti vielä kavereita kaipaakaan. Mutta nykyään pitäisi jo pikkulapsella olla liuta harrastuksia, ettei vaan pääse käymään tylsäksi. Sitten kun tulee joutilas hetki, lapset eivät osaa olla vaan kun aina on elämä aikataulutettu valmiiksi.

 

[Afrikannorsu]

Miten. No seurakunnan kerhot tietysti on, mutta minua ne ei oikein kiinnosta ja ei niihin kaikki pääse. Hiekkalaatikon reunalla istujaksi minusta ei ole, mä pitkästyn siellä, jaksan ehkä 15 minuuttia istua siellä ja sitten taas mennään.

En myöskään ole mitenkään kauhean hyvin vieraisiin tutustuvaa tyyppiä,

Luulen, attä kaveriongelma on enemmänkin äideillä, pienet lapset nyt ei kamalasti vielä kavereita kaipaakaan. Mutta nykyään pitäisi jo pikkulapsella olla liuta harrastuksia, ettei vaan pääse käymään tylsäksi. Sitten kun tulee joutilas hetki, lapset eivät osaa olla vaan kun aina on elämä aikataulutettu valmiiksi.

Tässä tiivistyykin sitten pointti. Eli ei viitsitä jakseta järkätä lapsille tekemistä tai olla niiden kanssa. Päiväkoti hoitakoon.

 

[meah]

Mä en ymmärrä, miksi asiasta yleensäkään tarvitsee kenenkään muun olla yhtään mitään mieltä, sehän on ihan perhe-, ja lapsikohtaista.
Toiset lapset on vilkkaampia, sosiaalisempia ja kaipaavat enemmän virikkeitä.
Toiset pärjää vähemmällä. Se uusi vauvakin voi olla joko tosi vaativa, tai "siinä sivussa" kulkeva helppo paketti.
Asuinpaikoissa on eroja, joissain on kerho-, ja muuta harrastustoimintaa paljon, tai ainakin jotain sopivaan aikaan ja sopivan ikäiselle, toisissa paikoissa ei ole mitään.
Sisaruksia voi olla pienellä välillä enemmänkin, jolloin niistäkin on seuraa, virikettä ja ohjelmaa, se yksi ja ainoa 5v. esikoinen taas voi kaivata muutakin kun äidin ja vauvan viihtyäkseen.

Rahalla on aika monille väliä. Isomman/isompien lasten iällä on usein väliä....

Ei mulla kävisi mielen vieressäkään olla jotain mieltä siitä, miten joku mulle tuntematon perhe hoitaa tai hoidattaa mukulansa. Riittää, että pysyn omistani joten kuten perillä.

 

[yksi mielipide, vähän sivusta mutta liittyy asiasa]

mä kyllä voin rehellisesti sanoa, että mulla oli äärettömän tylsä lapsuus. olin mummoni hoidossa ja mukana kauppareissuilla, puutarhanhoidossa ja eläkeläisissä. asuimme maalla.
kiertävässä päiväkodissa SAIN käydä 2x viikossa silloin kun sitä oli ja RAKASTIN sitä. kävin myös seurakunnan kerhossa. lähistöllä asui tasan yksi kaveri, jota näin silloin tällöin.
vanhempani maksoivat naapurissa asuvalle mummolleni hoitamisestani kun olin 1-6v, jotta minulla olisi mahdollisuus olla kotona kun vanhemmat ovat töissä.
en voi ikinä unohtaa sitä tunnetta...olin varmaan aina pitkästynyt ja kaipasin kovasti muiden seuraa

 

[4n äiti]

minusta jokainen perhe tekee niinkuin heille on parasta. ihmiset ovat niin kovin erilaisia erilaisine elämäntilanteineen, voimavaroineen ja henkisine kykyineen. kyllä aikuinen ihminen tietää, mikä on omalle itselleen ja perheelleen parasta. ei näitä perheitä voi siis yleistää.

 

[:)]

Minä olen sitä mieltä, että monet yli 3v tykkää olla päiväkodissa. Se paikkahan voi olla vaikka 10päivää kuussa. Toki on lapsia, jotka ei tykkää..

Mutta siis asiaan. Me kaikki perustelemme itsellemme ja toisille miksi teemme niin ja näin. Ei vaan ole yhtä ja ainoaa tilannetta, ratkaisua, perhettä, totuutta. Mutta se, että me pohdimme asioita aiheuttaa kuitenkin luultavasti sen, että teemme itse oikeita päätöksiä itsellemme.