Te, jotka olette kotona vauvan/pienen lapsen kanssa

Tästä keskustellaan meillä monta kertaa viikossa. Olen mielelläni kotona lasten kanssa ja tämä on mun valinta. Mutta: miehellä muuttui työ sellaiseksi, että lähtee aamu5.30 ja tulee ilta19 kotiin. Perjantait vapaat. Eniten mulla ehkä tällä hetkellä risoo se, että mut on ikäänkuin "alistettu" tähän, ettei mulla ole oikeasti valinnanvaraa. Sillä vaikka menisin nyt töihin ja laittaisin lapset hoitoon, olisin silti käytännössä lasten yksinhuoltaja 4 päivää viikossa. Mitään "omia" menoja ei voi suunnitella kuin viikonlopuksi, sillä meillä ei ole täällä isovanhempia eikä muitakaan hoitajia lapsille. Niimpä joudun jumppaamaan ja käymään uimassa viikonloppuna, täällä kun ei uimahallikaan ole auki kuin muutamana päivänä viikossa. Monesti olen mieheltä kysynyt, että suostuisiko itse tällaiseen järjestelyyn niin on vastannut "ei". Joten välillä tuntuu, että miksi mun pitää sitten suostua?

En ole täydellisen tasa-arvon kannattaja, mutta nyt lasten ollessa jo isompia (tai ei ainakaan vauvoja enää) koen, että on nuo ihan yhtä lailla miehenkin lapsia ja hoidettavia... Ikuisuuskysymys, missä raivostuttavinta on se, ettei tähän oikein ole ratkaisua. Mun on siis vain "uhrauduttava"... :/

 

Kyllä se pääsee töistä jo neljältä. Sillä on vaan millon mitäkin menoa.
Yritän itse olla hyvinkin suvaitsevainen, erityisesti koska mieheni ei ole vauvani biologinen isä. Toisaalta on ollut mukana alusta asti, rakastaa lastani ja on ilmaissut halukkuutensa olla isä lapselle.
En minä ole mikään ruikuttaja, ihmetyttää vaan, kun lupasi tulla tässä kuussa useammin suoraan kotiin töistä, mutta eipä ole näkynyt. Ja TIEDÄN että haluaa olla minun ja vauvan kanssa.

 

Kyllä se pääsee töistä jo neljältä. Sillä on vaan millon mitäkin menoa.
Yritän itse olla hyvinkin suvaitsevainen, erityisesti koska mieheni ei ole vauvani biologinen isä. Toisaalta on ollut mukana alusta asti, rakastaa lastani ja on ilmaissut halukkuutensa olla isä lapselle.
En minä ole mikään ruikuttaja, ihmetyttää vaan, kun lupasi tulla tässä kuussa useammin suoraan kotiin töistä, mutta eipä ole näkynyt. Ja TIEDÄN että haluaa olla minun ja vauvan kanssa.

Kieltämättä tässä tapauksessa mä ymmärrän jotenki sinun ärtymyksen. Jos huitelee muutalla, ettei ole töissä.

 

Mieheni on yrittäjä ja on väliin töissä käytännössä aamu kuudesta ilta kymmeneen. Eipä se auta ärsyyntyä. Jonku on meillekkin leipä hankittava ja tiesin kun mies yrittäjäksi alkoi et mitä se mahdollisesti tulee olemaan. Toisinaan sit on taas paljon vapaatakin.
Mut minua lähinnä naurattaa ja ärsyttää teidän kaltaiset valittajat jotka ette pärjää yhtään ilman miestä iltoja ja kauppa reissuja. Kaikki on niin vaikeeta ja hankalaa lasten kans.

Aivan! Sitä säästyy monelta riidalta, jos ottaa vaan oikeen asenteen ja vaikka välillä kannustaa miestänsä jaksamaan. Ei se oo äideille helppoo aina joo. Itsekkin oon monina iltoina itkeny miehelle, et en tiä kuinka jaksan, mut ne on ollut vaan huonoina iltoina. Jonkun sitä työtä on tosiaan tehtävä..

Yrittäjä-kuviot jotenkin ite ymmärrän, mutta jos normaalin palkansaajan (normaalilla työajalla varustetun) täytyy kukkua töissä ilta myöhään, niin ei kyllä ne kotiarvot kovin ole kohdallaan. Kuinka moni työssäkäyvä pienten lasten äiti istuu mieluummin illat töissä kuin kotona? Kenenkään työnantaja ei pakota joustamaan illasta toiseen ja aika surkeaa, jos täytyy päteä istumalla pitkää päivää.

No minun mies ennen ajoi rekkaa ja oli muissa koneurakkahommissa. Ja kyllä sielläkin työpäivät veny tosi pitkiksi väliin. ja jos oli jossain takamailla hommissa niin ei sieltä heti kotiin tulla ku työt loppuu. Kyllä niitä sellaisia naisiakin on...
Miten reissumiesten vaimot kestää ku ovat viikkoja yksin?
Ja se et jos jatkuvasti jurppii se et toinen ei tule aikanaan kotiin niin eikö vois asioista asiallisesti keskustella.

No ex vaihtoi työpaikkaa aikanaan, kun päivät tulivat liian pitkiksi ja välillä piti tehdä reissuja. Hänellä oli oikeasti niin ikävä lapsia ja halusi olla heidän kanssaan enemmän,kun olivat pieniä. Minusta se ei ole mikään automaatti,että äidin pitää aina kantaa se päävastuu lapsista. Kumma kun miehille niin kovin suodaan vapauksia,mutta auta armias, jos pienen lapsen äiti on niitä ottamassa. Minusta jokainen perhe elää sopimallaan tyylillään ja hyvä niin. Ite vaan olen pettynyt, että meidän vauvan isä on mieluummin pitkiä päiviä töissä kuin oman lapsensa kanssa.

 

Meillä mies tulee kotia siinä puoli kahdentoista ja kahden välillä yöllä. Lähtee töihin siinä puoli kaksi päivällä. Herättelen siinä klo 12 päivällä. Joten ite kun olen kotona lasten kanssa tulee sitten valvottua siihen kun mies tulee kotia että sitä edes joskus näkee.

Mutta ei voi valittaa. Ainakin hän saa töitä tehdä. Sekin on jo iso juttu tänä päivänä

 

Mieheni on yrittäjä ja on väliin töissä käytännössä aamu kuudesta ilta kymmeneen. Eipä se auta ärsyyntyä. Jonku on meillekkin leipä hankittava ja tiesin kun mies yrittäjäksi alkoi et mitä se mahdollisesti tulee olemaan. Toisinaan sit on taas paljon vapaatakin.
Mut minua lähinnä naurattaa ja ärsyttää teidän kaltaiset valittajat jotka ette pärjää yhtään ilman miestä iltoja ja kauppa reissuja. Kaikki on niin vaikeeta ja hankalaa lasten kans.

Aivan! Sitä säästyy monelta riidalta, jos ottaa vaan oikeen asenteen ja vaikka välillä kannustaa miestänsä jaksamaan. Ei se oo äideille helppoo aina joo. Itsekkin oon monina iltoina itkeny miehelle, et en tiä kuinka jaksan, mut ne on ollut vaan huonoina iltoina. Jonkun sitä työtä on tosiaan tehtävä..

Yrittäjä-kuviot jotenkin ite ymmärrän, mutta jos normaalin palkansaajan (normaalilla työajalla varustetun) täytyy kukkua töissä ilta myöhään, niin ei kyllä ne kotiarvot kovin ole kohdallaan. Kuinka moni työssäkäyvä pienten lasten äiti istuu mieluummin illat töissä kuin kotona? Kenenkään työnantaja ei pakota joustamaan illasta toiseen ja aika surkeaa, jos täytyy päteä istumalla pitkää päivää.

No minun mies ennen ajoi rekkaa ja oli muissa koneurakkahommissa. Ja kyllä sielläkin työpäivät veny tosi pitkiksi väliin. ja jos oli jossain takamailla hommissa niin ei sieltä heti kotiin tulla ku työt loppuu. Kyllä niitä sellaisia naisiakin on...
Miten reissumiesten vaimot kestää ku ovat viikkoja yksin?
Ja se et jos jatkuvasti jurppii se et toinen ei tule aikanaan kotiin niin eikö vois asioista asiallisesti keskustella.

No ex vaihtoi työpaikkaa aikanaan, kun päivät tulivat liian pitkiksi ja välillä piti tehdä reissuja. Hänellä oli oikeasti niin ikävä lapsia ja halusi olla heidän kanssaan enemmän,kun olivat pieniä. Minusta se ei ole mikään automaatti,että äidin pitää aina kantaa se päävastuu lapsista. Kumma kun miehille niin kovin suodaan vapauksia,mutta auta armias, jos pienen lapsen äiti on niitä ottamassa. Minusta jokainen perhe elää sopimallaan tyylillään ja hyvä niin. Ite vaan olen pettynyt, että meidän vauvan isä on mieluummin pitkiä päiviä töissä kuin oman lapsensa kanssa.

Siksi minun mies haluaakin et kaikki lapset nukkuu aina sen vieressä Meidän parisänky on aika vallattu ki iso mies ja viis lasta änkee sinne nukkuun. Mä saan nukkua ihan rauhassa muualla. Mut joskus vaan noille työkuvioille ei voi mitään.

 

Mieheni on yrittäjä ja on väliin töissä käytännössä aamu kuudesta ilta kymmeneen. Eipä se auta ärsyyntyä. Jonku on meillekkin leipä hankittava ja tiesin kun mies yrittäjäksi alkoi et mitä se mahdollisesti tulee olemaan. Toisinaan sit on taas paljon vapaatakin.
Mut minua lähinnä naurattaa ja ärsyttää teidän kaltaiset valittajat jotka ette pärjää yhtään ilman miestä iltoja ja kauppa reissuja. Kaikki on niin vaikeeta ja hankalaa lasten kans.

Aivan! Sitä säästyy monelta riidalta, jos ottaa vaan oikeen asenteen ja vaikka välillä kannustaa miestänsä jaksamaan. Ei se oo äideille helppoo aina joo. Itsekkin oon monina iltoina itkeny miehelle, et en tiä kuinka jaksan, mut ne on ollut vaan huonoina iltoina. Jonkun sitä työtä on tosiaan tehtävä..

Yrittäjä-kuviot jotenkin ite ymmärrän, mutta jos normaalin palkansaajan (normaalilla työajalla varustetun) täytyy kukkua töissä ilta myöhään, niin ei kyllä ne kotiarvot kovin ole kohdallaan. Kuinka moni työssäkäyvä pienten lasten äiti istuu mieluummin illat töissä kuin kotona? Kenenkään työnantaja ei pakota joustamaan illasta toiseen ja aika surkeaa, jos täytyy päteä istumalla pitkää päivää.

No minun mies ennen ajoi rekkaa ja oli muissa koneurakkahommissa. Ja kyllä sielläkin työpäivät veny tosi pitkiksi väliin. ja jos oli jossain takamailla hommissa niin ei sieltä heti kotiin tulla ku työt loppuu. Kyllä niitä sellaisia naisiakin on...
Miten reissumiesten vaimot kestää ku ovat viikkoja yksin?
Ja se et jos jatkuvasti jurppii se et toinen ei tule aikanaan kotiin niin eikö vois asioista asiallisesti keskustella.

No ex vaihtoi työpaikkaa aikanaan, kun päivät tulivat liian pitkiksi ja välillä piti tehdä reissuja. Hänellä oli oikeasti niin ikävä lapsia ja halusi olla heidän kanssaan enemmän,kun olivat pieniä. Minusta se ei ole mikään automaatti,että äidin pitää aina kantaa se päävastuu lapsista. Kumma kun miehille niin kovin suodaan vapauksia,mutta auta armias, jos pienen lapsen äiti on niitä ottamassa. Minusta jokainen perhe elää sopimallaan tyylillään ja hyvä niin. Ite vaan olen pettynyt, että meidän vauvan isä on mieluummin pitkiä päiviä töissä kuin oman lapsensa kanssa.

...ollaan puhuttu tästäkin vaihtoehdosta, että vaihtaisi työpaikkaa. Mutta vaihdettavaa työpaikkaa ei ole Joutuisi työttömäksi. Täällä Lapissa kun on vähän pakko ottaa se työ, mitä saa eikä mies kuitenkaan alaa halua vaihtaa, nauttii työstään ja on vasta muutama vuosi sitten valmistunut. Siihen en häntä pakotakaan. Tekisi mieleni vaan huutaa välillä taivaalle, että "Miksei kukaan auta meitä!!??" :ashamed: Uskon, että ap:lläkin on samanlaisia tunteita, varsinkin sen normaalin työajan jälkeen kun miestä ei vaan kuulu töistä tai harrastuksista kotiin :/

Voimia AP:lle!!

 

Mieheni on yrittäjä ja on väliin töissä käytännössä aamu kuudesta ilta kymmeneen. Eipä se auta ärsyyntyä. Jonku on meillekkin leipä hankittava ja tiesin kun mies yrittäjäksi alkoi et mitä se mahdollisesti tulee olemaan. Toisinaan sit on taas paljon vapaatakin.
Mut minua lähinnä naurattaa ja ärsyttää teidän kaltaiset valittajat jotka ette pärjää yhtään ilman miestä iltoja ja kauppa reissuja. Kaikki on niin vaikeeta ja hankalaa lasten kans.

Aivan! Sitä säästyy monelta riidalta, jos ottaa vaan oikeen asenteen ja vaikka välillä kannustaa miestänsä jaksamaan. Ei se oo äideille helppoo aina joo. Itsekkin oon monina iltoina itkeny miehelle, et en tiä kuinka jaksan, mut ne on ollut vaan huonoina iltoina. Jonkun sitä työtä on tosiaan tehtävä..

Yrittäjä-kuviot jotenkin ite ymmärrän, mutta jos normaalin palkansaajan (normaalilla työajalla varustetun) täytyy kukkua töissä ilta myöhään, niin ei kyllä ne kotiarvot kovin ole kohdallaan. Kuinka moni työssäkäyvä pienten lasten äiti istuu mieluummin illat töissä kuin kotona? Kenenkään työnantaja ei pakota joustamaan illasta toiseen ja aika surkeaa, jos täytyy päteä istumalla pitkää päivää.

No minun mies ennen ajoi rekkaa ja oli muissa koneurakkahommissa. Ja kyllä sielläkin työpäivät veny tosi pitkiksi väliin. ja jos oli jossain takamailla hommissa niin ei sieltä heti kotiin tulla ku työt loppuu. Kyllä niitä sellaisia naisiakin on...
Miten reissumiesten vaimot kestää ku ovat viikkoja yksin?
Ja se et jos jatkuvasti jurppii se et toinen ei tule aikanaan kotiin niin eikö vois asioista asiallisesti keskustella.

No ex vaihtoi työpaikkaa aikanaan, kun päivät tulivat liian pitkiksi ja välillä piti tehdä reissuja. Hänellä oli oikeasti niin ikävä lapsia ja halusi olla heidän kanssaan enemmän,kun olivat pieniä. Minusta se ei ole mikään automaatti,että äidin pitää aina kantaa se päävastuu lapsista. Kumma kun miehille niin kovin suodaan vapauksia,mutta auta armias, jos pienen lapsen äiti on niitä ottamassa. Minusta jokainen perhe elää sopimallaan tyylillään ja hyvä niin. Ite vaan olen pettynyt, että meidän vauvan isä on mieluummin pitkiä päiviä töissä kuin oman lapsensa kanssa.

...ollaan puhuttu tästäkin vaihtoehdosta, että vaihtaisi työpaikkaa. Mutta vaihdettavaa työpaikkaa ei ole Joutuisi työttömäksi. Täällä Lapissa kun on vähän pakko ottaa se työ, mitä saa eikä mies kuitenkaan alaa halua vaihtaa, nauttii työstään ja on vasta muutama vuosi sitten valmistunut. Siihen en häntä pakotakaan. Tekisi mieleni vaan huutaa välillä taivaalle, että "Miksei kukaan auta meitä!!??" :ashamed: Uskon, että ap:lläkin on samanlaisia tunteita, varsinkin sen normaalin työajan jälkeen kun miestä ei vaan kuulu töistä tai harrastuksista kotiin :/

Voimia AP:lle!!

Oletko koskaan kysyny kunnan perhetyöntekijää itselle avuksi?

 

Ai jos pääsee töistä neljältä niin tottahan ärsyttäis jos joka ilta kampeis vasta kahdeksalta kotiin. Mun mies on töidensä/asemansa takia töissä joka ilta silleen että on kotona 22-23.

 

Mieheni on yrittäjä ja on väliin töissä käytännössä aamu kuudesta ilta kymmeneen. Eipä se auta ärsyyntyä. Jonku on meillekkin leipä hankittava ja tiesin kun mies yrittäjäksi alkoi et mitä se mahdollisesti tulee olemaan. Toisinaan sit on taas paljon vapaatakin.
Mut minua lähinnä naurattaa ja ärsyttää teidän kaltaiset valittajat jotka ette pärjää yhtään ilman miestä iltoja ja kauppa reissuja. Kaikki on niin vaikeeta ja hankalaa lasten kans.

Aivan! Sitä säästyy monelta riidalta, jos ottaa vaan oikeen asenteen ja vaikka välillä kannustaa miestänsä jaksamaan. Ei se oo äideille helppoo aina joo. Itsekkin oon monina iltoina itkeny miehelle, et en tiä kuinka jaksan, mut ne on ollut vaan huonoina iltoina. Jonkun sitä työtä on tosiaan tehtävä..

Yrittäjä-kuviot jotenkin ite ymmärrän, mutta jos normaalin palkansaajan (normaalilla työajalla varustetun) täytyy kukkua töissä ilta myöhään, niin ei kyllä ne kotiarvot kovin ole kohdallaan. Kuinka moni työssäkäyvä pienten lasten äiti istuu mieluummin illat töissä kuin kotona? Kenenkään työnantaja ei pakota joustamaan illasta toiseen ja aika surkeaa, jos täytyy päteä istumalla pitkää päivää.

No minun mies ennen ajoi rekkaa ja oli muissa koneurakkahommissa. Ja kyllä sielläkin työpäivät veny tosi pitkiksi väliin. ja jos oli jossain takamailla hommissa niin ei sieltä heti kotiin tulla ku työt loppuu. Kyllä niitä sellaisia naisiakin on...
Miten reissumiesten vaimot kestää ku ovat viikkoja yksin?
Ja se et jos jatkuvasti jurppii se et toinen ei tule aikanaan kotiin niin eikö vois asioista asiallisesti keskustella.

No ex vaihtoi työpaikkaa aikanaan, kun päivät tulivat liian pitkiksi ja välillä piti tehdä reissuja. Hänellä oli oikeasti niin ikävä lapsia ja halusi olla heidän kanssaan enemmän,kun olivat pieniä. Minusta se ei ole mikään automaatti,että äidin pitää aina kantaa se päävastuu lapsista. Kumma kun miehille niin kovin suodaan vapauksia,mutta auta armias, jos pienen lapsen äiti on niitä ottamassa. Minusta jokainen perhe elää sopimallaan tyylillään ja hyvä niin. Ite vaan olen pettynyt, että meidän vauvan isä on mieluummin pitkiä päiviä töissä kuin oman lapsensa kanssa.

...ollaan puhuttu tästäkin vaihtoehdosta, että vaihtaisi työpaikkaa. Mutta vaihdettavaa työpaikkaa ei ole Joutuisi työttömäksi. Täällä Lapissa kun on vähän pakko ottaa se työ, mitä saa eikä mies kuitenkaan alaa halua vaihtaa, nauttii työstään ja on vasta muutama vuosi sitten valmistunut. Siihen en häntä pakotakaan. Tekisi mieleni vaan huutaa välillä taivaalle, että "Miksei kukaan auta meitä!!??" :ashamed: Uskon, että ap:lläkin on samanlaisia tunteita, varsinkin sen normaalin työajan jälkeen kun miestä ei vaan kuulu töistä tai harrastuksista kotiin :/

Voimia AP:lle!!

Oletko koskaan kysyny kunnan perhetyöntekijää itselle avuksi?

Täällä ei ole kunnalla perhetyöntekijöitä kuin yksi, eikä meidän tilanne ole tarpeeksi huono. Pitäisi olla lasten laiminlyöntiä tai mulla masennusta tai jotain muuta jotta saatais. Ja sekin maksaa, olen kysynyt. Pahintahan tässä on se, että vain aika korjaa tän asian, lapset kasvaa, ja voin lasten kanssa harrastaa niitä hommia, mitä haluaisin nytkin harrastaa. Jotenkin tuntuu niin väärältä silti, että joutuu uhrautumaan pakon edessä, laittamaan oman elämänsä tauolle.

 

Mies pääsee usein töistä vasta yhdeksän jälkeen ja tulee aina suoraan kotiin. Joskus kaupan kautta. Ei ärsytä. Sitten ärsyttäisi, jos töiden jälkeen vielä hengaisi useamman tunnin jossakin muualla ja vasta sitten suvaitsisi kotiutua.

 

No se tulee sitten kun pääsee töistä klo 16.
Ei tosiaankaan lähde mihinkään maleksimaan töiden jälkeen vaan tulee suoraan kotiin.
Sitten jos on joku meno ilmoittaa etukäteen.

 

Voi teitä onnellisia, kadehdin teitä jokaista!

Minun mies on työtön ja pitkäaikaissairas, antaisin mitä vaan jos hän voisi töissä olla!
Nyt on jatkuva penninvenytys ja suoraan sanottuna vitutus kun ollaan toisiamme katseltu 24/7 vuosikausia.

 

Nooh, meidän iskä pääsee töistä vaihtelevasti joskus jopa 13.00 aikaan mut yleensä on kotona 16.00-17.00. Sitten se tässä syö ja hetken levähtää ja lähtee tallille, josta kotituu yleensä noin 21.00. Osa-aikasena on, eli siis yleensä viikossa 3 päivää töissä. Ja nää vapaat sit yleensä tallilla ropaamassa... Mut kun on jenkkiautot harrastuksena/elämäntapana niin voivoi. Sinne menee aika ja rahat. :saint: