Te joilla raskaus on mennyt vähintään viikon yli lasketun ajan, kertokaa tunnelmia viimeisiltä päiviltä.

Musta ainakin jokainen päivä tuntuu edellistä pidemmältä... Supistelee (epäsäännöllisesti ja kivuttomasti) jo viidettä päivää, oksettaa ja pyörryttää ja oon jo ihan poikki, mutta mitään merkittävää ei tapahdu...

 

No sehän on jo hyvin jos on supisteluja edes jonkinlaisia tullut
Itse laskettuun aikaan minulla aika meni hyvin, kaikki päivät yli lasketun ajan oli yhtä tuskaa ja kestivät ikuisuuden... Eikä MINKÄÄNLAISIA olotiloja tai supisteluja muuta kuin nilkat ja sormet turvoksissa. Sitten kun se alkoi 21+4 päivänä rytistä, niin se rytisi ihan loppuun saakka, vaikka valmistauduin jo käynnistykseen menoon. Onnea ja pitkiä odotusheroja

 

..Hermoja siis

 

Hmm, mulla ei ole millään kerralla tuntunut mitenkään epämiellyttävältä tai tukalalta.
Ei turvotuksia tai mitää muutakaan krempaa, eikä tosin edes oikeastaan supistuksiakaan.

Ainoastaan tämä kuopus käänsi itsensä niin totaaliseen poikkitilaan ihan lasketunajan rajalla, että oli epämiellytävä istua. ja kun viikkasin pyykkiä tietyssä asennossa tuli suppareita, jotka loppuivat heti kun hommat oli tehty :/

 

kolmannen lapsen odotuksessa mua stressasi ennen la:ta (2 ekaa syntyneet ennen la:aa) mutta kun päivät meni niin aloin vaan nauttia. nukuin hyvin, olo oli suht hyvä. kesä oli just tulossa. ei tehnyt tiukkaa. lapsi siis syntyi rv 41+0. neljännes odotuksessa olo oli kauhee. en nukkunut kunnolla, ahisti, oli tukala olla koska olin lihonnutkin kauheesti. jokainen päiväoli tuskaa kun ootti ja kuulosti omaa kehoa koko ajan. lapsi syntyi synnytyskertomuksen mukaan myöskin rv 41+0 (neuvolan mukaan 40+6). tarkkaa..

 

Aika kultaa onneksi muistot enkä muista mitään

 

Mullakaan ei ollut yhtään mitään tuntemuksia, supisteluista puhumattakaan. Ärsytti vaan kun mitään ei tapahtunut. Käynnistykseen mentiin rv 42.

Ensimmäisen kohdalla meni tasan viikon yli LA:n, mitään tuntemuksia ei silloinkaan ollut ennen kuin vedet meni. Silloinkin ärsytti, kun tutut soitteli koko ajan "vieläkö sä oot kotona?!"

 

No kyllähän sitä oli ne viimeiset päivät vähän "yhden asian liike" . Tuntui ettei osaa enää keskittyä mihinkään, eikä viitsinyt suunnilleen enää puhelimeenkaan vastata kun ei niillä soittajillakaan tuntunut olevan muuta asiaa kuin että "vieläkö sä oot siellä!!!"

Jälkikäteen noistakin päivistä jäi kyllä herttainen muisto. Lapsi muuten syntyi 41+2, ihan spontaani synnytys ja tavattoman helppo kun oli rauhassa aikansa ensin kypsytellyt. Onnea loppumetreille!

 

[QUOTE="vieras";24494600]Mullakaan ei ollut yhtään mitään tuntemuksia, supisteluista puhumattakaan. Ärsytti vaan kun mitään ei tapahtunut. Käynnistykseen mentiin rv 42.

Ensimmäisen kohdalla meni tasan viikon yli LA:n, mitään tuntemuksia ei silloinkaan ollut ennen kuin vedet meni. Silloinkin ärsytti, kun tutut soitteli koko ajan "vieläkö sä oot kotona?!"[/QUOTE]

Toi jatkuva soittelu muakin ärsytti ja parille ihmiselle jo ärähdinkin. Sanoin, ettei se synny yhtään sen nopeammin vaikka koko ajan joku soittelisi ja että mua vaan stressaa. Toinen näistä henkilöistä loukkaantui ja pisti välit poikki ja toinen soittelee edelleen...

 

Meillä neiti syntyi rv 41+1. Ennen synnytystä ei ollut minkäänlaisia tuntemuksia, mutta sitten kun alkoi tapahtua niin sitten tapahtuikin nopeasti (synnytyksen kokonaiskesto 4 h..). Onneksi lähisukulaiset ymmärsi olla kauheasti kyselemättä että koska se vauva oikein tulee, tiesivät että mulla alkoi olla pinna jo sen verran kireällä jatkuvasta odottelusta että olisin varmaan ärähtänyt oikein kunnolla.

 

41+4 syntyi. Mä olin ärsyyntynyt, maha iso, selkä kipeä ja vauva ei vaan suostu tuleen ulos. Joka päivä kun mies tuli kotiin se kysyi että miltä tuntuu ja supisteleeko jne. EI EI EI!!! En viitsinyt edes puistoon mennä kun siellä ärsytti hyväntahtoiset kyselyt että eikö sen pitänyt jo tulla. PITI!!!

 

Mulla synnytys käynnistyi 41+3 vesien menolla.
Sitä edeltävinä päivinä oli aiempaa enemmän sellaisia tuntuvia supistuksia, ei kuitenkaan varsinaisesti kipeitä. Yhtenä iltana tuli selkeästi kipeitä supistuksia jokusen tunnin ajan, taisi olla muutama päivä ennen vesien menoa.

Mielialasta... Vedet meni yöllä ja edeltävä päivä oli kyllä sen päiväistä hormoniryöppyä. Siis oikeasti! Kaikki asiat itketti ja mua masennutti ja mies oli ihan hätää kärsimässä mun kanssa
Lisäksi silloin edellisenä päivänä tuli viime hetken pesänrakennusvimma ja innostuin laittamaan pinnasängyn valmiiksi